Start-upit rautateille

Olemme kokeilleet ja käyttäneet viime aikoina konenäköä, nelikoptereita, leania, prosessikehitystä, työkoneautomaatiota, infran monitorointia, bodykameroita, virtuaalitodellisuuden hyödyntämistä ja BIMiä.

Tässä blogissa kerron toiminnastamme ja opastan, miten myyt ratkaisujasi rautateille ja olet uudistamassa infra-alaa.

Haasteena hitaus

Vaikka kuluttajateknologia on kehittynyt huimasti viime vuosina, rautatiepuolen perinteisemmät toimittajat tuntuvat olevan muuta kehitystä jäljessä. Osasyitä tuotekehityksen hitauteen voivat olla volyymien pienuus ja SIL-luokitusten (Safety Integrity Levels) täyttäminen. Toimialaa vähemmän tuntevat yritykset puolestaan vaikuttavat kiinnostuneilta, mutta eivät helposti saa selville, missä alan kehitys kulkee ja kuka voisi olla heidän asiakkaansa.

Olen useiden yritysten kanssa keskusteluissa huomannut, ettei rautatieinfrastruktuurin maailmaa tunneta kovin hyvin. Meidän näkökulmasta taas monet start-uppien tai pk-yritysten ratkaisut voisivat olla virkistävä tuulahdus uusia ajatuksia perinteiselle alalle. Emme pelkää olla Euroopan tasolla edelläkävijöitä, kuten esimerkiksi junaliikenteen radiojärjestelmän siirtyminen GSM-R:stä viranomaisverkko VIRVE:en osoittaa.

Mitä teemme?

Liikennevirasto hallinnoi valtion rataverkkoa. Lisäksi yksityisomistajat hallinnoivat rataa esimerkiksi satamissa. VR Track on täyden palvelun rautatieinfrastruktuurin yritys, jonka ratkaisut kattavat koko hankkeen elinkaaren suunnittelusta rakentamiseen ja kunnossapitoon. Meiltä löytyy rautatietekniset materiaalit, koneet, koulutusta, osaamista ja asiantuntijatyötä oikeastaan joka lähtöön. Suurimman osan työntekijöistämme todelliset työolosuhteet ovat radanvarressa tai työmaatoimistolla, joka monella on auton penkki.

Meillä on kaksi tapaa kehittää toimintaamme rautatiealalla: joko tuottaa rataverkon omistajalle parempia palveluita tai omien toimintatapojemme parantaminen. Molemmissa on haasteensa. Me emme yksin pysty parantamaan rataverkkoa, vaan usein loppuasiakas on rataverkon omistaja eli Liikennevirasto. Rautatieinfra on tarjolla avoimena datana, kun Liikennevirasto avasi ratatöiden tietojen (mm. ennakkoilmoitukset ja -suunnitelmat) yhteydessä Trakedia-infran. Rautatiejärjestelmän monimuotoisuuden takia, meidän tarpeitamme asiakkaana voi olla haastava ymmärtää, ja olemme tietenkin itse siitä vastuussa.

Hyvä esimerkki yhteistyöstä pk-yrityksen kanssa on tilannekuvan ja konenäön hyödyntäminen. Kartoitimme Liikennevirastolle asiakasprojektissa rataverkon nopeutta osoittavat merkit. Samalla paransimme omaa toimintamalliamme hyödyntämällä sivutuotteena syntynyttä tilannekuvaa. Olemme käyneet paljon keskusteluja tilannekuvan ja konenäön hyödyntämisestä rautatieympäristössä. On ollut ilo löytää kohteita, joissa yhteistyöllä saadaan  aikaan uusia palveluja. Hyviin lopputuloksiin on päästy todella ymmärtämällä, miten teemme työtä nyt, ja miten uusi teknologia voi siinä auttaa.    

