Äiti maa, Quo vadis?

VR Group on jo perinteiseen tapaan mukana 25.3 klo 20.30–21.30 WWF:n järjestämässä Earth Hourissa, maailman suurimmassa ilmastotapahtumassa.

Tapahtuman ideana on sammuttaa turhat valot tunnin ajaksi ja ilmaista huoli ympäristön tilasta päättäjille. Samalla on meidän jokaisen hyvä miettiä omia kulutustottumuksiamme.

Helsingin päärautatieaseman ovenvartijat, kivimiehet, sammuttavat valonsa. Myös aseman kellotornin valaistus pimenee, mikä symboloi tämän hetken maailman tilaa. Olemme kuin pysähtyneinä tienhaarassa ja mietimme, mihin suuntaan olisi jatkettava. Nyt kuitenkin olisi toimittava ripeästi, koska maapallon luonnonvarat ja kestokyky ovat rajalliset.

Meillä on vain yksi maapallo…

Maapallon luonnonvarojen kulutus on ollut viimeisten vuosikymmenten aikana voimakkaassa kasvussa. Nykyisin tarvittaisiin jo 1,6 maapalloa kattamaan globaali luonnonvarojen tarve. On selvää, ettei kestämättömän luonnonvarojen käytön tiellä voida jatkaa loputtomasti.
    
Ilmastonmuutos uhkaa muuttaa voimakkaasti elinympäristöämme. Tästä on suurin osa tiedeyhteisöstä yhtä mieltä, vaikka jotkut vaikutusvaltaiset skeptikot vallan muuta väittävät. Fossiilisen energian käyttö talouden rattaiden pyörittämiseksi on edelleen vahvaa monella eri sektorilla. Muun muassa liikenne perustuu lähes täysin fossiilisen polttonesteen käyttöön.

…pidetään siitä hyvää huolta

Valojen sammuttamisen lisäksi Earth Hour tapahtuman teemana on kynttiläillallinen, jonka aikana kukin voi pohdiskella omia kulutus- ja ruokatottumuksiaan.

Pienistä pisaroista koostuu puroja ja puroista suuria jokia. Yhtäläisesti ihmisillä kuluttajina on ratkaiseva merkitys luonnonvarojen kestävässä käytössä ja ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Ruoka ja liikenne muodostavat kumpikin noin viidesosan ihmisen aiheuttamista ilmastovaikutuksista. Ruoan osalta yleisperiaatteena on suosia kasviksia ja välttää punaista lihaa.

Liikenteessä tulisi uusiutuvan energian käyttöä lisätä merkittävästi. Käyttämällä joukkoliikennettä ja erityisesti raideliikennettä pitää oman hiilijalanjäljen liikkumisessa pienenä.

Tehdään viisaita valintoja – pidetään oma ekologinen jalanjälki kurissa.

Junassa olet jo perillä

Joulunaika lähestyy, ja noin 100 000 matkustajaa matkustaa junilla joulun viettoon.

Junassa olet jo lähtiessä perillä, kun voit rauhoittua, eivätkä teiden ruuhkat ja talviliukkaudet haittaa.

Suuri juna – pieni hiilijalanjälki  

Aatonaattona Helsingistä Joulupukin kotikaupunkiin Rovaniemelle lähtee 15-vaunuinen superjuna, jossa on lähes 1 500 asiakaspaikkaa. Kyseessä on asiakaspaikoilla mitaten suurin matkustajajuna, mitä milloinkaan on Suomessa ollut.

Jos superjunan matkustajat kulkisivat autoilla, joissa on keskimäärin kolme henkilöä, tulisi siitä liikenneturvan turvavälillä laskettuna 40 kilometrin mittainen autoletka.

Autoletkasta aiheutuva hiilijalanjälki on myös melkoinen. Hiilidioksidipäästö on yli 70 tonnia. Kun taas superjuna kulkee päästöttömästi − vesivoimalla tehdyllä sähköllä.

Jouluna saadaan ja annetaan lahjoja

Kiitos siitä, jos valitsit junan. Olet antanut joululahjan maapallolle.

Iloista joulunodotusta.

VR:n tarkoitus on luopua Pasilan konepaja-alueesta

Pasilan konepaja perustettiin yli 100 vuotta sitten kaupungin laitamille junakaluston tuotantoa varten, mikä on sittemmin alueella lakannut. VR:n tarkoitus on käyttää yhtiön omaisuutta junaliikenteen tarvitsemiin investointeihin, eikä ryhtyä pysyvästi kiinteistösijoittajaksi konepajalla.

Konepajatoiminta päättyi pääosin 1990-luvulla ja viimeisetkin huoltotyöt siirtyivät 2000-luvun alussa Ilmalaan Helsingin varikolle. Siitä saakka kun konepajan hiljeneminen on ollut tiedossa, alueelle on haettu uutta käyttöä Helsingin kaupungin kanssa. Konepaja-alueen laaja ratapiha on kaavoitettu ja melkein rakennettukin asuinalueeksi. Asuntoja nousee myös Aleksis Kiven kadun ja Teollisuuskadun varsille. Yksi arvokkaista konepajahalleista on muutettu pääkonttoriksi.

