Tolstoi – tunnelmallinen tuttavuus

Kesäilta alkaa hämärtyä Moskovassa. Olen saapunut Leningradin asemalle, jossa Tolstoi-juna odottaa kyytiin nousevia matkustajia. Keula katsoo Helsingin suuntaan.    

Takana on päivä miljoonakaupungissa. Olen nähnyt Kremlin, Punaisen torin, koristeellisia metroasemia ja toinen toistaan upeampia, värikkäin kupolein kruunattuja kirkkoja.

Jalkoja kivistää, koska valitsin kaupungilla kulkemiseen aivan liian korkeat korot. Etäisyydet ovat Moskovassa tunnetusti pitkiä.

Kannan tavarani Tolstoin hyttiin. Vaunussa tuoksuu uudelta, aivan kuin juuri tehtaalta tulleessa autossa.

Uudet makuuvaunut on otettu käyttöön kesäkuun alussa. Vuoteet ovat aiempaa leveämmät, ja ilmastointia voi säätää hyttikohtaisesti. Hyteissä on myös pistorasiat, joten laitan reissussa väsähtäneen kännykän samantien latautumaan.

Tolstoi nytkähtää liikkeelle klo 23. Edessä on noin 1 100 kilometriä kiskoa. Matka Helsinkiin kestää yön yli 13,5 tuntia.

Piipahdan vielä iltapalalla ravintolavaunussa, vaikka pikkupurtavaa ja kahvia voisi tilata myös vaununhoitajalta. Kulkiessani kohti junan ravintolaa huomaan, että käytävillä puhutaan pääasiassa venäjää. Moskovalaiset matkustavat lomailemaan Suomeen. 

Myös ravintolavaunun tilat ovat aiempaa nykyaikaisemmat. Somistuksessa on silti nostalgista tunnelmaa. Ruoka valmistetaan edelleen paikan päällä venäläiseen tapaan. Annokset tarjoillaan pöytiin ja katetaan posliinilautasille.  

Pitkän päivän jälkeen on mukavaa linnottautua hyttiin ja sukeltaa valkoisiin lakanoihin. Junan äänet tuudittavat uneen. Nukun sikeästi, kun juna ohittaa Pietarin ja Viipurin.

Havahdun hereille, kun vaununhoitaja koputtaa oveen Venäjän ja Suomen rajalla ennen Vainikkalaa – on aika ottaa esille passi ja viisumi.

Kirjoittaja on VR-konsernin viestintäasiantuntija, joka vieraili ensimmäistä kertaa Moskovassa.

Kuvat: VR Group / Ville Rinne ja Sini Mesilaakso

Avainsanat: