Kannusta, luota ja rohkaise – työntekijälähettiläsverkostossa on voimaa!

Matkakumppanit_470.jpg

Viimeisimmän vuoden aikana olen useasti todistanut, mikä voima verkostossa voi olla. Verkostoissa innostuneisuus tarttuu, tuloksia syntyy ja yhteisöllisyys inspiroi.

Työskentelen VR:llä viestinnän tehtävissä ja olen mukana kehittämässä yrityksen työnantajakuvaa. Välillä työ on hyvinkin haasteellista, sillä VR kiinnostaa monia ja suurimmalla osalla suomalaisista on yrityksestä jokin mielipide. Siksi on tärkeää, että meidän työntekijät näkyvät myös sosiaalisen median eri kanavissa.

Kuten useat yritykset viime aikoina, myös me VR:llä halusimme työntekijäverkoston, joka toimisi eri kanavissa jakamassa sisältöjä. Monet puhuvat työntekijälähettiläistä, VR:llä verkosto tunnetaan matkakumppaneina. Mukana on noin sata työntekijää ja verkosto kokoontuu säännöllisin väliajoin yhteen jakamaan kokemuksia ja ideoita sekä sparraamaan toinen toisiaan. Verkoston toiminta on täysin vapaaehtoista, ja toiminta perustuu kannustamiseen ja rohkaisemiseen. VR:n somevaltuutus lähtee siitä, että päivän polttavista asioista saa ja pitää keskustella.

Omasta kokemuksesta tiedän, että matkakumppaneita on kannustettava ja rohkaistava toimimaan sekä toiminnan tuloksia on myös esitettävä, jotta innostus ei laannu. Lisäksi verkoston toimintaa pyörittäessä on hyvä tiedostaa ja hyväksyä se, että toiset mukaan lähtijöistä toimivat aktiivisemmin kuin toiset.

Mielestäni verkoston toiminta on yrityksen kannalta tärkeää, sillä verkostossa toimivat henkilöt ovat niitä, jotka antavat yritykselle kasvot. Heidän kauttaan myös muut pääsevät tutustumaan, mitä kaikkea VR:llä tehdään, millaisia työtehtäviä yrityksestä löytyy ja mitä työvuorojen aikana tapahtuu. Jos kiinnostuit, matkakumppanit löydät sosiaalisesta mediasta aihetunnisteilla #vrduuni tai #matkakumppani.

Innostuminen tarttuu

Tein Metropolian ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyöni työntekijälähettilyydestä VR:llä. Työssä kuvaan, miten matkakumppanitoiminta käynnistyi, mitä toiminnalla tavoitellaan ja mitä tuloksia verkosto on saanut aikaan. On ollut äärimmäisen iso ilo olla luomassa matkakumppani-verkostoa ja huomata se mahtava innostuneisuus, mikä porukasta kumpuaa. Tämä reilun vuoden mittainen matka verkoston toiminnan käynnistäjänä ja koordinoijana on opettanut paljon projektin monimuotoisuudesta ja lisännyt tietoa yrityksen eri liiketoiminnoista ja tavoista toimia. Mutta mikä parasta, olen päässyt tutustumaan aivan uskomattomiin tyyppeihin, joihin en olisi varmaankaan missään muussa yhteydessä edes törmännyt.

Tehtävää on vielä paljon, mutta mielestäni suunta on oikea. Verkoston voima on osoitettu jälleen kerran, kunhan muistaa vain luottaa, rohkaista ja kannustaa!

Yhteisellä muutosmatkalla

Lamppu syttyy naisen kadessa_550.jpg

Yritysten toimintaympäristö muuttuu. Myös organisaatioiden toiminnan on muututtava. Muutoksesta ei enää puhuta aiempien vuosien tapaan. Jatkuvan muutoksen ja uudistumisen kanssa on opittu elämään. Ovatko ihmiset muovanneet omaa toimintaansa ja muuttaneet omia tapojaan työskennellä? Ovatko muutokset osa työtä? Onko esimiehillä paras osaaminen tukea ihmisiä muutoksessa?

