Matkaketjut lähtivät lentoon ja nyt vauhti kiihtyy


Viime viikolla Helsingin päärautatieaseman lipunmyyntihallin vallannut Ovelta ovelle -hackathon on nyt ohi ja päällimmäisinä tunteina mielessä on kiitollisuus ja onnistuminen.

Ensinnäkin, saimme mukaan matkaketjutyöhön 12 huippuasiantuntijoista koostuvaa tiimiä. Nämä moniosaajat tuottivat meille koko joukon uusia ja innostavia ideoita, mikä toki oli koko hackathonin tavoitekin. Vähintään yhtä innoissani olen myös siitä, miten uudenlainen työskentelymalli antoi tekijöilleen avaimia miettiä ratkaisuja uusista näkökulmista ja erityisesti tiimityön voimaa hyödyntäen.

Matkaketjut saivat siis lentävän lähdön, ja lennossa on tarkoitus pysyä tästä eteenpäinkin. Emme ole asian kanssa yksin, vaan ajatus matkaketjun tärkeydestä, valtakunnallisen reittiverkoston hyödyntämisestä ja asiakkaan elämän helpottamisesta on prioriteettilistalla monen muunkin toimijan mielessä ja tulevaisuudensuunnitelmissa. Viikon yhteinen työskentely sekä kohtaamiset liikennealan asiantuntijoiden ja päättäjien kanssa saivat minut entistäkin vakuuttuneemmaksi siitä, että yhteinen tahtotila on erinomainen lähtökohta saada aikaan onnistumisia jatkossakin.

Nyt on aika lähteä viemään kehitystä eteenpäin. Seuraavaksi me VR:llä käymme sisäisesti läpi vielä kertaalleen kaikki hackathonissa syntyneet ideat ja mietimme, mikä rooli niillä voisi olla meidän liiketoiminnassamme. Jatkamme keskusteluita ja yhteistyötä useamman osallistujatiimin kanssa lähiviikkojen aikana. Rekrytoimme parhaillaan joukkoomme myös omia matkaketjujen huippuasiantuntijoita.

Tavoitteemme on edelleen, että ensimmäiset pilottihankkeet ovat käynnissä jo tämän vuoden puolella ja ensi vuonna ensimmäiset matkaketjupalvelut ovat jo osa matkustajien arkea.
Palataanpa lopuksi vielä viime perjantain tunnelmiin, kun hackathon-viikko huipentui ja voittajaksi julistettiin Proximi.io.

Energiatehokkuus paranee innovaatioilla



VR:llä on viime vuosina panostettu vahvasti hyvien ideoiden keräämiseen henkilöstöltä. Satojen ideoiden joukossa piilee todellisia jättipotteja ja nyt yhden mainion idean avulla on pystytty parantamaan VR:n junaliikenteen energiataloudellisuutta ja saavuttamaan satojen tuhansien kustannussäästöt.

Hyvästä ideasta todellista hyötyä

VR Groupin veturinkuljettajat tekivät työtehtäviensä lomassa havainnon Sr2-veturiin liittyvästä ominaisuudesta, joka on varsinainen tehosyöppö. Kuljettajat havainnoivat tätä ominaisuutta, mittasivat kulutusta ja tekivät kehitysehdotuksen teknisistä muutoksista veturin toimintaan.

Kuljettajien ehdotuksen mukainen tekninen toiminnallisuus toteutettiin huippuasiantuntijoiden toimesta ja koeajoissa se osoittautui – tietenkin – menestykseksi. Ja kuten pelisääntöihin kuuluu, innovaatioiden hyöty valuu ideoitsijoille: molemmat ideointiin osallistuneet veturinkuljettajat palkittiin kesäkuussa 9 448 euron summalla, idean hyödyllisyydestä ja toteutettavuudesta johtuen.

