Viisi Vectronia vedossa

Pian maamme rataverkolla ajelee testiajoissa viisi Vectron-sähköveturia, kun viides veturi saapuu syys−lokakuussa Suomeen. Viides veturi on ennen matkaansa ollut esillä InnoTransissa − maailman suurimmilla raideliikenteen kalusto- ja kuljetusteknologiamessuilla Berliinissä. Joka toinen vuosi järjestettävä megatapahtuma kerää 11. kerran alan ammattilaiset Saksaan tutustumaan uusimpiin tekniikoihin rautatiemaailmassa.



VR Groupille muokatut Vectronit ovat näkyneet jo alku vuodesta asti intensiivisen testiohjelman parissa ympäri Suomen. Testeissä selvitetään teknisten ominaisuuksien lisäksi muun muassa veturin yhteensopivuutta muun kaluston, kuten ohjausvaunujen kanssa. Tiukalla testiohjelmalla varmistetaan viranomaisvaatimusten täyttyminen.

Ensimmäiset 10 veturia aloittavat kaupallisessa tavara- ja matkustajaliikenteessä vuoden 2017 aikana ja sarjavalmistus alkaa kesällä 2018. Koko 80 veturin kalustoerä toimitetaan vuoteen 2026 mennessä.

Katso myös videot Vectronin valmistumisesta ja tulosta Suomeen.

Kuvat ja video: Otavamedia Oma Oy

Vihreällä mennään

Kiertotaloutta, uusiokäyttöä, tuotteen ekologista elinkaariajattelua.. Onko tämä kaikki vain trendikästä hifistelyä vai pakonsanelemaa resurssien käyttöä?

Koska ekologiset resurssivarannot eivät ole pohjattomat, tarvitaan kierrätystä ja siihen tähtää myös ympäristölupauksemme: Vähemmän kulutusta, enemmän kierrätystä.

VR Group on sitoutunut siihen, että vuonna 2020 mennessä kaatopaikalle joutuu syntyneen jätteen kokonaismäärästä alle 15 prosenttia. Tavoite on hyvällä mallilla, sillä tällä hetkellä kaatopaikkajätettä kertyy vain noin kymmenen prosenttia jätteen kokonaismäärästä.

Video: Videon on tuottanut Otavamedia Oma Oy.

Kurkkaa kellotorniin

Eliel Saarisen suunnittelema kellotorni on ollut yksi Helsingin maamerkeistä pitkään ja hallinnut näkymää Rautatientorin ympäristössä jo vuodesta 1919.

Kellotorni sai kellonsa vasta kolme vuotta valmistumisen jälkeen ja kellot sähköistettiin 1930-luvulla.

Alkuperäinen kello korvattiin vuonna 1980 sähköisellä impulssikoneistolla ja kellokoneistot uusittiin yhdeksänkymmentäluvun puolivälissä.

Kellotornin julkisivua kohennettiin 2009−2010, jolloin myös kellot kunnostettiin.

Tornin kantavana rakenteena on massiivitiilimuuri. Luonnonkivijulkisivu on Hangon graniittia. Kellotornin korkeus kadunpinnan tasosta mitattuna on 48,5 metriä.

Kellotauluja on jokaiseen pääilmansuuntaa eli yhteensä neljä. Yhden kellotaulun halkaisija on 3,3 metriä. Minuuttiviisarin pituus on puolitoista metriä ja painoa sillä on 30 kiloa. Tuntiosoitin on 1,2 metriä pitkä ja se painaa 60 kiloa.

Lämmitysjärjestelmä kellotorniin

Pääosa tornista on kylmää tilaa. Julkisivuremontin yhteydessä tiilimuurin ja luonnonkiven väliin taustalaastikerrokseen asennettiin sähköiset lämmityskaapelit.

Lämmityskaapelia asennettiin yli 3,5 kilometriä. Lämmityskaapelien kokonaisteho vastaa noin kymmentä saunan kiuasta (80 kW). Katso yllä oleva video, jossa energia-asiantuntijamme kertoo kellotornin lämmitysjärjestelmästä.



Kuvat: Jenni Manu
Video: Videon on tuottanut Otavamedia OMA Oy

Kevättä ilmassa

Lämpömittari keikkuu nollan molemmin puolin ja aurinko pilkahtelee pilven raosta. Taimet pyrkivät mullan alta pintaan ja raeruoho rehottaa ohikiitävällä ikkunalaudalla. Rivi jääpuikkoja sulaa talorivin räystäiden nokassa ja viereisen koivun lehdet puhkeavat versoon. Juna kolkottaa raiteilla – matkalla kotiin. Iloista pääsiäismatkaa!

Kuvitus: VR Group
Pajunoksa: Pixhill.com/Seppo Kauppinen
Koivunverso, havu ja krookus: Pixhill.com/Jefunne Gimpel

Tauon paikka

Kahvihetket ovat tärkeitä. Ihmiset kohtaavat usein kupposen ääressä. Mutkaton ja kotoisa tunnelma tuotiin myös Robert’s Coffee -vaunuun. Vaunu liikennöi päivittäin rantaradalla Helsinki–Turku–Helsinki-välillä ja se piipahtaa kolmen viikon välein myös Tampereella. Katso kuvat, kuinka Robert’s Coffee -vaunu luotiin.


 

 

 

Vaunun suunnittelu: Robert’s Coffeen luova johtaja Henrika Paulig
Kuvat: Ville Rinne, Otavamedia

1 2 3