 Suomessa rautateille on perinteisesti tehty kehitystyötä erilaisilla pajoilla, joissa on valmistettu kaikenlaisia teknisiä apuvälineitä ratatyöhön. Rautateillä on myös itse tehty vankkaa kehitystyötä muun muassa turvalaiteteknologiassa, (ks. pysäytyslaite)
Myös maailmalta on löydetty ratkaisuja. Haluaisimme nytkin soveltaa olemassa olevaa kiinnostavinta  teknologiaa rautatieympäristöön.

Onko sinulla vastaus?

Mieti, miten sinun ratkaisusi hyödyttää rautatiealaa. Kuka olisi loppuasiakas, eli kenet sinut pitää vakuuttaa? Usein uusien ratkaisujen loppuasiakas ei ole yksi taho, vaan hyötyjiä on useampia. Tällöin on haastavaa saada oikeat tahot samaan pöytään samaan aikaan.

Juuri nyt meitä kiinnostaa työntekijöiden komennusmajoitusten vuokrakalusteiden hallinnoinnin ulkoistaminen. Emme aina löydä riittävästi sopivia kalustettuja asuntoja rakennusprojektien tekijöille. Kalusteiden hallinnointi ei ole ydinliiketoimintaamme, joten haluaisimme jonkun hoitamaan sen puolestamme. Tarjoaako sinun yrityksesi tätä palvelua?

Ensimmäinen askel voi olla myös olla tällä tavoin kokeilla kepillä jäätä. Ota yhteyttä ja pitchaa asiasi selvästi. Minä ja kollegani kuulemme mielellämme, miten me voisimme tehdä työmme paremmin.

Olen saanut hyviä yhteydenottoja blogien ja seminaariesitysten kautta. Toivon, että seuraat tekemistämme jatkossakin, ja otat yhteyttä kiinnostavista yhteistyömahdollisuuksista.

Seuraa meitä ja minua Twitterissä ja Attracktive-sidosryhmäjulkaisussamme. Ota yhteyttä niin tehdään rautatiealastamme yhdessä parempi.

Ilmari Halme
Kehityspäällikkö, Teknologia ja Innovaatiot, VR Track
Ilmari.halme@vr.fi

Kaikkea ei tarvitse keksiä itse



Maailman rautatiet ovat yleisesti kehittyneet valtiolähtöisesti liikuttamaan massoja. Uusia ratkaisuja on kehitetty paljon paikallisesti. Vähitellen esimerkiksi kiskojen ja vetureiden toimittajista alkoi kasvaa kansainvälisiä yrityksiä. Hiljalleen rautatiet ovat kehittyneet yhä globaalimmaksi toimialaksi, jonne yhä pienempiin niche-alueisiin löytyy valmiita ratkaisuja.

Digitalisaatio on megatrendi, joka ajaa myös rautatiealan kehitystä. Meille VR:llä se tarkoittaa uudistumista, ja ennen kaikkea mahdollisuutta tehdä asioita fiksummalla tavalla. Digitalisaation eväät tehdään suomalaisesta insinöörityöstä. Tämä on ainakin osa totuutta. Kamppaillaanko muuallakin digitalisaation mahdollisuuksien kanssa? Uskoisin kyllä. Olisiko meidän hyvä muistaa nostaa päämme, ja ylpeästi tuoda omaan liiketoimintaamme muiden jo pitkälle viemiä ratkaisuja? Kun sama asia keksitään samanaikaisesti monessa paikassa, syntyy ilmiö, pöhinää ja trendi.

Lainaa hetki ajatuksiasi

Maailman suurimmat raideliikenteen kalusto- ja kuljetusteknologian messut, InnoTrans, järjestettiin Berliinissä syyskuussa. Paikalla oli kourallinen suomalaisia näytteilleasettajia, ja 144 000 vierasta. Viides VR Groupille toimitettava Siemensin Vectron-sähköveturi oli yksi kalustopuolen vetonauloista.

