Kaikkea ei tarvitse keksiä itse



Maailman rautatiet ovat yleisesti kehittyneet valtiolähtöisesti liikuttamaan massoja. Uusia ratkaisuja on kehitetty paljon paikallisesti. Vähitellen esimerkiksi kiskojen ja vetureiden toimittajista alkoi kasvaa kansainvälisiä yrityksiä. Hiljalleen rautatiet ovat kehittyneet yhä globaalimmaksi toimialaksi, jonne yhä pienempiin niche-alueisiin löytyy valmiita ratkaisuja.

Digitalisaatio on megatrendi, joka ajaa myös rautatiealan kehitystä. Meille VR:llä se tarkoittaa uudistumista, ja ennen kaikkea mahdollisuutta tehdä asioita fiksummalla tavalla. Digitalisaation eväät tehdään suomalaisesta insinöörityöstä. Tämä on ainakin osa totuutta. Kamppaillaanko muuallakin digitalisaation mahdollisuuksien kanssa? Uskoisin kyllä. Olisiko meidän hyvä muistaa nostaa päämme, ja ylpeästi tuoda omaan liiketoimintaamme muiden jo pitkälle viemiä ratkaisuja? Kun sama asia keksitään samanaikaisesti monessa paikassa, syntyy ilmiö, pöhinää ja trendi.

Lainaa hetki ajatuksiasi

Maailman suurimmat raideliikenteen kalusto- ja kuljetusteknologian messut, InnoTrans, järjestettiin Berliinissä syyskuussa. Paikalla oli kourallinen suomalaisia näytteilleasettajia, ja 144 000 vierasta. Viides VR Groupille toimitettava Siemensin Vectron-sähköveturi oli yksi kalustopuolen vetonauloista.

Messuilla oli esillä huomattava määrä kalustoon, matkustajiin ja liikennöintiin liittyviä digitaalisia ratkaisuja. Monet niistä ovat olleet markkinoilla jo pitkään, sillä junaliikenteessä on tarvittu alusta asti tiedon välittämistä. Tehokkaampi rataverkon hyödyntäminen vaatii tiheämpää liikennettä. Tämän tarjoamiseksi turvallisesti ja mukavasti tarvitaan taustalla jos jonkinmoista tietotekniikkaa. Messuilla oli näiden ratkaisujen lähes koko alihankintaketju esillä: antureista kokonaisratkaisuihin.



Rautatieinfrastruktuuri on huomattavasti pidempään nojannut mekaanisiin ratkaisuihin. Toki jo nykyään kylmänä talvipäivänäkin radasta liikkuu paljon tietoa. Näihin mahdollisuuksiin on herätty ympäri maailmaa, ja messujen jälkeen yhteenvetomme olikin: kaikkea ei tarvitse keksiä itse. Ratkaisut ratatyön äänivaroituslaiteesta robottien kokoamaan kiskon kiinnitykseen tuottivat ahaa-elämyksiä.



Näiden ideoiden ja ajatusten käyttöönotto edellyttää tietenkin nykyisten toimijoiden yhteistyötä, eteenpäin katsomista ja riskinottoa. Monet asiat vaativat useamman tahon yhteistyötä, eivätkä vanhat toimintamallit toimi. On syytä katsoa oman toimialamme ja InnoTransin ulkopuolellekin, sillä suurimmat murrokset syntyvät usean toimialan yhteistyöstä, eivätkä alan sisältä päin.

Pääkuva: Messe Berlin / InnoTrans 2016

Kuvituskuvat: Ilmari Halme, yläkuva: äänivaroituslaite, alakuva: robotit kokoamassa kiskoja

Chai-teetä, rakkautta ja suuria kaupunkeja – VR:n hackathonin tuomaristo jakaa junamuistojaan



Lapsuuden junamatkat, tuoksujen täyteinen matka Etelä-Intiasta Delhiin, nuoruuden Interrailit, junanäkymä Alppien halki tai työmatkalla kirjoitettu tarina. VR:n Ovelta ovelle -hackathonin tuomaristolla on lukuisia junamatkailuun liittyviä hyviä muistoja.

