Kannusta, luota ja rohkaise – työntekijälähettiläsverkostossa on voimaa!

Matkakumppanit_470.jpg

Viimeisimmän vuoden aikana olen useasti todistanut, mikä voima verkostossa voi olla. Verkostoissa innostuneisuus tarttuu, tuloksia syntyy ja yhteisöllisyys inspiroi.

Työskentelen VR:llä viestinnän tehtävissä ja olen mukana kehittämässä yrityksen työnantajakuvaa. Välillä työ on hyvinkin haasteellista, sillä VR kiinnostaa monia ja suurimmalla osalla suomalaisista on yrityksestä jokin mielipide. Siksi on tärkeää, että meidän työntekijät näkyvät myös sosiaalisen median eri kanavissa.

Kuten useat yritykset viime aikoina, myös me VR:llä halusimme työntekijäverkoston, joka toimisi eri kanavissa jakamassa sisältöjä. Monet puhuvat työntekijälähettiläistä, VR:llä verkosto tunnetaan matkakumppaneina. Mukana on noin sata työntekijää ja verkosto kokoontuu säännöllisin väliajoin yhteen jakamaan kokemuksia ja ideoita sekä sparraamaan toinen toisiaan. Verkoston toiminta on täysin vapaaehtoista, ja toiminta perustuu kannustamiseen ja rohkaisemiseen. VR:n somevaltuutus lähtee siitä, että päivän polttavista asioista saa ja pitää keskustella.

Omasta kokemuksesta tiedän, että matkakumppaneita on kannustettava ja rohkaistava toimimaan sekä toiminnan tuloksia on myös esitettävä, jotta innostus ei laannu. Lisäksi verkoston toimintaa pyörittäessä on hyvä tiedostaa ja hyväksyä se, että toiset mukaan lähtijöistä toimivat aktiivisemmin kuin toiset.

Mielestäni verkoston toiminta on yrityksen kannalta tärkeää, sillä verkostossa toimivat henkilöt ovat niitä, jotka antavat yritykselle kasvot. Heidän kauttaan myös muut pääsevät tutustumaan, mitä kaikkea VR:llä tehdään, millaisia työtehtäviä yrityksestä löytyy ja mitä työvuorojen aikana tapahtuu. Jos kiinnostuit, matkakumppanit löydät sosiaalisesta mediasta aihetunnisteilla #vrduuni tai #matkakumppani.

Innostuminen tarttuu

Tein Metropolian ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyöni työntekijälähettilyydestä VR:llä. Työssä kuvaan, miten matkakumppanitoiminta käynnistyi, mitä toiminnalla tavoitellaan ja mitä tuloksia verkosto on saanut aikaan. On ollut äärimmäisen iso ilo olla luomassa matkakumppani-verkostoa ja huomata se mahtava innostuneisuus, mikä porukasta kumpuaa. Tämä reilun vuoden mittainen matka verkoston toiminnan käynnistäjänä ja koordinoijana on opettanut paljon projektin monimuotoisuudesta ja lisännyt tietoa yrityksen eri liiketoiminnoista ja tavoista toimia. Mutta mikä parasta, olen päässyt tutustumaan aivan uskomattomiin tyyppeihin, joihin en olisi varmaankaan missään muussa yhteydessä edes törmännyt.

Tehtävää on vielä paljon, mutta mielestäni suunta on oikea. Verkoston voima on osoitettu jälleen kerran, kunhan muistaa vain luottaa, rohkaista ja kannustaa!

Yhteisellä muutosmatkalla

Lamppu syttyy naisen kadessa_550.jpg

Yritysten toimintaympäristö muuttuu. Myös organisaatioiden toiminnan on muututtava. Muutoksesta ei enää puhuta aiempien vuosien tapaan. Jatkuvan muutoksen ja uudistumisen kanssa on opittu elämään. Ovatko ihmiset muovanneet omaa toimintaansa ja muuttaneet omia tapojaan työskennellä? Ovatko muutokset osa työtä? Onko esimiehillä paras osaaminen tukea ihmisiä muutoksessa?

Johtaminen on aina ajankohtainen ja puhutteleva aihe. Johtamisessa ja esimiestyössä kehittyminen ei voi koskaan loppua, ellei yksinkertaisesti halua jämähtää paikalleen. VR:llä on tänä vuonna panostettu erityisesti johtamiseen ja olemme halunneet tietoisesti kiinnittää huomiota johtajien ja esimiesten esimerkkinä toimimiseen sekä yhteistyön ja luottamuksen rakentamiseen.