Rullauksissa on energiatehokkaan ajotavan pohja

Rautatieliikenne on lähtökohtaisesti energiatehokas liikennemuoto, mutta kuten tämä idea jälleen osoitti, rautatiemaailma ei voi tuudittautua olemaan tyytyväinen, vaan kehittämistä riittää.

Junan energiatehokkuus tulee pitkistä rullauksista. Junakokoonpanon kiihdyttäminen matkanopeuteen vaatii tietysti huimasti energiaa, mutta sen jälkeen juna voi pienestä vierintävastuksesta johtuen rullata jopa kymmeniä kilometrejä pienellä energialla menettämättä juurikaan nopeuttaan.

Tässä kohtaa ideoitsijat tekivät keksintönsä: Sr2-veturi kuluttaa rullatessaankin jopa 360 kW tehoa, sammuttamalla tilapäisesti toisen telin rullauksen aikana säästetään noin 40 prosenttia rullauskulutuksesta. Idea oli yksinkertainen, mutta yhdisti hienosti oikean toimintatavan ja teknologian. Lisäksi idea oli todella hyvin mittaamalla pohjustettu ja selkeästi jäsennelty. Ja loppujen lopuksi idea oli kullan arvoinen sekä VR Groupille että ideoitsijoille itselleen. 

Kuva: Jari Vitikkala

Innovoinnin juhlaa ideagaalassa!

Minulla oli jo toista kertaa ilo ja kunnia toimia juontajana vuosittain järjestettävässä VR:n Ideagaalassa. Tilaisuudessa palkitaan edellisen vuoden parhaimmat Ideat kehiin -ohjelmaan jätetyt ideat joko oman työn tai yrityksen palvelujen kehittämiseksi. Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus jättää sähköiseen järjestelmään ideansa. Tavoitteena on työnteon kehittäminen ja sen tehostaminen niin että asioita tehdään sekä yrityksen että työntekijän näkökulmasta entistä fiksummalla tavalla. Ideoita tuli vuonna 2015 kaiken kaikkiaan yli 1 700 ja niistä lähes 20 % myös toteutettiin käytännössä.

Parasta Ideagaalaan osallistumisessa on se, kun pääsee tutustumaan ison yrityksen moniin eri liiketoimintoihin. Siis myös niihin, joista oma tieto on vähäinen. Saa tutustua erilaisiin työtehtäviin ja niiden käytännön kehitystyöhön. Pääsee myös näkemään pienellä vaivalla ja resursseilla tuotettuja muutoksia työtapoihin tai työvälineisiin, joista koituu kymmenien, jopa satojen tuhansien säästöt yritykselle. Vuosittain!

Motivoituneita innovaattoreita

Minua ei lakkaa hämmästyttämästä se into, joilla monet työntekijät suhtautuvat oman työnsä kehittämiseen ja ennen kaikkea muutosehdotuksensa julkituomiseen. Minusta tämä kertoo aidosta oman työn arvostamisesta ja siitä, että ihmiset kokevat osansa kokonaisuudessa tärkeäksi. He ovat ylpeitä omasta työstään ja haluavat kehittää sitä. Vain motivoitunut työntekijä innovoi ja avaa suunsa kertoakseen parannusehdotuksensa.

Minusta on hienoa työskennellä työnantajalla, joka kannustaa oman työn kehittämiseen erillisellä innovaatio-ohjelmalla. Rahapalkinnot parhaista ideoista ovat toki houkuttimia sinänsä, mutta luulen että monia paikalla olleita lämmitti jo se, että heidän ideansa otetaan aidosti vakavasti sekä käsitellään selkeän ja läpinäkyvän prosessin kautta.

Ideagaala on vain pieni, toki näkyvä osa innovaatiotoimintaa ja sinällään yksi palkinto sinne mukaan päässeille. Tänä vuonna tilaisuus välitettiin livestriimin kautta koko henkilökunnalle.