VR:n ja start upien yhteisen hackathonin tuomaristoon ovat lupautuneet kansanedustaja Antero Vartia, toimittaja ja matkailuexpertti Riku Rantala, tietoyhteiskunta- ja tietoturva-asiantuntija ja kouluttaja Petteri Järvinen, Digitalist Network -verkoston perustaja, kouluttaja ja konsultti Ville Tolvanen ja Amcham Finlandin toimitusjohtaja Kristiina Helenius. VR:ää raadissa edustaa matkustajaliikenteen johtaja Maisa Romanainen.

Riku Rantala muistelee lapsuuden junareissuja Pohjanmaalle erikoispikajuna Lapponialla. Erityisen vaikutuksen teki myös Konkan Kanya Express -juna. Kakkosluokan makuuvaunussa matkaa taitettiin 40 tuntia Etelä-Intiasta Delhiin.
– Intialaisten perheiden eväiden sulotuoksut, chai-teetä ja kahvia kailottavat junakaupustelijat ja hitaasti, mutta varmasti etenevä matka läpi kymmenien kulttuurien ja kielten ihmemaan painui väkevästi mieleen, Rantala muistelee.

Elämyksiä ja hyviä fiiliksiä

Kristiina Helenius sanoo kokevansa junassa usein onnellisuusmyrskyjä.
– Se voi iskeä, kun on vaikka saapumassa Alppien halki Geneveen, ilmassa on rakkautta tai aloittaa onnistuneen keikan jälkeen kotimatkan. Junaan liittyy yleensä hyviä fiiliksiä jo siitäkin syystä, että en itse tykkää ajaa.



Petteri Järvisen paras junamuisto vie opiskeluaikojen Interrailille Saksaan ja Ranskaan.
– Ulkomaanmatkailu ei 80-luvulla ollut vielä jokapäiväistä. Ensimmäinen retki suuriin kaupunkeihin oli elämys.



Raati on hyvin yksimielinen siitä, mitkä asiat tekevät matkasta helpon ja sujuvan.
– Saumaton kokemus, saapuminen, matka, tarjoilut ja perille pääseminen, Ville Tolvanen listaa hyvän matkan vaatimukset.

– Lippujen, reittien ja aikataulujen löytäminen ja lisäpalvelujen varaamisen tulisi olla mahdollisimman helppoa ja kätevää, Antero Vartia sanoo.

Ovelta ovelle

Ensi viikolla järjestettävän hackathonin tarkoituksena on luoda sovelluksia, joilla matkustaja voi yhdistää junamatkan muihin kulkuvälineisiin ja parhaassa tapauksessa matkata yhdellä lipulla kotoaan kohteeseen sujuvasti ovelta ovelle. Matkaketju terminä on tuttu Vartialle ja Järviselle, lopuille raadin jäsenistä ei niinkään.
–  Jos tarkoitetaan ajatusta eri joukkoliikennemuotojen yhdistämisestä kokonaisuudeksi, niin periaatteen tasolla kyllä. Tarkemmin en tiedä, Järvinen sanoo.  

Sujuvuus, edullisuus, ekologisuus ja elämyksellisyys korostuvat raadin vastauksissa, kun he visioivat tulevaisuuden matkustamista.
– Saumattomia matkaketjuja eri paikkojen välillä niin, että matkasta voi nauttia koko ajan. Vähemmän säätöä, enemmän mahdollisuuksia ja valikoimaa nauttia matkustamisesta, Tolvanen sanoo.
– Skenaarioista riippuen tulevaisuuden matkustaminen on joko kallista harvojen herkkua ja mahdollista ainoastaan ase kädessä tai sitten entistäkin halvempaa, helpompaa, puhtaampaa ja nopeampaa. Toivon jälkimmäistä, Rantala arvioi.
– Tulevaisuuden matkustaminen on oman sängyn ja lempinojatuolin siirtämistä paikasta toiseen eli se on ”lean” kokemus. Minä siirryn, mutta kokemus säilyy ehjänä ja häiriöttömänä, Helenius sanoo.

