Start-upit rautateille

Olemme kokeilleet ja käyttäneet viime aikoina konenäköä, nelikoptereita, leania, prosessikehitystä, työkoneautomaatiota, infran monitorointia, bodykameroita, virtuaalitodellisuuden hyödyntämistä ja BIMiä.

Tässä blogissa kerron toiminnastamme ja opastan, miten myyt ratkaisujasi rautateille ja olet uudistamassa infra-alaa.

Haasteena hitaus

Vaikka kuluttajateknologia on kehittynyt huimasti viime vuosina, rautatiepuolen perinteisemmät toimittajat tuntuvat olevan muuta kehitystä jäljessä. Osasyitä tuotekehityksen hitauteen voivat olla volyymien pienuus ja SIL-luokitusten (Safety Integrity Levels) täyttäminen. Toimialaa vähemmän tuntevat yritykset puolestaan vaikuttavat kiinnostuneilta, mutta eivät helposti saa selville, missä alan kehitys kulkee ja kuka voisi olla heidän asiakkaansa.

Olen useiden yritysten kanssa keskusteluissa huomannut, ettei rautatieinfrastruktuurin maailmaa tunneta kovin hyvin. Meidän näkökulmasta taas monet start-uppien tai pk-yritysten ratkaisut voisivat olla virkistävä tuulahdus uusia ajatuksia perinteiselle alalle. Emme pelkää olla Euroopan tasolla edelläkävijöitä, kuten esimerkiksi junaliikenteen radiojärjestelmän siirtyminen GSM-R:stä viranomaisverkko VIRVE:en osoittaa.

Mitä teemme?

Liikennevirasto hallinnoi valtion rataverkkoa. Lisäksi yksityisomistajat hallinnoivat rataa esimerkiksi satamissa. VR Track on täyden palvelun rautatieinfrastruktuurin yritys, jonka ratkaisut kattavat koko hankkeen elinkaaren suunnittelusta rakentamiseen ja kunnossapitoon. Meiltä löytyy rautatietekniset materiaalit, koneet, koulutusta, osaamista ja asiantuntijatyötä oikeastaan joka lähtöön. Suurimman osan työntekijöistämme todelliset työolosuhteet ovat radanvarressa tai työmaatoimistolla, joka monella on auton penkki.

Meillä on kaksi tapaa kehittää toimintaamme rautatiealalla: joko tuottaa rataverkon omistajalle parempia palveluita tai omien toimintatapojemme parantaminen. Molemmissa on haasteensa. Me emme yksin pysty parantamaan rataverkkoa, vaan usein loppuasiakas on rataverkon omistaja eli Liikennevirasto. Rautatieinfra on tarjolla avoimena datana, kun Liikennevirasto avasi ratatöiden tietojen (mm. ennakkoilmoitukset ja -suunnitelmat) yhteydessä Trakedia-infran. Rautatiejärjestelmän monimuotoisuuden takia, meidän tarpeitamme asiakkaana voi olla haastava ymmärtää, ja olemme tietenkin itse siitä vastuussa.

Hyvä esimerkki yhteistyöstä pk-yrityksen kanssa on tilannekuvan ja konenäön hyödyntäminen. Kartoitimme Liikennevirastolle asiakasprojektissa rataverkon nopeutta osoittavat merkit. Samalla paransimme omaa toimintamalliamme hyödyntämällä sivutuotteena syntynyttä tilannekuvaa. Olemme käyneet paljon keskusteluja tilannekuvan ja konenäön hyödyntämisestä rautatieympäristössä. On ollut ilo löytää kohteita, joissa yhteistyöllä saadaan  aikaan uusia palveluja. Hyviin lopputuloksiin on päästy todella ymmärtämällä, miten teemme työtä nyt, ja miten uusi teknologia voi siinä auttaa.    

 Suomessa rautateille on perinteisesti tehty kehitystyötä erilaisilla pajoilla, joissa on valmistettu kaikenlaisia teknisiä apuvälineitä ratatyöhön. Rautateillä on myös itse tehty vankkaa kehitystyötä muun muassa turvalaiteteknologiassa, (ks. pysäytyslaite)
Myös maailmalta on löydetty ratkaisuja. Haluaisimme nytkin soveltaa olemassa olevaa kiinnostavinta  teknologiaa rautatieympäristöön.