Messuilla oli esillä huomattava määrä kalustoon, matkustajiin ja liikennöintiin liittyviä digitaalisia ratkaisuja. Monet niistä ovat olleet markkinoilla jo pitkään, sillä junaliikenteessä on tarvittu alusta asti tiedon välittämistä. Tehokkaampi rataverkon hyödyntäminen vaatii tiheämpää liikennettä. Tämän tarjoamiseksi turvallisesti ja mukavasti tarvitaan taustalla jos jonkinmoista tietotekniikkaa. Messuilla oli näiden ratkaisujen lähes koko alihankintaketju esillä: antureista kokonaisratkaisuihin.



Rautatieinfrastruktuuri on huomattavasti pidempään nojannut mekaanisiin ratkaisuihin. Toki jo nykyään kylmänä talvipäivänäkin radasta liikkuu paljon tietoa. Näihin mahdollisuuksiin on herätty ympäri maailmaa, ja messujen jälkeen yhteenvetomme olikin: kaikkea ei tarvitse keksiä itse. Ratkaisut ratatyön äänivaroituslaiteesta robottien kokoamaan kiskon kiinnitykseen tuottivat ahaa-elämyksiä.



Näiden ideoiden ja ajatusten käyttöönotto edellyttää tietenkin nykyisten toimijoiden yhteistyötä, eteenpäin katsomista ja riskinottoa. Monet asiat vaativat useamman tahon yhteistyötä, eivätkä vanhat toimintamallit toimi. On syytä katsoa oman toimialamme ja InnoTransin ulkopuolellekin, sillä suurimmat murrokset syntyvät usean toimialan yhteistyöstä, eivätkä alan sisältä päin.

Pääkuva: Messe Berlin / InnoTrans 2016

Kuvituskuvat: Ilmari Halme, yläkuva: äänivaroituslaite, alakuva: robotit kokoamassa kiskoja

Nuoret elämyksiä metsästämässä

VR aloitti yhteistyön joulukuussa 2015 nuorten joukkoinnovointiin erikoistuneen Innokampuksen kanssa. Innokampuksen tavoitteena on nostaa koko Suomen opiskelevan nuorison innovaatiotaitoja ja -osaamista.

Halusimme nuoret mukaan miettimään tulevaisuuden junapalveluita. Innokampuksen kouluttamat Innoagentit auttavat opiskelijoita luomaan kekseliäitä ja nuoria houkuttelevia ratkaisuja tulevaisuuden junamatkalle kouluilla järjestettävissä tapahtumissa.

Nuoret haluavat itselleen oman näköisiään palveluja ja se näkyy runsaana ideoiden määränä. Tärkeää on myös päästä ideoissa ikään kuin taaksepäin idean alkulähteille: mitä ongelmaa tai haastetta idea ratkaisee.

Haemme malleja palvelujen ketterään kokeilemiseen. Miten saadaan palvelua testattua niin, että valmis tuote tai palvelu vastaa todellista kysyntää. Lisäksi nykyisin asiakkaiden odotukset voivat muuttua hyvinkin nopeasti, joten palvelujen tulisi olla muuntautumiskykyisiä. Toiminnallisuuden ehdoilla edeten saadaan lisää joustavuutta.

Liiketoiminnan suunnittelussa on oma haasteensa yhdistää junamatkustajien toiveissakin usein esiin nouseva tarve omaan rauhaan ja yksityisyyteen ja samaan aikaan odotukset ovat myös yhteisöllisiin kokemuksiin.

Yhteisöllisyyden ja elämysten tarve

Yhteisöllisyyden uusi ulottuvuus on nyt kesällä 2016 näkynyt Pokemon Go:n todella laajassa suosiossa, jossa toisten pelaajien läsnäolo on tärkeää, mutta jokaisella on mahdollisuus omaan tilaan niin halutessaan. Teknologia mahdollistaa kontaktit ja tuo kokemukseen lisäkerroksia ja informaatiota.

