VR kehittää palvelujaan yhdessä vammaisjärjestöjen kanssa – tavoitteena esteetön matkustaminen kaikille

”Tärkeintä ja taloudellisesti tehokkainta kaikille, esteettömyyden varmistamiseksi, on ottaa esteettömyysasiat mahdollisimman aikaisin kaikissa prosesseissa huomioon.”

Näin tuumasi Juha Sylberg Näkövammaisten Liitto ry:stä toukokuisen keskiviikkona aamuna, kun VR ja 21 eri vammaisjärjestöä ja toimijaa kokoontuivat jälleen yhdessä keskustelemaan ja kehittämään VR:n palvelujen esteettömyyttä.

Tällä kertaa tapetilla olivat etenkin kesäkuussa uudistuva lähiliikenteen asiakaspalvelumalli, joka otetaan käyttöön juhannusviikolla. Tuolloin lipunmyynti kaikissa lähijunissa loppuu ja lippu tuleekin olla ostettuna aina ennen junaan nousemista. Vaikka lipun voi ostaa lukuisista eri kanavista, netistä, VR Lähijunat -mobiilisovelluksesta, asemilta ja R-kioskeista, on etenkin näkövammaisia mietityttänyt, kuinka lippu on heille helpointa jatkossa ostaa.

Itsepalvelukanavien lisäksi panostamme edelleenkin myös muihin myyntikanaviin. Lippuja myymme edelleen asemillamme, lippuautomaateilla ja R-kioskien kautta. Lipunostaminen on kuitenkin enenevissä määrin siirtynyt digitaalisiin kanaviin. Uusiessamme digitaalisia myyntikanavia kuluvan vuoden aikana vr.fi ja VR Mobiilipalvelut pyrkivät konsultoimaan erityisryhmistä koostuvaa testiryhmää, jotta voidaan huomioida eri toiminnot esteettömyyden näkökulmasta.

Keskusteluissa nousi esiin myös liikuntarajoitteisen matkustajan avustaminen juniin, kun junissa kiertävä konduktööripari ei välttämättä osu juuri omalle kohdalle. Noin 75% lähijunissa on edelleen konduktööripari ja uudessa mallissa konduktöörimme palvelevat aiempaa enemmän myös laiturialueilla. HSL-aluetta operoidaan jatkossa pelkillä Flirt-junilla ja ne ovat käytännössä esteettömiä. Jatkossa lähiliikenteessä ei tarvitse erikseen saattajalippua, jos vammaisella on henkilökohtainen saattaja. Vammaismatkustaja voi nykykäytännön mukaisesti tilata etukäteen myös avustuspalvelun, jos liikkuminen itsenäisesti on haastavaa. Mikäli veturinkuljettaja havaitsee vammaismatkustajan olevan ongelmissa junaan nousemisessa, kuljettaja voi auttaa vammaismatkustajaa. Hätätilanteissa kuljettajaan saa yhteyden sos-puhelimella.

Kehitämme palvelujamme jatkuvasti, jotta esteettömyys toteutuisi mahdollisimman laajasti. Aloitimme esimerkiksi avustamispalvelun asemilla jo vuonna 2009 ja tämän vuoden alusta olemme onnistuneet typistämään avustamispalvelun aikaa asemilla 30 minuutista 20 minuuttiin, mitä meiltä on paljon toivottu. Muutimme vuoden alusta myös vammaispalvelunumeromme maksuttomaksi.

Yleisesti ottaen matkustamiseen tukea tarvitsevat asiakkaamme ovat suhteellisen tyytyväisiä palveluihimme, viime vuonna erityisryhmille tehdyn kyselyn mukaan VR sai arvosanan 8, asteikolla 1-10.  Tämä ei toki tarkoita, etteikö töitä vielä riittäisi ja sillä yhteisellä asialla olimme tänäänkin Kuntatalolla.

Kutsumme vammaisjärjestöt säännöllisiin tapaamiseen kerran pari vuodessa, joissa käymme läpi olemassa olevien palvelujen toimivuutta ja mahdollistamme osallistumisen tulevien uudistusten ja palvelujen suunnitteluun esteettömyyden näkökulmasta. Olemme halunneet pitää tilaisuudet luottamuksellisina, jotta vapaa keskusteluyhteys VR:n ja järjestöjen välillä olisi mahdollisimman hedelmällinen ja mutkaton.

Olemme myös yhdessä sopineet, että teemme vuosittain asiakastyytyväisyyskyselyn, jotta tiedämme, kuinka voimme tehdä junamatkasta entistä sujuvamman ja miellyttävämmän. Seuraava keskustelutilaisuus järjestöjen kanssa pidetään syksyllä 2017.