Johtaminen on aina ajankohtainen ja puhutteleva aihe. Johtamisessa ja esimiestyössä kehittyminen ei voi koskaan loppua, ellei yksinkertaisesti halua jämähtää paikalleen. VR:llä on tänä vuonna panostettu erityisesti johtamiseen ja olemme halunneet tietoisesti kiinnittää huomiota johtajien ja esimiesten esimerkkinä toimimiseen sekä yhteistyön ja luottamuksen rakentamiseen.

Iältään 155 vuotta vanhassa organisaatiossa kulttuuri on muovautunut vuosien mittaan. Kulttuuri on isojen sekä pienten muutosten ja uudistumisen jatkuvalla matkalla. Jos ja kun iso muutos tulee yrityksen ulkopuolelta, herää kysymyksiä, joihin ei aina ole vastauksia heti valmiina. Ihmisten mielissä syntyy epävarmuutta, jonka kanssa eläminen ei monen mielestä ole mukavaa − silti epävarmuuden kanssa on elettävä. Ihmisiltä vaaditan kyvykkyyttä, taitoa ja kimmoisuutta olla toimintakykyinen, vaikka valmiita vastauksia ei ole ja matkan määränpääkään ei ole aina välttämättä ihan selkeä.

Kokemukseni mukaan johto ja esimiehet voivat auttaa henkilöstöä muutoksessa viidellä tavalla.

1. Ole läsnä

Ole mahdollisimman paljon läsnä henkilöstön arjessa, silloin olet useammin vastaamassa myös henkilöstöä askarruttaviin kysymyksiin. Vaikka et itse aina osaisi vastata, läsnäolo kuitenkin luo luottamuksen ilmapiiriä ja katkaisee yleensä nopeasti vääriltä huhuilta siivet. Kun vastauksia ei ole tai niitä ei ole sanoitettu, tällöin vastauksia oletetaan ja organisaatiossa eletään näiden olettamusten varassa. Ihmiset täyttävät tyhjiön olettamuksista.

2. Kohtaa ja kuuntele

Vaikka tilanteet ja tunteet saattavat olla vaikeita, kohtaa ihmiset aidosti ihmisinä ajatuksineen ja tunteineen. Älä missään tapauksessa piiloudu raporttien, numeroiden ja sermien taakse. Muutosta johdetaan aina edestä käsin.

3. Viesti ja sanoita

Viesti, viesti ja viesti niin paljon kuin mahdollista. Viesti henkilöstölle kaikesta mistä voit ja sanoita viesti ihmistä puhuttelevaksi. Vielä parempi, jos esimiehenä voit sanoittaa vahvasti asian merkitystä työlle.

4. Tekeminen tavoitteisiin ja perustehtävään

Keskitä tekeminen koko ajan tavoitteisiin ja perustehtävään. Kirkasta ja auta priorisoimaan. Auta ihmisiä näkemään tavoitteet, jotka pitää saavuttaa.

5. Vahvista vahvaa tarinaa

Niin klisee kuin sanonta onkin, niin muutos on aina mahdollisuus. Mahdollisuus luoda tarinaa siitä, mistä olemme tulleet, missä olemme nyt ja minne olemme matkalla. Muutos itsessään ei ole itseisarvo, vaan muutoksella on aina tarkoitus. Vaikka tarkoitus ei välttämättä ole aina täysin tiedossa, esimiehenä voit toimia matkan johtajana, joka auttaa ihmisiä nauttimaan matkasta ja luomaan turvallisen olon matkalle.

Kuva: Pixhill.com / Sergey Nivens

Työn imua!



Päivittäisen puurtamisen keskellä havahdun välillä miettimään, teenkö työtä, joka innostaa ja motivoi. Toki aina on tehtäviä, jotka eivät aina innosta niin kovasti, mutta pakkohan ne on hoitaa, jos mielii pitää työpaikkansa ja saada palkkaa. Lainaa on lyhennettävä, laskut maksettava ja ruokaakin ostettava. Mutta on myös päiviä, jolloin on ilo ja ylpeys tehdä juuri tätä työtä, mitä teen.

Mistä tällainen ilon ja innostuneisuuden tunne tulee?

