VR:n vuodevaatteita humanitaariseen työhön

VR lahjoittaa käytöstä poistettuja vuodevaatteita SPR:lle humanitaariseen työhön.
 
Valkoisissa vuodevaatteissa on aikoinaan nukuttu junissa ja lepohuoneissa. Ne ovat ehjiä ja pestyjä.
 
Viisi lavallista vuodevaatteita odotti maanantaina noutoa Helsingin varikolla.


 
VR:n kanssa yhteistyötä tehnyt Posti toimitti lavat SPR:lle, ja SOL auttoi lähetystoiminnoissa.
 
Laatikoihin pakatuilla tyynyliinoilla, pussilakanoilla ja lakanoilla voi pedata pedit noin 800 hengelle.  

Kuvat: Hannu Purola

Onko Interrail edelleen in?

Vapautta, itsenäistymistä, seikkailua, elämyksiä – tätä kaikkea Interrail merkitsi monelle 80-luvun nuorelle.

Interrail tarjosi edullisen tavan päästä ulkomaille ja kiertelemään samalla reissulla useampaan maahan. Muita vastaavia mahdollisuuksia ei ollut tarjolla.

Koko 80-luvun – reilaamisen kulta-aikana – nuorten Interrail-kortteja myytiin Suomessa yli 10 000 vuosittain.

Suomen Rautatiemuseossa Hyvinkäällä on meneillään näyttely, jossa pääsee tutustumaan maksutta Interrailin historiaan.

Tämän päivän nuorille on tarjolla monenlaisia mahdollisuuksia matkustamiseen. Reppumatkailu kaukomailla on suosittua, ja Eurooppaan pääsee myös tiuhaan kulkevilla tarjouslennoilla.

Elääkö Interrail enää vain vanhempien ja sukulaisten muistoissa ja tarinoissa?

Kysely kartoitti kiinnostusta  

VR:n selvitti hiljattain Interrailin tunnettuutta, kiinnostavuutta ja reilaamiseen liitettyjä mielikuvia nuorten aikuisten keskuudessa.

Vaikka Interrail-korttien myyntimäärät eivät enää yllä huippuvuosien tasolle, kortteja myydään kuitenkin tänä päivänä selvästi enemmän kuin esimerkiksi vuosikymmen sitten.

Vuonna 2014 Suomessa myytiin noin 4 900 Interrail-korttia.

Ammattikorkeakoulu Haaga-Helian opiskelija teki aiheesta verkkopohjaisen kyselytutkimuksen osana ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyötään.

Kyselyä pidettiin esillä VR:n verkkosivuilla sekä sosiaalisen median kanavissa. Sitä rummutettiin myös Veturi-asiakasohjelmaan kuuluville.

Kyselyyn vastasi noin 1 350 henkilöä eri puolilta Suomea. Valtaosa 18–39-vuotiaista vastaajista oli naisia.

Tulevaisuuden unelma 

Kyselyn vastauksista käy ilmi, että monelle nuorelle aikuiselle Interrail on unelma, jonka he haluaisivat vielä joskus toteuttaa.

VR halusi kuulla erityisesti 18–25-vuotiaiden näkemyksiä.

Heistä lähes 77 prosenttia oli erittäin kiinnostuneita kokeilemaan reilausta seuraavan kahden vuoden aikana. 20 % ilmaisi olevansa jonkin verran kiinnostunut.

”Useat tutuistani ja sukulaisistani ovat käyneet reilaamassa, ja itsekin suunnittelen vielä tekeväni niin”, eräs kyselyyn osallistunut mainitsee avoimessa vastauksessaan.

Ikäryhmän vastaajista noin 12 % oli kokeillut kaikissa Euroopan Interrail-maissa kelpaavaa Global Pass -korttia ja noin 2,5 % maakohtaista One Country Pass -korttia.

Tarkempaa tietoa Interrail-lipuista ja reilaamisesta löytyy VR:n verkkosivuilta.

Seikkailua raiteilla 

Junamatkustamisen helppous ja elämyksellisyys, kauniit maisemat, matkanteon sosiaalisuus – kyselyssä nousi esille monia reilaamiseen liittyviä positiivisia seikkoja. 

”Istumme parhaan ystäväni kanssa junassa, katsomme kauniita maisemia auringon laskiessa, nauramme tyhmille jutuille ja olemme onnellisia”, yksi vastaajista tunnelmoi.

“Ei tarvitse huolehtia esimerkiksi autosta, kun voi vain istua ja nauttia maisemista junan viedessä perille. Halpa ja ympäristöystävällinen matkustuskeino”, eräs toinen puolestaan toteaa.

Jatkuva liikkuminen paikasta toiseen rinkka selässä ei kuitenkaan ole kaikkia varten. Myös vapaa-ajan puute ja kustannukset voivat estää Interrail-reissuun lähtemisen.

Vaikuttaa siltä, että Interrailin tulevaisuus on kuitenkin turvattu. Kyselystä nimittäin käy ilmi, että erityisesti 18–25-vuotiaat pitivät reilaamista elämyksellisenä ja trendikkäänä.

Pendolinot pakkashuollossa

Kalustomanageri Pasi Viikkilä Helsingin varikolta kertoo oheisella videolla, miten Pendolinot valmistellaan talveen. Muun muassa hiekoitus- ja lämmityslaitteiden toiminta testataan. Pendolinoihin on tehty myös teknisiä muutostöitä talviluotettavuuden parantamiseksi.