Iältään 155 vuotta vanhassa organisaatiossa kulttuuri on muovautunut vuosien mittaan. Kulttuuri on isojen sekä pienten muutosten ja uudistumisen jatkuvalla matkalla. Jos ja kun iso muutos tulee yrityksen ulkopuolelta, herää kysymyksiä, joihin ei aina ole vastauksia heti valmiina. Ihmisten mielissä syntyy epävarmuutta, jonka kanssa eläminen ei monen mielestä ole mukavaa − silti epävarmuuden kanssa on elettävä. Ihmisiltä vaaditan kyvykkyyttä, taitoa ja kimmoisuutta olla toimintakykyinen, vaikka valmiita vastauksia ei ole ja matkan määränpääkään ei ole aina välttämättä ihan selkeä.

Kokemukseni mukaan johto ja esimiehet voivat auttaa henkilöstöä muutoksessa viidellä tavalla.

1. Ole läsnä

Ole mahdollisimman paljon läsnä henkilöstön arjessa, silloin olet useammin vastaamassa myös henkilöstöä askarruttaviin kysymyksiin. Vaikka et itse aina osaisi vastata, läsnäolo kuitenkin luo luottamuksen ilmapiiriä ja katkaisee yleensä nopeasti vääriltä huhuilta siivet. Kun vastauksia ei ole tai niitä ei ole sanoitettu, tällöin vastauksia oletetaan ja organisaatiossa eletään näiden olettamusten varassa. Ihmiset täyttävät tyhjiön olettamuksista.

2. Kohtaa ja kuuntele

Vaikka tilanteet ja tunteet saattavat olla vaikeita, kohtaa ihmiset aidosti ihmisinä ajatuksineen ja tunteineen. Älä missään tapauksessa piiloudu raporttien, numeroiden ja sermien taakse. Muutosta johdetaan aina edestä käsin.

3. Viesti ja sanoita

Viesti, viesti ja viesti niin paljon kuin mahdollista. Viesti henkilöstölle kaikesta mistä voit ja sanoita viesti ihmistä puhuttelevaksi. Vielä parempi, jos esimiehenä voit sanoittaa vahvasti asian merkitystä työlle.

4. Tekeminen tavoitteisiin ja perustehtävään

Keskitä tekeminen koko ajan tavoitteisiin ja perustehtävään. Kirkasta ja auta priorisoimaan. Auta ihmisiä näkemään tavoitteet, jotka pitää saavuttaa.

5. Vahvista vahvaa tarinaa

Niin klisee kuin sanonta onkin, niin muutos on aina mahdollisuus. Mahdollisuus luoda tarinaa siitä, mistä olemme tulleet, missä olemme nyt ja minne olemme matkalla. Muutos itsessään ei ole itseisarvo, vaan muutoksella on aina tarkoitus. Vaikka tarkoitus ei välttämättä ole aina täysin tiedossa, esimiehenä voit toimia matkan johtajana, joka auttaa ihmisiä nauttimaan matkasta ja luomaan turvallisen olon matkalle.

Kuva: Pixhill.com / Sergey Nivens

Kuinka kuunnella?



Olen tutustunut viime aikoina minimalismiin ja tarkoituksenmukaiseen elämiseen. Siihen kuuluvat oman elämän tarkastelu, ja keskittyminen asioihin, jotka tuottavat itselle arvoa. Tarkoitus ei ole kuristaa vyötä jatkuvasti kireämmälle, vaan sopivan vyönläven löytyessä katsoa positiivisin mielin eteenpäin nauttien kohti uusia kokemuksia. Samalla tavalla kehitystoiminnassa on tunnistettava, mitkä asiat tuovat meille lisäarvoa. On keskityttävä tarkasti oikeisiin kohteisiin, joihin kokeilemme pienin lisäyksin uusia asioita, joista voi tulla laajempia hankkeita. On tärkeää pysähtyä niin yksityis- kuin työelämässä pohtimaan kysymystä: tuottaako tämä lisäarvoa?

Kehitystyössä käytän mukaillen tuplatimantti-mallia (eng. double diamond). Se koostuu neljästä vaiheesta. Ensin kuunnellaan ja kerätään paljon tietoa ja ajatuksia. Toisessa vaiheessa ideoista määritellään toimenpiteitä. Kolmannessa vaiheessa kehitetään haasteeseen sopivia ratkaisuja. Neljännessä vaiheessa tiivistetään kolmannen vaiheen kokemukset ja tuotetaan konkreettinen ratkaisu.