Asemakaavan muutos asuin- ja työpaikka-alueeksi nosti Pasilan konepaja-alueen arvoa. Kuten kaikissa muissakin vastaavissa tapauksissa, kaupunki leikkaa osan arvonnoususta itselleen ns. maankäyttömaksuna. Tarjosimme suojeltuja rakennuksia kaupungille osana maksua, mutta kaupunki ei halunnut niitä omistukseensa. Maankäyttömaksu hoidettiin luovuttamalla katu- ja puistoalueeksi kaavoitetut alueet ja Sturenkadun varren tontti kaupungille ja maksamalla loput käteisellä.

VR:n tavoitteena on ollut luopua alueesta rautatiekäytön päätyttyä. Tontteja on myyty yksi kerrallaan ensin asuinrakentamiseen ja myös toimitiloiksi. Tällä hetkellä VR:n omistuksessa on enää pieni osa alkuperäisestä konepaja-alueesta. Tarkoituksena on luopua siitäkin.

Yksi kiinnostunut ostajataho on omalla kustannuksellaan, toki VR:n valtakirjalla selvittänyt oman suunnitelmansa toimivuutta ja sopivuutta alueelle. Rakennusten uutta käyttöä ohjaavat kaupungin päätökset eli asemakaava, sen suojelumääräykset ja niihin perustuva rakennuslupa. Jos suunnitelmat sopivat kaupungin asettamiin reunaehtoihin, ostajataho jättänee tarjouksen rakennusten ostamisesta ja VR:n omistus alueella päättyisi.

Pariisin ilmastosopimuksesta käytännön tekoihin



Joulukuussa sovittiin Pariisin ilmastosopimus, jolla yritetään saada ilmaston lämpeneminen hallintaan ja pitää lämpenemisestä aiheutuvat haitat vähäisinä.

EU:n komissio on esittänyt ei-päästökauppasektorin toiminnoille Suomen osalle -39 prosentin vähennystä vuoteen 2030 mennessä. Liikennesektorin päästöillä on merkittävin osuus ei-päästökauppasektorin päästöistä.

Komissio antoi heinäkuun lopulla myös vähähiilistä liikennettä koskevan tiedonannon. Keskeisiä osa-alueita ovat vähäpäästöiset käyttövoimat, vähäpäästöiset liikennevälineet ja liikennejärjestelmän tehokkuus.

Liikennejärjestelmään lisää tehokkuutta

Liikennejärjestelmän tehokkuuden lisäämisessä puhutaan paljon älyliikenteestä eli liikenteen digitalisaatiosta. Tällä on varmasti paljon annettavaa liikennesektorin tulevaisuuden kehitykseen.

Mutta aina on kuitenkin muistettava se tosiasia, että perustan eli fyysisen liikennejärjestelmän tulee olla toimiva kokonaisuus, matkaketjujen tulee toimia käytännön tasolla niin, että eri liikennemuodot saumattomasti tukevat toisiaan.

Liikennejärjestelmän kehitystyötä tulisi hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi tehdä laaja-alaisesti niin fyysisen liikennejärjestelmän kuin digitalisaationkin osalla. Jos kehitystyön painopiste on vain toisessa osa-alueessa, jää kokonaisuus vääjäämättä torsoksi.

VR Group haluaa olla edelläkävijä matkaketjujen kehittämisessä. Se järjestää syyskuussa Helsingissä ison Ovelta ovelle -hackathonin, jossa ideoidaan ja rakennetaan start up -yritysten kanssa matkaketjuihin liittyviä asiakaspalvelu- ja liiketoimintamahdollisuuksia.   

Fossiilisista polttoaineista biopolttoaineisiin ja sähköön

Fossiilisilla polttoaineilla ja etenkin öljyllä on ollut suuri merkitys viime vuosikymmenten aikana koko maailmankuvaan. Öljyn merkitys kuitenkin on tulevien vuosikymmenten aikana hiipumassa ja uusiutuva energia valtaa yhä enemmän alaa.

Liikennesektorilla pääpaino tulee olemaan biopolttoaineilla ja sähköllä. Henkilöautot ja bussiliikenne tulee painottumaan sähköenergiaan kun raskaassa maantieliikenteessä ja ilmaliikenteessä biopolttoaineet valtaavat alaa.

Rautatieliikenne on jo useiden vuosikymmenten ajan ollut edelläkävijä sähköenergian käytössä liikenteessä. Viime vuonna jo liki 90 prosenttia junakilometreistä vedettiin sähkövedolla, ja uusiutuvalla energialla tehdyllä sähköllä.

Kuva: Pixhill.com/lightpoet

Vihreällä mennään

Kiertotaloutta, uusiokäyttöä, tuotteen ekologista elinkaariajattelua.. Onko tämä kaikki vain trendikästä hifistelyä vai pakonsanelemaa resurssien käyttöä?

Koska ekologiset resurssivarannot eivät ole pohjattomat, tarvitaan kierrätystä ja siihen tähtää myös ympäristölupauksemme: Vähemmän kulutusta, enemmän kierrätystä.

VR Group on sitoutunut siihen, että vuonna 2020 mennessä kaatopaikalle joutuu syntyneen jätteen kokonaismäärästä alle 15 prosenttia. Tavoite on hyvällä mallilla, sillä tällä hetkellä kaatopaikkajätettä kertyy vain noin kymmenen prosenttia jätteen kokonaismäärästä.

Video: Videon on tuottanut Otavamedia Oma Oy.

1 2