Tavoitteemme on luoda olosuhteet vaivattomille asiakaskokemuksille ja sitä kautta saavuttaa asiakaspysyvyyttä. Elämyksiä pitää pystyä tarjoamaan samaan aikaan kaiken ikäisille matkustajille. Onnistunut elämys johtaa suositteluun. Suositteluilla on valtava merkitys verkkoyhteisöissä ja positiivinen kokemus toisen käyttäjän kokemana ja kertomana on vahva suositus, johon luotetaan.

Ensimmäistä kertaa toukokuussa järjestetty InnoDay kokosi Hartwall Areenalle noin 10 000 nuorta. Nuoret tulivat InnoDay:hin eri puolilta Suomea Innojunilla, joissa ideoimaan pääsi alkamaan jo matkalla Hartwall Areenalle.

Innokampuksen Innoagentit ohjasivat nuoria pohtimaan VR:n antamaa aihetta Tulevaisuuden junamatkasta. Hartwall Areenalle rakensimme luovuutta edistävän innovointialueen.

Youtube-hahmo ja videobloggaaja Mikirotta eli Mikael Sundberg oli innovointialueemme vetonaulana. Mikirotan suosittu videoblogi oli houkutellut nuoria paikalle. Katso Mikirotan Innodaystä julkaisema video, jota on katsottu kymmeniä tuhansia kertoja.

Innovointialueella nuoret rakensivat esimerkiksi ideoistaan prototyyppejä legoista ja rentoutta haettiin erittäin suositusta pallomerestä. Nuoret tuottivat lähes tuhat ideaa, joista kiinnostavimmat ja oivaltavimmat palkittiin kahden hengen vapaavalintaisella kotimaan junamatkalla.

Kirjoitimme tämän junablogin yhdessä Riihimäen asiakaspalvelukeskuksessa palveluneuvojana some-tiimissä työskentelevän Juha Mäkäräisen kanssa. Juha oli kaksi päivää tutustumassa Ideat kehiin -toimintaan työparinani. Tutustuminen on osa VR-konsernissa hyvin toimivaaa vaihto-ohjelmaa, jonka tarkoituksena on parantaa yhteistyötä ja tiedonvaihtoa eri yksiköiden välillä.

Kuva: Vilhelmiina Vuollo

Hyperloop ja Pokémon Go: ilmiöt muovaavat meitä


 
Tutkimuksen (tutkimus ja M&M:n juttu) mukaan, kuusi kymmenestä ihmisestä uutisjuttuja jakavasta ihmisestä tekee sen pelkän otsikon perusteella. Tarina jää lukematta, pelkkä klikkiotsikko riittää. Voi toki olla, että he tuntevat asian jo muuten, mutta silti. Ihmiset eivät keskity yhteen asiaan hetkeäkään pidempään kuin on tarve, mutta soljuvat luontevasti maailman pyörteissä kuluttaen tietoa modernisti.

Diginatiiville ei ole suoraa vastakohtaa, vaan asteittaista vastarannan kiiskeyttä. Toisille raja menee twitterissä, toisille suoratoistopalveluissa. Ja joku ei halua ollenkaan älypuhelinta.
 
Olin seitsemän vuotta sitten Interrailia varten ladannut kartat kohdemaista Nokia-puhelimeeni. Ranskalaiset yöjunan hyttikumppanit eivät olleet uskoa silmiään, kun sujuvasti aamuyöllä Krakovassa kävelimme harha-askelitta hostellille. Interrail vetää väkeä taas tänäkin vuonna, ja kohdemaissa navigointi on entistäkin helpompaa.

Hyperloop - hypeä ja kysymyksiä

Hyperloop tarkoittaa alipaineistettua putki-infraa, jossa liikkuvissa kapseleissa voi kulkea ihmisiä ja tavaroita jopa 1 200 km/h. Konseptitasolla olevaa ajatusta on suunniteltu yhdistämään kaupunkialueita ennennäkemättömän nopeilla yhteyksillä. Eri puolilla maailmaa selvitetään, missä ja miten hyperloop voisi olla todellisuutta.
 