Vain avoimella vuoropuhelulla voimme päästä vahvaan yhteistoiminnalliseen suunnitteluun. Esimerkiksi kalustomme uudistaminen ja uuden kaluston hankinta sekä toiminnallisuuksien suunnittelu auttaa niin meitä kuin matkustajiammekin.

 EDIT: 2.6.2017 klo 22.28. Korjattu kohtaa junan hätäpuhelimen käyttämisestä poikkeustilanteessa.

Vuodet opettavat: lähijunat paremmin ajallaan



Suomalaisten mielikuvissa VR:n junat ovat aina myöhässä. Takavuosina olikin yllättävän vaikeita talvia, joihin emme olleet valmistautuneet tarpeeksi hyvin. Nuo talvet todella herättivät meidät ja sen jälkeen olemme tehneet valtavan määrän töitä sen eteen, että junat saapuvat asemille ajoissa.

Iloksemme työ on tuottanut tulosta. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junien täsmällisyysprosentti on parantunut selvästi viime vuosina ja huhtikuussa 2016 ylsimme huippulukemiin, kun junista yli 96 prosenttia oli aikataulussaan. Tämä on kansainvälisestikin katsottuna kova luku. Esimerkiksi tunnetuissa rautatiemaissa Saksassa ja Itävallassa ollaan suunnilleen samoissa prosenteissa, mutta myöhästymisen raja on siellä vedetty viiteen minuuttiin. Meillä raja on kolme minuuttia. Viiden minuutin mallilla huhtikuun täsmällisyytemme lähiliikenteessä olisi näyttänyt jopa 99 prosenttia.

Myös kaukoliikenteen junat muualle Suomeen ovat kulkeneet aiempaa täsmällisemmin ja huhtikuussa niistäkin lähes 94 prosenttia kulki suunniteltujen aikataulujen mukaan. Kaukoliikenteessä myöhästymisen raja on viisi minuuttia.

Mitä olemme tehneet?

Helposti ruuhkautuva Helsingin päärautatieaseman ratapiha on avainasemassa aikatauluissa pysymisessä. Se on nyt saatu toimimaan tehokkaammin, mikä ei ole ihan helppo yhtälö: päivän aikana Helsingistä lähtee ja sinne saapuu noin tuhat junaa ja esimerkiksi ruuhka-aikaan lähijunia lähtee Helsingistä joka minuutti. Täsmällisyys on parantunut etenkin silloin, kun ihmisiä on liikkeellä paljon. Tämä ilahduttaa varmasti ruuhka-aikoina matkustavia työmatkalaisia.

Tänä keväänä tekemämme aikataulurakenteen muutos on osoittautunut erittäin toimivaksi ja voimme nyt optimoida liikennettä paremmin häiriötilanteissa. Suunnittelimme aikataulut uudelleen siten, että ne sopivat paremmin yhteen eivätkä kärsi niin helposti yksittäisten junien ongelmista. Yhden junan myöhästyminen ei enää aiheuta muiden junien myöhästymisiä samalla tavalla kuin aikaisemmin.

Myös viime kesänä avatun Kehäradan junat ovat nyt aiempaa paremmin aikataulussaan, huhtikuussa ylsimme yli 94 prosentin täsmällisyyteen Kehäradalla. Uuden radan käyttöön ottamisessa on ollut omat haasteensa, joita olemme taklanneet yhteistyössä HSL:n ja Liikenneviraston kanssa. Listasimme yhdessä 20 konkreettista tekoa parannusten aikaansaamiseksi, jotka lähes kaikki on jo toteutettu. Tähän mennessä olemme muun muassa tehneet pieniä nopeustason nostoja radalle ja lisänneet junien vaunumääriä matkustajien kyytiin nousun nopeuttamiseksi.

Täsmällisempää junaliikennettä vie eteenpäin tietysti myös kaluston uudistuminen. Uudet Flirt-junat toimivat ensivaikutelman perusteella lähiliikenteessä hienosti.

Täsmällisyystyö on pitkäjänteistä, mutta alkuvuoden kokemusten perusteella uskon vahvasti, että lähijunat kulkevat jatkossakin selvästi useammin ajallaan. Toki Suomen neljä vaihtelevaa vuodenaikaa ja alkamassa oleva vilkas ratatyökausi tuovat omat yllätyksensä ja haasteensa raiteille, mutta me olemme nyt entistä varautuneempia niihin.

Hyviä junamatkoja - ajallaan!

1