Visioita matkustamisen tulevaisuudesta

Myös digitaalisuus on itsestään selvä asia tulevaisuuden matkassa ja kännykkä on osa liikkumista.
– Voin tarpeen mukaan joustavasti varata junalipun, kutsua itseajavan yhteiskäyttöauton tai ottaa kyydin toiselta kuskilta, joka on menossa samaan suuntaan. Monikaan ei omista omaa autoa, joka seisoisi paikallaan suuren osan ajasta. Autokanta on tehokkaassa käytössä ja vie nykyistä vähemmän parkkitilaa kaupungista. Liikkuminen tapahtuu puhtaasti tuotetulla sähköllä, joka ei aiheuta ilmastopäästöjä, Vartia tiivistää visionsa.

– Matkustaminen painottuu yhä enemmän vapaa-aikaa ja turismiin. Matkustus yhdistää yksityisen ja julkisen liikenteen parhaat puolet: tietotekniikka ohjaa liikennevälineet tarvitsijoiden luo ja koordinoi niin maa- kuin ilmakuljettimien toimintaa, jolloin palvelutaso ja matkustusmukavuus paranevat, kustannukset alenevat ja ympäristökuormitus laskee, Järvinen ennustaa.

Ovelta ovelle -hackathon järjestetään Helsingin päärautatieasemalla 12.−16.9. Yleisö pääsee kertomaan omat toiveensa tulevaisuuden matkustamiseen ja matkaketjuihin 14.9. klo 15−17. Kilpailevat ryhmät esittelevät ehdotuksensa raadille viikon päätteeksi perjantaina 16.9.

Matkaketjujen paluu – älypuhelin taskussa matkaan ovelta ovelle


Start upit valtaavat Helsingin päärautatieaseman syyskuun puolivälissä. VR järjestää 12.–16.9. Ovelta ovelle -hackathonin, jossa VR ja start upit yhdessä luovat konkreettisia digitaalisia  ratkaisuja matkaketjuihin. Matkaketjuilla tarkoitetaan palvelua, esimerkiksi mobiilisovellusta, jossa matkustaja yhdistää junamatkan saumattomasti eri kulkuvälineisiin, vaikka bussiin, lentokoneeseen, taksiin tai vuokra-autoon. Näin kuluttaja saa lisää yhteyksiä helposti yhden palvelun kautta, jopa vain yhdellä lipulla. Hackathon-viikon tavoite on kunnianhimoinen: VR haluaa saada vauhtiin sellaisen digitaalisen palvelun kehittämisen, joka kestää kansainvälisen vertailun.

VR on yhtiö, joka haluaa olla matkaketjujen suunnannäyttäjä Suomessa. Toisaalta VR on yhtiö, jolla on vahva tarina ja pitkä historia. Pystymme ammentamaan myös menneistä vuosikymmenistä ideoita tulevaisuuden matkustamiseen.

Ovelta ovelle -palvelu oli VR:ssä käytössä jo 60–70-luvuilla, kun VR:n omien kuorma-autojen kylkeen oli maalattu  tämä mainoslause. Autot hakivat tavaraa tehtailta, veivät sitä juniin, määränpäässä Ovelta ovelle -kuorma-auto oli odottamassa ja toimitti tavaran sen jälkeen nopeasti suoraan liikkeisiin. Siitä matkaketjussa on myös kyse: helppoudesta, sujuvuudesta ja saumattomasta matkasta.

Matkaketjut tuovat mieleen muistoja myös rengasmatkoista, joiden kultakausi ajoittui sotien jälkeiseen aikaan 50–60-luvuille. Kotimaan viikon mittaisia kierroksia markkinointiin vihkosilla, joihin oli koottu valmiit matkareitit junilla, höyrylaivoilla sekä linja-autoilla. Lisäksi matkalaiset saivat samassa paketissa suositukset kunkin matkareitin parhaista nähtävyyksistä sekä tiedon lippujen hinnoista. Kokonaismatkapaketin tarjoava vihkonen kuulostaa nykyajan sovellukselta – muoto on vain toinen. Moni saattaa muistaa rengasmatkat myös visuaalisesti upeista julisteista, sen ajan nettisivuista.

