VR päivittää dieselveturit tälle vuosituhannelle


 
VR Group uusii dieselvetureitaan. Nykyiset alkavat olla jo tiensä päässä, vanhimmat ovat jo miehen iässä, viisikymppisiä. Suunnittelemme useiden kymmenien uusien vetureiden hankintaa. Mahdollista on myös se, että vanhoja vetureita modernisoidaan ja niiden käyttöikää pidennetään.
 
Vaikka yhä useamman junan keulilla on nykyisin sähköveturi, silti dieselvetureita tarvitaan. Jatkossakin osa Suomen rataverkosta on sähköistämättä. Etenkin ratapihat ja monet tavaraliikenteen kuormaus- ja purkuraiteistot ovat ilman sähköä, joten dieselillä liikkuu jatkossakin moni juna.
 
Uusien vetureiden hankintakilpailutus alkaa tänä keväänä. Tavoite on, että asiasta päätetään kesään 2018 mennessä. Sen jälkeen menee vielä jonkin aikaa, kunnes uusia tai uusittuja vetureita saadaan käyttöön. Siihen asti pitää pärjätä vanhoilla vetureilla.

Deeveri, Seepra ja Iso Vaalee

Nykyisin VR:llä on käytössä parisataa dieselveturia. Radoilla kulkee kolmentyyppisiä vetureita. Eniten on Dv12-vetureita, 173 kappaletta. Nämä työjuhdat palvelevat liikuttamassa junia radoilla ja vaihtotöissä, eli ratapihoilla joissa tarvitaan voimaa kokoamaan vaunuista junia. Tampellan moottoreilla veturista saadaan tehoa noin 1000 kW, vauhtia tarvittaessa 125 km/h. Veturia nähdään toki myös liikenteessä siellä, missä pitää kulkea ilman sähkövoimaa. Tätä Deeveri-lempinimen saanutta veturia on valmistettu aikoinaan sekä Lokomon että Valmetin tehtailla vuosina 1964−1984 (kuva yllä).
 
Sisarveturi Dr14 on edellistä jykevämpi. Tätä Seepraksikin nimettyä veturia on käytössä 24 kappaletta. Veturi on rakennettu Lokomon tehtailla vuosina 1969−1972 nimenomaan vaihtotöihin ratapihoille. Mikään vauhtihirmu tämä peli ei siten ole, nopeutta on maksimissaan 75 km/h. Tehoja Tampellan valmistamilla MAN-moottoreilla saadaan irti vajaat 900 kW. Veturityyppiä on sittemmin saneerattu.  


 
Uusin nyt käytössä olevista dieselvetureista on saanut tyyppimerkinnän Dr16, lempinimeltään veturi on ”Iso Vaalee”. Tätä vuosina 1990−1992 valmistunutta veturia on käytössä 16 kappaletta, pääosin Pohjois-Suomen sähköistämättömillä rataosuuksilla. Ensimmäiset Dr16-veturit valmistettiin Tampereella Valmetilla, mutta loput Transtechilla. Vetureissa on Pielstickin moottorit, jotka on yhdistetty sähkömoottoriin, joiden tuottama sähkö siirretään akseleissa oleviin sähkömoottoreihin. Veturia sanotaankin dieselsähköiseksi. Tehoa löytyy lähes 1 700 kW.

Energiatehokas juna – ympäristöä ja asiakasta varten

 

Junaliikenne on Suomessa vahvasti sidoksissa energiaan ja energiatehokkuuteen. VR Transpoint, joka vastaa rautatielogistiikasta, on antanut ympäristölupauksen siitä, että aiomme parantaa energiatehokkuuttamme viidenneksellä vuoteen 2020 mennessä.

Lupauksen lunastamiseen on useita keinoja, sillä energiatehokkuus on paljon muutakin kuin polttoaineen kulutuksen vähentämistä. Ympäristön ja ihmisen kannalta merkitsevä seikka on energian laatu. VR Transpoint operoi Suomen rautateillä vuorokaudessa 350 tavarajunaa. Niistä yli 70 prosenttia kulkee sähköllä, joka on tuotettu päästöttömällä vesivoimalla. Käytännössä nämä junamme kulkevat siis vedellä.  