Kaikki lähtee siitä, että koen osaamistani arvostettavan ja saan tehdä omaa osaamistani vastaavaa työtä. Lisäksi on tärkeää, että minulla on hyvä tiimi ja työyhteisö ympärilläni, jotka kannustavat ja tukevat minua. Mutta voimaa työssäni antaa varsinkin ne hetket, kun huomaan joutuneeni työn imuun. Silloin koen oloni energiseksi, innostuneeksi ja ylpeäksi työstäni. Nämä hetket huomaan tapahtuneen, kun aikaa on mennyt hujauksessa. Se on jotain käsittämätöntä tunnetta siitä, että haluan sinnikkäästi panostaa johonkin tehtävään vastoinkäymisistäkin huolimatta.

Työterveyslaitoksen mukaan ainakin kaksi kolmesta suomalaisesta työntekijästä kokee työn imuun liittyviä vaikutuksia vähintään kerran viikossa ja sitä voi kokea kaikilla aloilla ja kaikissa ammateissa.

Miten minä voin auttaa muita kokemaan työn imua?

Esimiestyö ja johtaminen vaikuttavat osaltaan toki paljon, mutta työyhteisön tuella ja ilmapiirillä on myös suuri merkitys. Ihan arkinen huomaavaisuus, ystävällisyys sekä arvostus mahdollistavat osaltaan myös työn imun kokemista. Muiden kokema innostus edesauttaa myös, koska se tarttuu helposti. Yhdessä on mahdollista saavuttaa tekemisen flow.

Lähde: Työterveyslaitos

Kuva: Pixhill.com

Osallistuva ihminen on sitoutunut

VR-yhteisölle päättynyt vuosi 2016 oli keskustelun opettelun aikaa. Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus osallistua keskusteluun talon sisäisessä somessa. Yammerissa on kirjoitettu arviolta 50 000 viestiä ja jaettu 70 000 tykkäystä. Viestejä on luettu huimasti arviolta 5 miljoonaa kertaa.

Henkilökunta on nostanut esille lukemattomia aiheita, ongelmia, näkökulmia ja kysymyksiä, joihin on yhdessä löydetty ratkaisuja. Rahaa on säästynyt, asiakaspalvelu on parantunut ja työssä hiertäneitä kompastuskiviä on saatu raivattua.

Vaikeneminen ärsyttää

Vuoden aikana on noussut myös muutamia keskusteluja, jotka ovat haastaneet VR:n yritys- ja johtamiskulttuuria. Toisaalta me työntekijät syyllistymme valittamiseen ilman rakentavaa ehdotusta, toisaalta kysyvä joutuu liian usein liian kauan odottamaan vastausta tai pahimmassa tapauksessa minkäänlaista reaktiota viestiin.

Luonnollisesti tämä hiljaisuus loukkaa ja useimmissa tapauksissa nouseva ärsytys alentaa suorassa suhteessa keskustelun tasoa. Mitä nopeammin asioihin reagoidaan, sitä paremmin keskustelu säilyy ammattilaisten aikuisten tasolla.

Aina ei vastauksia ole valmiina tai ne henkilöt, jotka vastauksen tietäisivät, eivät ole linjoilla. Tällöin on tärkeää, että joku kysymyksen huomannut, aihetta tunteva henkilö reagoi ja kertoo, että kysymys on huomattu ja että siihen etsitään vastaus.

Halu vaikuttaa ja olla mukana

Se, että työntekijä näkee vaivan ja ottaa riskin, että omalla nimellään tuo ajatuksiaan esille, kertoo sitoutumisesta, halusta vaikuttaa omaan työhön, asiakaspalveluun ja jopa työnantajan menestymiseen. Jos ne olisivat samantekeviä, ei kirjoittamisen vaivaa nähtäisi.

Viestiin reagoiminen on osoitus siitä, että päälliköt ja johtajat arvostavat työntekijöitä ja sitoutuvat keskusteluun. Parhaimmillaan avoin keskustelu luo yhteistä ymmärrystä siitä, miksi ja miten me olemme yrityksenä muuttumassa.

Ymmärrys kuitenkin vaatii meiltä kaikilta kaksi korvaa ja yhden suun. Meidän täytyy aidosti olla valmiita kuuntelemaan ja arvostamaan toista, vastaamaan ja joskus jopa muuttamaan omia kantojamme. Parhaimmillaan keskustelun lopputuloksena kumpikin taho ymmärtää toista paremmin ja on viilannut omia kantojaan lähemmäs yhteistä näkemystä.