Mitä sitten tämän päivän matkustaja odottaa matkaketjuilta ja sitä tarjoavalta palvelulta? Matkaketjun on vastattava matkustajien arjen tarpeisiin. Kuluttajat ovat  tottuneet asiointi- ja viihdepalvelujen saatavuuteen älypuhelimella ja myös matkaketjun on kuljettava jokaisen taskussa. Palvelun on oltava helppokäyttöinen, maksuliikenteen luotettavaa ja sujuvaa. Tärkeää on myös se, että matkailija pidetään ajan tasalla matkan eri vaiheissa. Esimerkiksi ovatko vaihtoyhteydet aikataulussa tai mistä löytyvät laiturit, josta bussit lähtevät junamatkan jälkeen?

VR:lle matkaketjut ovat tärkeä osa tulevaa liiketoimintaa ja matkaketjujen rakentaminen on hieno mahdollisuus lisätä junien ja koko joukkoliikenteen houkuttelevuutta. VR kuljettaa jo nyt yli 100 miljoonaa matkustajaa vuodessa lähiliikenteessä, kaukoliikenteessä, Venäjän liikenteessä ja linja-autoilla. Näin suuresta joukosta huolehtiminen on meille sydämen asia. VR ei voi sivuuttaa keskustelua ja tarvetta helpottaa meidän kaikkien liikkumista. Siksi matkaketjut. On matkaketjujen paluun aika – ovelta ovelle.

Hackathon viikko alkaa päärautatieaseman lipunmyynnissä 12.9 ja päättyy osallistuvien tiimien töiden arviointiin perjantaina 16.9. Suuri yleisö on tervetullut kertomaan omia toiveitaan matkaketjuihin 14.9., jolloin Helsingin päärautatieasemalla järjestetään yleisötilaisuus. Tiimien työskentelyä voi seurata myös sosiaalisen median kanavissamme Instagramissa, Twitterissä ja Facebookissa.

Kuvat: Rautatiemuseo

Junalla sujuvasti ovelta ovelle – VR lähtee rakentamaan tulevaisuuden matkaketjuja



Haluamme VR:llä tarjota kaikille suomalaisille nopeampia, edullisempia ja yksilöllisempiä junamatkoja. Laskimme jo hintojamme helmikuussa, nopeutimme matka-aikoja kesäkuussa ja seuraavaksi lähdemme rakentamaan matkaketjuja, joissa junamatka yhdistyy saumattomasti muihin liikennemuotoihin.  

Mitä matkaketju sitten tarkoittaa yksinkertaisimmillaan? Matkaketjuilla tarkoitetaan palvelua, vaikka mobiilisovellusta, jossa matkustaja syöttää oman lähtöosoitteensa ja määränpäänsä ja voi matkata yhdellä matkalipulla erilaisia joukkoliikennevälineitä yhdistelmällä haluttuun kohteeseen.

Palvelu tarjoaa vaihtoehdot, reittisuunnitelman, tietoa matkasta ja lipun tai alkuvaiheessa lippuja, joilla matkustaja pääsee kotiovelta vaikka sukuloimaan tai festivaaleille. Tarkoituksena on yhdistää junamatka esimerkiksi taksipalveluihin, busseihin, lentoihin, paikallisliikenteeseen tai jopa kimppakyyteihin tai auton tai pyörän vuokrauspalveluihin. Näin kuluttaja saa lisää yhteyksiä – helposti yhden palvelun kautta.

VR:llä on seurattu tarkasti muun Euroopan kehitystä. Matkaketjuista on tulossa hyvää vauhtia matkustamisen uusi ”normaali” ja useissa maissa rautatieyhtiöt ovat lähteneet vahvasti kehitykseen mukaan. Haluamme VR:llä rakentaa Suomeen kansainvälisen vertailun kestävän järjestelmän – hyviä esimerkkejä löytyy muun muassa Saksasta, Ranskasta, Hollannista ja Sveitsistä. Suomessa konkreettinen esimerkki jo toimivasta matkaketjusta on mahdollisuus matkustaa kaukoliikenteen junalipulla HSL-alueen junissa. Esimerkiksi junamatkan pääteasemaksi voi jo ostohetkellä valita Helsingin lentoaseman ja matka kotiasemalta lentokentälle taittuu yhdellä junalipulla ilman lisämaksuja kaikilta kaukoliikenneasemilta. Heinäkuussa VR:n kaukoliikenteen lipuilla tehtiin Helsinki−Vantaalle ja sieltä muualle Suomeen jo reilut 31 000 matkaa.