Sähkövedon osuuden lisääminen kuljetuksissa onkin näkyvin keino edelleen parantaa rautatielogistiikan energiatehokkuutta. Rataverkon joka kolkkaan ei sähköveturilla kuitenkaan vielä päästä, sillä Suomen 6000 kilometriä pitkästä rataverkostosta on sähköistämättä lähes 2700 kilometriä. Muun muassa tästä syystä VR Group on hankkinut 80 uutta Vectron-veturia.  Ne ovat ennen kaikkea sähköisiä työjuhtia, mutta pystyvät dieselmoottoriensa ansiosta korvaamaan dieselvetureita ratapihoilla, kuormausalueilla ja lyhyillä sähköistämättömillä osuuksilla.  Energiatehokkuus ja varsinkin logistiikan tehokkuus kasvaa, kun veturia ei kesken kuljetuksen tarvitse vaihtaa.

Suunnittelu ja ajotapa ratkaisevia

Rautatielogistiikassa on muitakin tapoja petrata energiatehokkuutta. Yksi tärkeimmistä on logistiikan ammattitaitoinen suunnittelu, sillä ei ole yhdentekevää, miten ja milloin yli 2000 tonnia painava tavarajuna kulkee. Kun kuljetukseen valitaan paras mahdollinen kalusto, huomioidaan muu liikenne, ennakoidaan reitin mäet ja mutkat sekä minimoidaan jarrutuksen ja kiihdytyksen tarpeet, pystytään energian hyötysuhdetta parantamaan huomattavasti. Hyvällä suunnittelulla voidaan sähkövedon osuutta kasvattaa ja samalla vähentää ylimääräisiä työvaiheita. Tämä parantaa koko logistiikan tehokkuutta ja myös kuljettajien työviihtyvyyttä.     

Junan kuljettajillakin on energian kulutukseen sanansa sanottavana. VR Groupin veturinkuljettajat koulutetaan taloudelliseen ajotapaan, joka tukee suunniteltua aikataulua ja reittiä. Kaikissa sähkövetureissa jarrutuksessa syntyvä sähköenergia syötetään takaisin verkkoon. Lisäksi kuljettajan avuksi on hankittu järjestelmä, joka huomioi muun muassa junan aikataulun, painon, radan ylä- ja alamäet sekä muun junaliikenteen. Kun taitava kuljettaja sovittaa ajotavan vallitseviin olosuhteisiin, on lopputuloksena mahdollisimman energiatehokas kuljetus. Järjestelmän avulla voidaan vuodessa säästää jopa 2 500* sähkölämmitteisen omakotitalon energiakulutuksen verran. Parannus on huomattava, sillä vuosittain VR Group käyttää junien liikennöintiin sähköä 630 GWh ja kevyttä polttoöljyä 26 miljoonaa litraa – siis yhtä paljon energiaa kuin 40 000 omakotitaloa.  

Energiatehokkaalla junalla myös energian kuljetus tapahtuu ympäristöä säästäen. Energiamarkkinat ovat vahvasti muuttumassa, kun fossiilisia polttoaineita pyritään yhä enemmän korvaamaan uusiutuvilla energiamuodoilla. Bioenergian käytön kasvattamista ollaan valmistelemassa useissa voimalaitoksissa eri puolilla Suomea. Vanhoja, fossiilisiin polttoaineisiin perustuvia voimaloita suljetaan samalla kun uusia, kokonaan puupohjaisiin energialähteisiin perustuvia avataan. Bioenergiassa on merkittävä potentiaali myös rautatielogistiikalle, sillä biovoimaloiden yleistyessä raaka-ainetta on tuotava yhä kauempaa. Junien avulla voidaan rakentaa energiatehokas sekä ihmisiä ja ympäristöä kunnioittava kuljetusjärjestelmä, joka toimii edelläkävijänä energiakuljetuksissa. Tehokas logistiikka ja energiatehokkuus kulkevat yhtä matkaa.  

*) Sähkölämmitteisen omakotitalon energiakulutus on noin 22 000 kWh vuodessa.

Kevättä ilmassa

Lämpömittari keikkuu nollan molemmin puolin ja aurinko pilkahtelee pilven raosta. Taimet pyrkivät mullan alta pintaan ja raeruoho rehottaa ohikiitävällä ikkunalaudalla. Rivi jääpuikkoja sulaa talorivin räystäiden nokassa ja viereisen koivun lehdet puhkeavat versoon. Juna kolkottaa raiteilla – matkalla kotiin. Iloista pääsiäismatkaa!

Kuvitus: VR Group
Pajunoksa: Pixhill.com/Seppo Kauppinen
Koivunverso, havu ja krookus: Pixhill.com/Jefunne Gimpel

1