Hyperloop-hype on alkanut osua Suomeenkin kovaa. Ehdotukset, esitykset ja laskelmat kuulostavat houkuttelevilta, mutta vaativat sisälukutaitoa ja lähdekritiikkiä. Mielikuvissa lupaukset tuntuvat hyviltä, mutta vertailuissa käytetty junamatka Helsinki−Turku taittuu nopeimmillaan jo nyt tunnissa ja 38 minuutissa. Eikä Helsingin ja Tukholman väliseen lentomatkaan monikaan tuhraa kolmea ja puolta tuntia.
 
Hyperloop on vielä hypepuhetta, mutta ehkä todellisuutta ennen kuin osaamme odottaakaan. Ilmanpainetta on käytetty junien liikuttamiseen osana liikennejärjestelmää jo vuonna 1845 Englannissa. Haasteeksi koitui kytkeytyminen muuhun infraan. Matkaketjut ja saumaton liikkuminen ovat nytkin avainasemassa.
 
Radanrakentajalle nousee lukuisia ajatuksia, ja varmasti vielä enemmän, kun pidemmälle mennään. Maa liikkuu jatkuvasti, joten rataa kannattelevien pylväiden perustusten suunnittelu on haasteellista. On ehdotettu automaattisesti asemaan mukautuvia pylväitä, jotka eivät kuulosta ainakaan halvoilta. Missä rata voi kulkea? Suomessa nykyiset moottoritie- ja ratakäytävät eivät ole erityisen suoria. Tippuuko luvatusta 1 200km/h vauhdista heti puolet pois, vai miten rata voidaan toteuttaa? Saadaanko yksityisiltä maanomistajilta lupa hyperloop-radan rakentamiseen heidän maansa poikki? Onko maakuntakaavoissa linjattu hyperloopille suoria reittejä, vai millä keinoin maa- ja ilmatilaa hankitaan?

Pokémon Go näyttää tietä etäavustamiseen?

Seuraa siitä hypestä hyviäkin asioita. Suomessa lauantaina virallisesti julkaistu Pokémon GO on saanut koko maailman ulos tuijottamaan kännyköitään, kävelemään, juttelemaan toisilleen ja kokeilemaan teknologiaa. Peli on hyvä esimerkki lisätyn todellisuuden eli augmented realityn hyödyntämisestä. Kun yrität pyydystää Pokémonia, se näkyy kamerakuvasi "päällä", osana ympäristöä.
 
VR Trackin työntekijät ovat levittäytyneet ympäri Suomea ja Ruotsia työmaille. Etäavustaminen on ihan varmasti jollain tavalla osa työskentelyä tulevaisuudessa Jo nyt esimerkiksi Snapchatissä kuvan päälle voi piirtää. Sovelluskaupoissa on lukuisia vaihtoehtoja kuvanjakamiseen, jonka aikana voidaan opastaa kuvanjakajaa äänen lisäksi videokuvaan piirtämällä.  
 
Miten voisimme kehittää työssä avustamista etäohjaamisen kautta? Voiko asiantuntija, esimerkiksi työmaamestari, opastaa toimipisteeltä useampaa työntekijää eri työvaiheissa puhelimella, tabletilla, tai vaikka virtuaalilaseilla. On selvää, että lisätyn todellisuuden lasien kehittyessä työnteko muuttuu, kuten Suomessa pysäköinninvalvojat ovat jo päässeet kokeilemaan. Näkökenttään voi ilmestyä lisätietoa helpottamaan päätöksentekoa. Ja viereen saattaa ilmestyä Pikachu, jota ei malta olla pyydystämättä.

Tuttuja juttuja töihin

Onko hyötyä, että teknologiat ajavat muita reittejä ihmisten arkeen, jotta ne ovat lähestyttävämpiä töissäkin? Ihan varmasti on, ja sitä kautta monet ideat otetaan käytäntöön. Sovelletaan jotain, jonka on huomattu toimivan toisaalla.