VR-konserni vastaa talvivarautumisesta junakaluston ja -henkilökunnan osalta. Rataverkon kunnossapitoon liittyvissä asioissa tehdään yhteistyötä Liikenneviraston kanssa ja pääkaupunkisedun lähijunaliikenteen osalta Helsingin seudun liikenteen eli HSL:n kanssa.

Talvikelit haastavat junaliikenteen

Koko junakalusto tarkistetaan ja huolletaan talven varalle. Tarvittaessa junia sulatetaan lumesta ja jäästä varikoilla. Keskeisille paikkakunnille on varattu henkilökuntaa ja varakalustoa häiriötilanteita ajatellen. Myös junatarjontaa koskevat valmius- ja liikennöintisuunnitelmat on päivitetty.

Varautumistoimista huolimatta odotettavissa on päiviä, jolloin junaliikenteessä esiintyy häiriöitä haastavissa talvikeleissä. VR-konserni yhteistyötahoineen pyrkii parhaansa mukaan vähentämään häiriöitä ja niistä koituvia haittoja.

Kellotornin ajatonta kauneutta

Kellotorni on Helsingin päärautatieaseman maamerkki. Kellotaulut katsovat kaikkiin ilmansuuntiin. Ohikulkijat ovat seuranneet niistä ajan kulumista 1920-luvulta saakka. 

Kellotornin näköalatasanteelle johtavat betoniset portaat. Porraskuilua ympäröivät kauniit punatiilet, joilla tornin runkorakenne on muurattu. Ylös tornin huipulle, kellokoneistojen luokse, kavutaan puisia, tervalta tuoksuvia portaita pitkin.

Kellotornissa on näköalaparvekkeet jokaiseen ilmansuuntaan. Yhdeltä parvekkeelta avautuvat maisemat Helsingin ratapihalle ja Kaisaniemen puistoon, toiselta Rautatientorille ja aina tuomiokirkolle saakka.

Kellotorni oli avoinna yleisölle muutaman vuoden valmistumisensa jälkeen. OpenHouseHelsinki-tapahtumaan liittyvän arvonnan voittajat pääsevät syyskuussa tutustumaan torniin.

Kun kellotorni valmistui, mekaanisten kellojen punnuksia liikuteltiin lihasvoimalla. Sittemmin kellot on sähköistetty, ja ne ottavat aikansa Liikenneviraston keskuskellosta.

Punertavaan graniittiin puettu kellotorni kohoaa kadun tasosta 48,5 metrin korkeuteen. Jokaisen kellotaulun halkaisija on 3,3 metriä, ja kullakin minuuttiosoittimella on pituutta puolitoista metriä.

Kellotornin puurunkoinen huippu on päällystetty kuparisella katteella. Tornin kruunaa maapallo, joka symboloi aseman ja rautateiden kansainvälistä luonnetta.

Kuvat: VR Group / Sinihannele Mesilaakso

Tolstoi – tunnelmallinen tuttavuus

Kesäilta alkaa hämärtyä Moskovassa. Olen saapunut Leningradin asemalle, jossa Tolstoi-juna odottaa kyytiin nousevia matkustajia. Keula katsoo Helsingin suuntaan.    

Takana on päivä miljoonakaupungissa. Olen nähnyt Kremlin, Punaisen torin, koristeellisia metroasemia ja toinen toistaan upeampia, värikkäin kupolein kruunattuja kirkkoja.

Jalkoja kivistää, koska valitsin kaupungilla kulkemiseen aivan liian korkeat korot. Etäisyydet ovat Moskovassa tunnetusti pitkiä.

Kannan tavarani Tolstoin hyttiin. Vaunussa tuoksuu uudelta, aivan kuin juuri tehtaalta tulleessa autossa.

Uudet makuuvaunut on otettu käyttöön kesäkuun alussa. Vuoteet ovat aiempaa leveämmät, ja ilmastointia voi säätää hyttikohtaisesti. Hyteissä on myös pistorasiat, joten laitan reissussa väsähtäneen kännykän samantien latautumaan.

Tolstoi nytkähtää liikkeelle klo 23. Edessä on noin 1 100 kilometriä kiskoa. Matka Helsinkiin kestää yön yli 13,5 tuntia.

Piipahdan vielä iltapalalla ravintolavaunussa, vaikka pikkupurtavaa ja kahvia voisi tilata myös vaununhoitajalta. Kulkiessani kohti junan ravintolaa huomaan, että käytävillä puhutaan pääasiassa venäjää. Moskovalaiset matkustavat lomailemaan Suomeen. 

Myös ravintolavaunun tilat ovat aiempaa nykyaikaisemmat. Somistuksessa on silti nostalgista tunnelmaa. Ruoka valmistetaan edelleen paikan päällä venäläiseen tapaan. Annokset tarjoillaan pöytiin ja katetaan posliinilautasille.  

Pitkän päivän jälkeen on mukavaa linnottautua hyttiin ja sukeltaa valkoisiin lakanoihin. Junan äänet tuudittavat uneen. Nukun sikeästi, kun juna ohittaa Pietarin ja Viipurin.

Havahdun hereille, kun vaununhoitaja koputtaa oveen Venäjän ja Suomen rajalla ennen Vainikkalaa – on aika ottaa esille passi ja viisumi.

Kirjoittaja on VR-konsernin viestintäasiantuntija, joka vieraili ensimmäistä kertaa Moskovassa.

Kuvat: VR Group / Ville Rinne ja Sini Mesilaakso

1 2 3