Tuplatimantti kuvaa hyvin tekemistämme, ja sovellan sitä seuraavassa. Olen kehittänyt ajatteluani timantin määrittely- ja tiivistysvaiheissa (2 ja 4) hyödyntäen minimalismin ajatuksia: miten vähemmällä voidaan tehdä enemmän. Keskittymällä oikeisiin asioihin, ja toteuttamalla ne jämäkästi saadaan aikaan paljon enemmän kuin varpaita kylmään veteen varovaisesti kastelemalla.

Kuuntelu ja koutsaaminen

Työntekijöidemme joukossa on paljon pitkän linjan rautatieammattilaisia, jotka ovat nähneet ja kokeneet työtä ennen syntymääni. Heillä on hurja määrä tietoa, jota minä ja kollegani kaipaamme tunteaksemme ja ymmärtääksemme, mitä olemme tekemässä. Olen erittäin iloinen saadessani kuulla erilaisia tarinoita, mutta aina suut eivät ole yhtä vuolaita.

Pyrin itse olla avoimempi ja kysellä paljon. Välillä poltan näppini, mutta usein kuulen hyviä näkökulmia, jotka pudottavat minut pääkonttorin pilvilinnoista. Olemme edenneet avoimempaan kulttuuriin muun muassa yammeria hyödyntämällä, mutta usein otan hyödykseni johdattelevia coaching-kysymyksiä, kuten "Onko sinulla mielessäsi jotain asiaa, jossa minä voisin auttaa?" "mitä olisit itse voinut tehdä eri tavalla siinä tilanteessa?" "miten asia toimisi ideaalitilanteessa?" En todellakaan väitä tietäväni kaikkea, miten rautateitä suunnitellaan, rakennetaan ja kunnossapidetään, mutta uskallan sanoa ottavani uuden tiedon avoimesti vastaan.

Kehittäminen

Tunnen työni joka päivä edellistä paremmin. Pelkkään tiedon keräämiseen ei voi kuitenkaan keskittyä, vaan on kysyttävä: "mitäs tälle asialle tehtäisiin?". Kun on tarpeeksi ideoita, voidaan niistä tiivistää ja valikoida tärkeimmät toteutettavaksi.

Varsinkin nuorempana asiantuntijana koin haasteeksi rajata asioita ja ideoita pois, kun minulla ei ollut kokemusta ja uskallusta tehdä päätöksiä. Kuitenkaan ilman päätöksiä konkreettisista toimenpiteistä asiat jäävät leijumaan, eivätkä muutu miksikään. On aivan turha kuunnella haasteita, jos niille ei aio tehdä mitään.

Erilaisten mielipiteiden yhteensovittaminen työntekijöiltä, esimiehiltä, insinööreiltä ja johdolta ja oikean toteutustavan valinta on haastavaa, mutta mielenkiintoista. Toteuttamiskelpoisen projektisuunnitelman laatiminen, mittaaminen ja toteuttaminen sekä aikataulutus ovat monimutkainen palapeli, joka vaatii konkreettisiin asioihin keskittymistä koko projektiryhmältä.  

Muutos

Olen oppinut, että voin olla varma vain siitä, mikä on minun itseni tehtävissä. Omaa kalenteria on helppo suunnitella joustamaan tekemisen mukaan. Yhteistyössä ja projekteissa oman työn panos on kuitenkin vain pieni osa kokonaisuuden onnistumista, ja varsinkin projektipäällikkönä toimiessa on tärkeämpää mahdollistaa kaikille muille työn tekemisen ja toteuttamisen edellytykset. Suhtaudun edelleen oman työni tekemiseen intohimolla, mutta ykkösprioriteetin paikan on vienyt tiimini ja projektini työn turvaaminen.

Tehtyjen muutosten vieminen organisaatioon vaatii jämäkkyyttä. Yhdessä suunnitelluista reunaehdoista on tärkeää pitää kiinni, mutta osa asioista muuttuu aivan varmasti matkan aikana. Projektin aikana tulee reagoida eli jatkuvan havainnoinnin perusteella muokata toimintaa yhä vain paremmaksi. Tämä tarkoittaa käytännössä, että yksi kehitystyön sykli ei välttämättä riitä, vaan asioita tulee muokata yhä uudelleen. Näin pidetään myös huolta työntekijöistä, joihin muutokset vaikuttavat. Kertomalla miksi, miten ja mitä tehdään, ja tarjoamalla vielä mahdollisuuden vaikuttaa tekemiseen, uskon jatkuvan parantamisen olevan mahdollista.  