Näin kävi VR Trackin vuoden ideana palkitussa kävelytarkastuksen karttatelineessä: se on keksitty suunnistajan käytöstä tv-lähetyksestä. Ehkä joku Pokémon GO -pelaaja keksii, mitä informaatiota työntekoa varten kameraruudulla pitäisi näkyä Pokémonien sijaan, ja mitä meidän PokéStopit ja Gymit olisivat.
 
VR Track julkaisi vajaa vuosi sitten Turvallaan-mobiilipelin, jossa muistutetaan hauskalla tavalla turvallisuudesta. Meillä on käynnissä Mukana Messissä -kesäkampanja, jossa kesäharjoittelijamme kiertävät työmaita ja opastavat älypuhelimen monipuolisempaan käyttöön. Osalle käyttäjistä voi näyttää twitteriä, joillekuille tarpeellisinta on kiinnittää aloitusnäyttöön kuvake, josta pääsee oman ryhmän tai alueen Yammer-keskusteluihin kätevästi.

Me kaikki hyödymme näistä sovelluksista. Ihmiset ovat kuitenkin erilaisia, ja uskalluksen löytyminen vaatii positiivisia kokemuksia. Muistoja herättävä peli tai toisen kuunteleminen voivat avata niitä.
 
VR:n pääkonttorilta pääsee muuten neljään PokéStoppiin.

Kuvitus: hyperloop one

Energiatehokkuus paranee innovaatioilla



VR:llä on viime vuosina panostettu vahvasti hyvien ideoiden keräämiseen henkilöstöltä. Satojen ideoiden joukossa piilee todellisia jättipotteja ja nyt yhden mainion idean avulla on pystytty parantamaan VR:n junaliikenteen energiataloudellisuutta ja saavuttamaan satojen tuhansien kustannussäästöt.

Hyvästä ideasta todellista hyötyä

VR Groupin veturinkuljettajat tekivät työtehtäviensä lomassa havainnon Sr2-veturiin liittyvästä ominaisuudesta, joka on varsinainen tehosyöppö. Kuljettajat havainnoivat tätä ominaisuutta, mittasivat kulutusta ja tekivät kehitysehdotuksen teknisistä muutoksista veturin toimintaan.

Kuljettajien ehdotuksen mukainen tekninen toiminnallisuus toteutettiin huippuasiantuntijoiden toimesta ja koeajoissa se osoittautui – tietenkin – menestykseksi. Ja kuten pelisääntöihin kuuluu, innovaatioiden hyöty valuu ideoitsijoille: molemmat ideointiin osallistuneet veturinkuljettajat palkittiin kesäkuussa 9 448 euron summalla, idean hyödyllisyydestä ja toteutettavuudesta johtuen.

Rullauksissa on energiatehokkaan ajotavan pohja

Rautatieliikenne on lähtökohtaisesti energiatehokas liikennemuoto, mutta kuten tämä idea jälleen osoitti, rautatiemaailma ei voi tuudittautua olemaan tyytyväinen, vaan kehittämistä riittää.

Junan energiatehokkuus tulee pitkistä rullauksista. Junakokoonpanon kiihdyttäminen matkanopeuteen vaatii tietysti huimasti energiaa, mutta sen jälkeen juna voi pienestä vierintävastuksesta johtuen rullata jopa kymmeniä kilometrejä pienellä energialla menettämättä juurikaan nopeuttaan.

Tässä kohtaa ideoitsijat tekivät keksintönsä: Sr2-veturi kuluttaa rullatessaankin jopa 360 kW tehoa, sammuttamalla tilapäisesti toisen telin rullauksen aikana säästetään noin 40 prosenttia rullauskulutuksesta. Idea oli yksinkertainen, mutta yhdisti hienosti oikean toimintatavan ja teknologian. Lisäksi idea oli todella hyvin mittaamalla pohjustettu ja selkeästi jäsennelty. Ja loppujen lopuksi idea oli kullan arvoinen sekä VR Groupille että ideoitsijoille itselleen. 

Kuva: Jari Vitikkala

1 2 3