Ovelta ovelle -hackathon

VR ottaa konkreettisen loikan kohti matkaketjuja järjestämällä Helsingin päärautatieasemalla yhteistyökumppaneiden, muun muassa start-upien kanssa, Ovelta ovelle -hackathonin, jossa ideoidaan matkaketjuihin liittyviä käytännönläheisiä ratkaisuja. Tapahtuma kestää viikon 12.–16.9. ja asiasta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita mukaan ideointiin 14.9., jolloin järjestetään yleisötilaisuus.

VR:lle matkaketjut ovat olennainen osa tulevaa liiketoimintaa ja matkaketjujen rakentaminen on ainutlaatuinen mahdollisuus lisätä junan ja koko joukkoliikenteen houkuttelevuutta.

Me uskomme, että eri toimijoiden yhteistyöllä kynnys valita joukkoliikenne madaltuu ja matkaketju on kilpailukykyinen ja myös ekologinen vaihtoehto yksityisautoilulle. Tavoitteenamme VR:llä on, että ensimmäiset pilottikohteet käynnistyvät tämän vuoden aikana ja ensi vuonna matkaketjupalvelu on jo laajemmin toiminnassa. Valmista ei tule yhdellä rysäyksellä – matkustamisen tulevaisuus rakentuu pala palalta. Tervetuloa matkalle mukaan!

Hyperloop ja Pokémon Go: ilmiöt muovaavat meitä


 
Tutkimuksen (tutkimus ja M&M:n juttu) mukaan, kuusi kymmenestä ihmisestä uutisjuttuja jakavasta ihmisestä tekee sen pelkän otsikon perusteella. Tarina jää lukematta, pelkkä klikkiotsikko riittää. Voi toki olla, että he tuntevat asian jo muuten, mutta silti. Ihmiset eivät keskity yhteen asiaan hetkeäkään pidempään kuin on tarve, mutta soljuvat luontevasti maailman pyörteissä kuluttaen tietoa modernisti.

Diginatiiville ei ole suoraa vastakohtaa, vaan asteittaista vastarannan kiiskeyttä. Toisille raja menee twitterissä, toisille suoratoistopalveluissa. Ja joku ei halua ollenkaan älypuhelinta.
 
Olin seitsemän vuotta sitten Interrailia varten ladannut kartat kohdemaista Nokia-puhelimeeni. Ranskalaiset yöjunan hyttikumppanit eivät olleet uskoa silmiään, kun sujuvasti aamuyöllä Krakovassa kävelimme harha-askelitta hostellille. Interrail vetää väkeä taas tänäkin vuonna, ja kohdemaissa navigointi on entistäkin helpompaa.

Hyperloop - hypeä ja kysymyksiä

Hyperloop tarkoittaa alipaineistettua putki-infraa, jossa liikkuvissa kapseleissa voi kulkea ihmisiä ja tavaroita jopa 1 200 km/h. Konseptitasolla olevaa ajatusta on suunniteltu yhdistämään kaupunkialueita ennennäkemättömän nopeilla yhteyksillä. Eri puolilla maailmaa selvitetään, missä ja miten hyperloop voisi olla todellisuutta.
 
Hyperloop-hype on alkanut osua Suomeenkin kovaa. Ehdotukset, esitykset ja laskelmat kuulostavat houkuttelevilta, mutta vaativat sisälukutaitoa ja lähdekritiikkiä. Mielikuvissa lupaukset tuntuvat hyviltä, mutta vertailuissa käytetty junamatka Helsinki−Turku taittuu nopeimmillaan jo nyt tunnissa ja 38 minuutissa. Eikä Helsingin ja Tukholman väliseen lentomatkaan monikaan tuhraa kolmea ja puolta tuntia.
 
Hyperloop on vielä hypepuhetta, mutta ehkä todellisuutta ennen kuin osaamme odottaakaan. Ilmanpainetta on käytetty junien liikuttamiseen osana liikennejärjestelmää jo vuonna 1845 Englannissa. Haasteeksi koitui kytkeytyminen muuhun infraan. Matkaketjut ja saumaton liikkuminen ovat nytkin avainasemassa.
 