Pohjolan Liikenne ja Avecra hyvässä vauhdissa

Yammer on ajasta ja paikasta riippumaton tasa-arvoisen keskustelun kanava. Jokaisella on ääni, ja jokaisen kysymys ansaitsee vastuksen. Ihan kuten me vastaamme kysyjälle kasvotusten tai puhelimessa, samalla tavalla me odotamme ja meiltä odotetaan vastausta talon sisäisessä sosiaalisessa mediassa. Tämä korostuu niissä työntekijäryhmissä, jotka ovat töissä kaikkina vuorokauden aikoina eivätkä näe esimiestään monestikaan vuodessa.

Muun muassa Pohjolan Liikenne ja Avecra ovat onnistuneet aktivoimaan linja-autonkuljettajia ja ravintolatyöntekijöitä Yammeriin. Taustalla on selkeä viestintämahdollisuuksien puute, salliva keskustelukulttuuri ja johdon näkyvä sitoutuminen uudenlaiseen toimintaan. Myös työntekijät ovat osoittaneet haluavansa käyttää omia puhelimia viestinnän parantamiseen.

Vaikka kaikki työntekijät eivät vielä ole mukana, on näissä yksiköissä saatu rakennettua hyvä perusta keskustelulle, jossa molemminpuolinen luottamus voi kasvaa. Sen myötä lisää henkilökuntaa tulee mukaan ajan kanssa, kunhan me Yammerissa jo olevat jaksamme kannustaa ja rohkaista muitakin mukaan.

Yrityksen sisäisen somen käyttöintoa ja onnistumista ei ratkaise valittu keskustelukanava tai laitteiden hankkiminen. Lopputuloksen ratkaisee organisaation kulttuuri. Jos kaikki organisaation tasot ovat valmiita avoimeen ja arvostavaan keskusteluun sekä oppimaan erehdyksistä,  voi sisäisestä somesta kehittyä ajan myötä koko talon ja sen kehityksen tukijalka.

Kuva: Konsta Leppänen

Tet-harjoittelijan mietteitä



Tet-harjoittelujaksoni on ollut mukava ja mielenkiintoinen. Olen päässyt tekemään monipuolisia töitä ja täällä töissä on ollut mukavaa.

Tein Tet-harjoitteluni VR:n kunnossapitoyksikössä. Kunnossapito huolehtii junien huollosta ja korjauksesta.

Olen päässyt tekemään monenlaisia hommia, kuten viestintää − haastattelua ja videon editointia. Tämä työ on ollut mielenkiintoista, koska pidän erityisesti tietokoneella tehtävistä töistä. Tekemäni haastattelutyö oli mielestäni myöskin mukavaa, koska se oli niin suuri kokonaisuus. Pääsin ensin haastattelemaan ja sen jälkeen sain editoida haastattelusta kuvatun videon koosteeksi.

Olen myös lajitellut ja skannannut arkistoja ja auttanut mappien ja muiden vanhojen arkistojen putsaamisessa. Tämäkin työ on ollut myös ihan kivaa, mutta vähän yksitoikkoista. Työstä on kuitenkin suurta hyötyä, kun työpaikkaa vaihdetaan tai konttorin väki muuttaa toiseen rakennukseen. Lisäksi vanhoja arkistoja saadaan sähköisiksi ja kaappeihin saadaan lisää tilaa.

Olen myös päässyt tutustumaan VR-konsernin eri ammatteihin työpaikkailmoituksissa. Tämä työ ei ollut hirveän hyödyllistä, mutta se auttoi minua tajuamaan VR:n suurempana kokonaisuutena, kun vain junat.

Yhtenä päivänä olin koko päivän Sujuva-tilaisuudessa, jossa kerrottiin Sujuva-toimintamallista, joka perustuu lean-johtamiseen. Olin siellä viestintähommissa. Valokuvasin ja videoin tilaisuuden puheita, tapahtumia ja muuta menoa. Tilaisuus tuntui minusta hieman pitkältä, koska tilaisuudessa käsiteltävät asiat olivat hieman monimutkaisia.

Kokonaisuutena minun tet-harjoitteluni on ollut todella mielenkiintoinen ja monipuolinen. Olen päässyt tekemään kaikkea mielenkiintoista ja hyödyllistä. Aikani tet–harjoittelussa on mennyt todella nopeasti.

Kuvat: Jouni Koivuneva, VR Group

1 2 3