Onko sinulla vastaus?

Mieti, miten sinun ratkaisusi hyödyttää rautatiealaa. Kuka olisi loppuasiakas, eli kenet sinut pitää vakuuttaa? Usein uusien ratkaisujen loppuasiakas ei ole yksi taho, vaan hyötyjiä on useampia. Tällöin on haastavaa saada oikeat tahot samaan pöytään samaan aikaan.

Juuri nyt meitä kiinnostaa työntekijöiden komennusmajoitusten vuokrakalusteiden hallinnoinnin ulkoistaminen. Emme aina löydä riittävästi sopivia kalustettuja asuntoja rakennusprojektien tekijöille. Kalusteiden hallinnointi ei ole ydinliiketoimintaamme, joten haluaisimme jonkun hoitamaan sen puolestamme. Tarjoaako sinun yrityksesi tätä palvelua?

Ensimmäinen askel voi olla myös olla tällä tavoin kokeilla kepillä jäätä. Ota yhteyttä ja pitchaa asiasi selvästi. Minä ja kollegani kuulemme mielellämme, miten me voisimme tehdä työmme paremmin.

Olen saanut hyviä yhteydenottoja blogien ja seminaariesitysten kautta. Toivon, että seuraat tekemistämme jatkossakin, ja otat yhteyttä kiinnostavista yhteistyömahdollisuuksista.

Seuraa meitä ja minua Twitterissä ja Attracktive-sidosryhmäjulkaisussamme. Ota yhteyttä niin tehdään rautatiealastamme yhdessä parempi.

Ilmari Halme
Kehityspäällikkö, Teknologia ja Innovaatiot, VR Track
Ilmari.halme@vr.fi

Enemmän infoa asiakkaalle



Rauli-myrsky ja viime maanantaina Riihimäellä rakennustöiden aiheuttama sähköratavaurio piti operaatiokeskuksen kiireisenä viime viikon ajan.

Myrsky aiheutti laajoilla alueilla vaurioita sekä ratoihin että niiden sähkörakenteisiin. Nämä kun saatiin maanantaiaamuun mennessä korjattua, niin Riihimäellä sattui rakennustyömaan räjäytystöistä aiheutunut sähköratavaurio.

Liikennevirasto vastaa radasta ja sähkö- sekä turvalaitteista, joten tällaisissa häiriöissä yhteistyö Liikenneviraston, junaliikenteen ohjauksesta vastaavan Finrail Oy:n kuin VR:n operaatiokeskuksenkin välillä on tiivistä.

Myrskystä kärsineet yksiraiteiset rataosat ovat aina herkkiä pienillekin häiriöille, mutta toisaalta korvaavien järjestelyjen hoitaminen on suoraviivaisempaa kuin runsasliikenteisen pääradan ollessa suljettu junaliikenteeltä. Tällöin häiriö on poikkeuksetta iso ja vaikuttaa välittömästi tuhansiin matkustajiin. Haasteena tälläkin kertaa Riihimäen tapauksessa olivat suuret liikenne- ja matkustajamäärät sekä korvaavien linja-autojen rajallinen saatavuus.

Meneillään on useita hankkeita, jotka parantavat tiedonkulkua ja yhteistyötä poikkeustilanteissa, kuten esimerkiksi VR:n häiriöviestijärjestelmän uusiminen. Uusi järjestelmä sujuvoittaa sekä sisäistä - että asiakastiedotusta. Näin voimme parantaa palveluamme myös häiriöiden aikana, jolloin täsmällinen tiedottaminen asiakkaita koskevista korvaavista järjestelyistä on ensiarvoisen tärkeää.

Suomi konduktöörin silmin



Yksi rikkaus tässä omassa konduktöörin työssä on se, että saa palkkaa siitä että matkustaa ympäri Suomea. Itse, kun olen aktiivinen kännykkäkuvaaja ja joitakin kuvia on vuosien varrella tullut otettua.  Ajattelin jakaa muutamia otoksia, kuvathan kertovat enemmän kuin tuhat sanaa.