Radanrakentajalle nousee lukuisia ajatuksia, ja varmasti vielä enemmän, kun pidemmälle mennään. Maa liikkuu jatkuvasti, joten rataa kannattelevien pylväiden perustusten suunnittelu on haasteellista. On ehdotettu automaattisesti asemaan mukautuvia pylväitä, jotka eivät kuulosta ainakaan halvoilta. Missä rata voi kulkea? Suomessa nykyiset moottoritie- ja ratakäytävät eivät ole erityisen suoria. Tippuuko luvatusta 1 200km/h vauhdista heti puolet pois, vai miten rata voidaan toteuttaa? Saadaanko yksityisiltä maanomistajilta lupa hyperloop-radan rakentamiseen heidän maansa poikki? Onko maakuntakaavoissa linjattu hyperloopille suoria reittejä, vai millä keinoin maa- ja ilmatilaa hankitaan?

Pokémon Go näyttää tietä etäavustamiseen?

Seuraa siitä hypestä hyviäkin asioita. Suomessa lauantaina virallisesti julkaistu Pokémon GO on saanut koko maailman ulos tuijottamaan kännyköitään, kävelemään, juttelemaan toisilleen ja kokeilemaan teknologiaa. Peli on hyvä esimerkki lisätyn todellisuuden eli augmented realityn hyödyntämisestä. Kun yrität pyydystää Pokémonia, se näkyy kamerakuvasi "päällä", osana ympäristöä.
 
VR Trackin työntekijät ovat levittäytyneet ympäri Suomea ja Ruotsia työmaille. Etäavustaminen on ihan varmasti jollain tavalla osa työskentelyä tulevaisuudessa Jo nyt esimerkiksi Snapchatissä kuvan päälle voi piirtää. Sovelluskaupoissa on lukuisia vaihtoehtoja kuvanjakamiseen, jonka aikana voidaan opastaa kuvanjakajaa äänen lisäksi videokuvaan piirtämällä.  
 
Miten voisimme kehittää työssä avustamista etäohjaamisen kautta? Voiko asiantuntija, esimerkiksi työmaamestari, opastaa toimipisteeltä useampaa työntekijää eri työvaiheissa puhelimella, tabletilla, tai vaikka virtuaalilaseilla. On selvää, että lisätyn todellisuuden lasien kehittyessä työnteko muuttuu, kuten Suomessa pysäköinninvalvojat ovat jo päässeet kokeilemaan. Näkökenttään voi ilmestyä lisätietoa helpottamaan päätöksentekoa. Ja viereen saattaa ilmestyä Pikachu, jota ei malta olla pyydystämättä.

Tuttuja juttuja töihin

Onko hyötyä, että teknologiat ajavat muita reittejä ihmisten arkeen, jotta ne ovat lähestyttävämpiä töissäkin? Ihan varmasti on, ja sitä kautta monet ideat otetaan käytäntöön. Sovelletaan jotain, jonka on huomattu toimivan toisaalla.

Näin kävi VR Trackin vuoden ideana palkitussa kävelytarkastuksen karttatelineessä: se on keksitty suunnistajan käytöstä tv-lähetyksestä. Ehkä joku Pokémon GO -pelaaja keksii, mitä informaatiota työntekoa varten kameraruudulla pitäisi näkyä Pokémonien sijaan, ja mitä meidän PokéStopit ja Gymit olisivat.
 
VR Track julkaisi vajaa vuosi sitten Turvallaan-mobiilipelin, jossa muistutetaan hauskalla tavalla turvallisuudesta. Meillä on käynnissä Mukana Messissä -kesäkampanja, jossa kesäharjoittelijamme kiertävät työmaita ja opastavat älypuhelimen monipuolisempaan käyttöön. Osalle käyttäjistä voi näyttää twitteriä, joillekuille tarpeellisinta on kiinnittää aloitusnäyttöön kuvake, josta pääsee oman ryhmän tai alueen Yammer-keskusteluihin kätevästi.

Me kaikki hyödymme näistä sovelluksista. Ihmiset ovat kuitenkin erilaisia, ja uskalluksen löytyminen vaatii positiivisia kokemuksia. Muistoja herättävä peli tai toisen kuunteleminen voivat avata niitä.
 
VR:n pääkonttorilta pääsee muuten neljään PokéStoppiin.

Kuvitus: hyperloop one

1 2