Kiinnostuitko? Lue lisää Attracktive-blogista, jossa keskityin kirjoittamaan kokemuksia teknologioiden hyödyntämisestä.

 Pääkuva: Pixhill.com/f9photos

Leanillä sujuvammaksi


 
VR:n kaluston kunnossapidon Lean-ohjelmassa on keskitytty viiden vuoden ajan ihmisten osaamisen kehittämiseen. Tämä on tuottanut erittäin hyvää tulosta: lähes koko tuotanto pyörii päivittäisjohtamisen palaverien ja seinätaulujen ohjauksessa. Vetureiden ja vaunujen huoltoajoista on leikattu satoja tunteja arvovirtakartoituksilla. Työympäristöä on kohennettu huikeasti. Mikä tärkeintä, halu jatkuvaan parantamiseen on nyt kaikilla asentajista johtajiin. Sujuvan keskeisin saavutus on kuitenkin vuosien aikana henkilöstöön kohdennettu koulutuspanostus.

Mistä kaikki alkoi?

Joulukuussa 2011 tehtiin ratkaisevia päätöksiä. Kunnossapidossa oli tunnistettu tarve tehostaa toimintaa voimakkaasti ja kestävällä tavalla. Alustavissa mietinnöissä oli pilotoitu Lean-menetelmiä Kouvolan varikolla, ja näiden tulosten perusteella nähtiin valtava potentiaali Leanin käyttöönotossa. Jatkopäätös oli jo varma, päätettävänä oli enää nimi. Muutamien tarjokkaiden joukosta nimeksi valikoitui SUoraan JUnat VAlmiiksi eli Sujuva.

Leanin yksi keskeisempiä johtoajatuksia on panostaa ihmisten osaamisen kehittämiseen, koska tällöin heille annetaan riittävät edellytykset kehittää prosesseja ja toimintaa ympärillään. Sujuvaa lähdettiin rakentamaan tästä syystä henkilöstö edellä. Heti alusta henkilöstölle annettiin mahdollisuus osallistua Sujuva-kehittämiseen oman mielenkiinnon mukaan. Halua löytyikin runsaasti – esimerkiksi päivittäisen johtamisen rakentamisessa on ollut poikkeuksetta paikallinen henkilökunta mukana.

Pian havaittiin, että pieni iskuryhmä ei riittäisi, vaan viisainta olisi kouluttaa mahdollisimman moni kunnossapitolainen riittävälle tasolle Lean-oppeja. Perustettiin kolmiportainen Sujuva-akatemia.

Missä mennään nyt?

Jokainen kunnossapitäjä asentajasta kunnossapitopäällikköön koulutettiin kaikille yhteiseen 1-tasoon, jossa kolmen päivän aikana käytiin läpi Sujuvan keskeisiä periaatteita ja työkaluja. Koulutuksen on käynyt yli 1 000 henkilöä.

Valikoitu ryhmä koulutetaan myös akatemian 2-tasoon, jossa näitä oppeja syvennetään toisella kolmen päivän koulutuksella. Akatemiassa opetetaan perusteet päivittäiseen johtamiseen, arvovirtakartoituksiin, systemaattiseen ongelmanratkaisuun ja moniin muihin työkaluihin. Mutta pelkkä työkalukokoelma Sujuva-akatemia ei ole, sillä yhtä paljon käsitellään Leanin johtamisnäkökulmaa sekä psykologista näkökulmaa.

Teoreettisen akatemian lisäksi kunnossapitoon on perustettu Sujuva-verkosto. Tämän sisäisten Lean-ammattilaisten ryhmän avulla kyetään huomioimaan jokaisen paikkakunnan haasteet ja erityispiirteet. Yhtä lailla verkostoa on näinä vuosina käytetty myös koko kunnossapitoa koskevien kehityshankkeiden läpiviemiseen sekä tietysti Sujuvan tulevien tavoitteiden ja strategisen suunnan tarkentamiseen.

Verkoston sisällä on harjoitettu alusta alkaen myös valmennusta käytännön työtehtävissä. Jokaisella verkostolaisella on aina tarvittava sparraus käytettävissään. Mahdollisuutta valmennukseen on myös hyödynnetty ahkerasti: yhdessä on rakennettu 5S:ää, päivittäistä johtamista sekä arvovirtakartoituksia ja systemaattista ongelmanratkaisua. Verkostossa on viiden vuoden aikana valmennettu yli 15 henkilöä tiukoiksi Lean-ammattilaisiksi.