Kuvat: Kim Foxell

Korjausvelan kimppuun

VR Group on valtion sataprosenttisesti omistama yhtiö, jolla on rautainen kokemus junaliikenteen harjoittamisesta.

Koko liikennesektori elää tällä hetkellä keskellä jatkuvasti kiristyvää kilpailua.

Liikennealan toimijoihin kohdistuu valtavia odotuksia ja paineita monelta suunnalta: teollisuuden rakennemuutos, taloudellinen ja geopoliittinen epävarmuus sekä asiakkaiden ja yhteiskunnan odotukset.

Joudumme VR:llä miettimään monta asiaa uusiksi.

Kiristyvässä kilpailutilanteessa erityisen selväksi tulee se, että junaliikenteessä eri toimijoiden pitää puhaltaa yhteen hiileen: operaattorin pitää ajaa turvallisesti ja täsmällisesti junia ja valtion pitää huolehtia rataverkon hyvästä kunnosta.

Kaiken tämän pitää palvella parhaalla mahdollisella tavalla elinkeinoelämän ja matkustajien tarpeita.

Näistä syistä kiinnostuksemme kohdistuu erityisesti hallituksen liikennepoliittisiin ja omistajaohjausta koskeviin linjauksiin.

Pitkäjänteisyyttä liikennesektorin linjauksiin

Pelkkien hallitusohjelmakirjausten pohjalta on vaikea sanoa, mitä liikennesektorilla tulee tapahtumaan seuraavien neljän vuoden aikana. Kesän aikana laadittava tarkempi toimintasuunnitelma tuo tähän varmasti selvennystä.

Yritykselle tärkeää on se, että linjauksia tehdään pitkäjänteisesti. Pitää olla selkeä visio siitä, minkälaista tulevaisuutta tavoitellaan.

Hallitus on luvannut, että liikenneverkon korjausvelkaa ryhdytään vähentämään. Liikenneväylien korjausvelka on 2,4 miljardia euroa, josta rataverkon korjausvelan osuus on noin puolet.

Luvattu 600 miljoonaa euroa liikenneverkon korjausvelan vähentämiseen on toteutuessaan hyvä alku. Korjausvelan vähentämistä jää tämänkin jälkeen vielä seuraaville hallituksille.

Rataverkon huono kunto haittaa päivittäistä liikennöintiä toimintavarmuuden huonontumisena ja myöhästymisinä.

Ratainvestoinnit palvelevat vientiteollisuutta

 

Junaliikenteen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että olemassa oleva rataverkko pidetään hyvässä kunnossa. Tämän lisäksi tarvitaan myös kehityshankkeita, jotka luovat uutta liikettä yhteiskuntaan.

Kotimaan raskas vientiteollisuus tarvitsee mahdollisimman korkeatasoisen logistiikan turvatakseen kilpailukykynsä.

Akselipainon nosto on yksi tehokas keino, kun haetaan tehokkuutta kuljetuksiin. Kotimaisista asiakkaista akselipainon nostosta hyötyisivät ensisijaisesti metalli- ja metsäteollisuus sekä kemianteollisuus.

Rataosan Iisalmi-Ylivieska-Kontiomäki perusparannus ja sähköistys, Luumäki-Imatran kaksoisraide ja palvelutason parantaminen sekä Kouvola-Kotka/Hamina palvelutason parantaminen palvelisivat elinkeinoelämän tarpeita.

Hallitusohjelma asettaa tavoitteeksi puun käytön lisäämisen 15 milj. kuutiometrillä vuodessa. Tällaisten määrien liikuttaminen edellyttää investointeja muun muassa raakapuuterminaaleihin ja rataverkon sähköistämiseen.

Junaliikenteen hyödyt elinkeinoelämälle tulevat esille juuri suurten kuormien kuljettamisessa.

Yksi on kuitenkin selvää – junaliikenne on myös tulevaisuudessa ympäristöystävällinen ja tehokas tapa kuljettaa tuotteita ja asiakkaita.

1