Naisten aktivointi tärkeää

Valtaosa palkituista oli miehiä. Toki enemmistö VR:n työntekijöistä on miehiä, mutta ei niin iso osa kuin palkituista. Kehitystoiveeni liittyykin naisten aktivointiin. Idearikkaudella kun ei ole sukupuolta. Toivottavasti meillä myös naiset haluavat ja viitsivät kirjata muutosehdotuksensa järjestelmään. Idean ei välttämättä tarvitse liittyä tekniikkaan, se voi olla luonteeltaan myös asiakaspalveluun, viestintään tai työtapoihin liittyvä. Niiden osalta idean tuottoa on ehkä hankalampi suoraan osoittaa, mutta isoista summista näissäkin tapauksissa on kyse. Positiivinen muutos voi olla myös työhyvinvoinnin kehitys.

Odottelen jo innolla ensi vuotta ja uusia ideoita! Oma ideani taitaa liittyä palkittujen eli ns. kuningasideoiden parempaan esille tuomiseen. Lähdenkin tästä kirjaamaan sitä...

Kuvat: Kimmo Karinen (yläkuva)

Pystit parhaille ideoille

VR-konsernin Vuoden parhaat -ideagaalassa oli tänä vuonna ennätykselliset 120 osallistujaa. Neljännen kerran järjestetyn ideagaalan kolme päätarkoitusta ovat:

1. Parhaista ideoista ja aktiivisuudesta palkitseminen
Voittajat saivat rahapalkinnot ja Kivimies-pystit. Myös kutsu ideagaalaan on osa palkitsemista.

2. PR/Markkinointitilaisuus
Tulokset tiivistettynä johdolle ja muille ideatoiminnan vastuuhenkilöille.

3. Verkostoituminen
Ideat kehiin -sivuston osallistujat tutustuvat ja näkevät toisensa ”livenä”, eivät pelkästään sivustolla virtuaaliympäristössä.

Uudistunut ideagaala innosti osallistujia

Tänä vuonna kuukauden ideoista tehdyt esittelyvideot valloittivat ja liikuttivat yleisöä ideagaalassa.

Oma henkilökuntamme kuvasi ja tuotti 48 videota eri työpaikoilla ympäri Suomea. Mainostoimisto koosti massiivisesta materiaalista tiivistetyt esittelyt ideoiden meille tuomista hyödyistä.

Uskon, että videot kertovat tehokkaasti, millaisia ideoita kaivataan ja kuinka kyseenalaistamalla totuttuja toimintatapoja saadaan tehtyä asioita fiksummalla tavalla.

Tavoitteenamme on tehdä ideagaalasta sydämellinen ja lämmin. Tilaisuus, jonne haluaa tulla aina uudelleen.

 

Ideagaala viestii kulttuurimuutoksesta

Tilaisuuden avasi tuttuun tapaan toimitusjohtaja Mikael Aro. Hän otti puheessaan esille kulttuurimuutoksen tärkeyden. Emme pärjää kilpailussa pelkästään säästämällä, vaan meidän pitää saada aikaan kasvua tekemällä asioita toisin.

Meidän pitää oppia tekemään asioita uudella ja erilaisella tavalla: ottamaan hallitusti riskejä, uudistumaan ja oppimaan virheistämme. Energisoivassa ympäristössä innostumme asioiden tutkimisesta ja kokeilemisesta.

Puhujavieraaksi pyydetty Aalto-yliopiston yli-innovaatioaktivisti Anssi Tuulenmäki puhui kokeilukulttuurista, jossa tavoitellaan mahdollisimman nopeita ja edullisia kokeiluja.

Tuulenmäki painotti, että vasta kokeilemalla päästään konkreettisesti näkemään, mikä idean toteutustapa on paras. Kokeilukulttuurin merkitystä havainnollistaa myös Sitran video.

Olemme VR:llä kulttuurinmuutoksessa jo hyvässä vauhdissa. Tuloksia on jo nähtävissä – kuten ideagaalassa koimme.

1