Laaja osaamiseen panostaminen on tietenkin tehostanut toimintaa. Useissa työkokonaisuuksissa tehostuminen on ollut 15−20 prosentin luokkaa vuosittain. Ja silti tuntuu, että mitä enemmän hukkaa poistaa, sitä enemmän sitä tulee näkyviin. Siksi Sujuvan panostus henkilöstöön on näin viiden vuoden rajapyykin kohdalta katsottuna ollut täysin oikea ratkaisu.

Mitä seuraavaksi?

Ja siksi myös vuonna 2017 Sujuvan painotus on tältä osin ennallaan: jatkossakin panostamme ihmisiin, jotta prosessimme kehittyisivät suotuisaan suuntaan. Akatemian 3-taso eli learning-in-business -tyyppinen käytännön näyttötutkinto aloitetaan kunnossapidossa tänä keväänä. Tarkoituksena on rakentaa kokonaisuus, jossa visuaalinen päivittäinen johtaminen, arvovirtakartoitukset ja systemaattinen ongelmanratkaisu linkittyvät yhteen saumattomasti. Tavoitteena on yksi johtamisprosessi, jossa nämä kolme asiaa toimivat yhtenä kokonaisuutena.

Blogiteksti on julkaistu alun perin 2.2.2017 LeanSanomissa.

Yli 30 000 lomapäivää jaossa, mutta miten ne jaetaan?

Veturinkuljettajat ovat töissä ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Epäsäännöllisessä vuorotyössä, jota kuljettajatyö on, työntekijä kuormittuu enemmän kuin päiväsaikaan tehtävässä työssä. Lomat ovat erittäin tärkeitä palautumisen ja työn ulkopuolisen elämän kannalta.

Työnantajan näkökulmasta osaavaa henkilöstöä on oltava saatavilla ympäri vuoden. Kauko- ja tavaraliikenteen parissa työskentelevillä 900 veturinkuljettajalla on vuoden aikana yhteensä yli 30 000 lomapäivää. Näiden päivien sijoittelu on tärkeää työvoiman tehokkaan käytön ja ylitöiden minimoinnin kannalta. Kolme keskeistä asiaa lomasuunnittelussa ovat:

1. Se kohtelee kuljettajia tasapuolisesti.
2. Erilaisten osaamisryhmien riittävyys läpi vuoden on huomioitu.
3. Kuljettajia on käytössä vähintään työmäärän verran jokaisena hetkenä.

Miten lomat suunnitellaan nämä rajoitteet huomioiden?

Teemu Kinnunen tutki asiaa diplomityössään, ja kehitti rajoiteoptimointiin perustuvan mallin, jolla lomat voidaan suunnitella kustannustehokkaasti ja tasapuolisesti. Malli hakee rajoite-ehtojen puitteissa optimaalisen ratkaisun siten, että se jakaa lomat työmäärään nähden tasaisesti koko lomakaudelle. Tavallisella kannettavalla tietokoneella ratkaisun löytäminen kestää muutamia minuutteja.

Kuljettajien tasapuolinen kohtelu varmistetaan lomakierron avulla. Loman alkamisajankohtaa siirretään ennalta määritellyissä rajoissa eteenpäin. Esimerkiksi vuonna 2016 kesäkuun alussa lomansa aloittaneella kuljettajalla on siten kesällä 2017 loma aikaisintaan heinäkuun puolessa välissä. Näin kenellekään ei suunnitella lomaa samalle ajankohdalle peräkkäisinä vuosina.

Vuosi on jaettu kolmeen lomakauteen: talvi-, kesä- ja syyslomakauteen. Kuljettajat saavat itse toivoa miten heidän lomapäivänsä jaetaan näiden lomakausien välillä. Lomien sijoittelussa otetaan myös huomioon, että kahden lomakauden lomat eivät ole liian lähellä toisiaan, kuten esimerkiksi talviloma toukokuun lopussa ja kesäloma kesäkuun alussa.

Tehtyä lomasuunnitelmaa muokataan kuljettajien toiveiden mukaan. Myöhemmin kun toiveet on jo otettu huomioon, saattaa junaliikenteessä tapahtua muutoksia, joiden perusteella syntyy tarpeita muokata lomasuunnitelmaa. Yhteistyö henkilöstön kanssa on tärkeää ja lomasuunnittelun periaatteiden tulee olla yhteisesti hyväksyttyjä. Koska lomasuunnittelumalli on kehitetty VR:n sisällä, on malliin mahdollista tehdä muutoksia tarvittaessa hyvin nopeasti. Kehitystyötä jatketaan säännöllisesti yhdessä henkilöstön kanssa.

1 2