Kaikkea ei tarvitse keksiä itse



Maailman rautatiet ovat yleisesti kehittyneet valtiolähtöisesti liikuttamaan massoja. Uusia ratkaisuja on kehitetty paljon paikallisesti. Vähitellen esimerkiksi kiskojen ja vetureiden toimittajista alkoi kasvaa kansainvälisiä yrityksiä. Hiljalleen rautatiet ovat kehittyneet yhä globaalimmaksi toimialaksi, jonne yhä pienempiin niche-alueisiin löytyy valmiita ratkaisuja.

Digitalisaatio on megatrendi, joka ajaa myös rautatiealan kehitystä. Meille VR:llä se tarkoittaa uudistumista, ja ennen kaikkea mahdollisuutta tehdä asioita fiksummalla tavalla. Digitalisaation eväät tehdään suomalaisesta insinöörityöstä. Tämä on ainakin osa totuutta. Kamppaillaanko muuallakin digitalisaation mahdollisuuksien kanssa? Uskoisin kyllä. Olisiko meidän hyvä muistaa nostaa päämme, ja ylpeästi tuoda omaan liiketoimintaamme muiden jo pitkälle viemiä ratkaisuja? Kun sama asia keksitään samanaikaisesti monessa paikassa, syntyy ilmiö, pöhinää ja trendi.

Lainaa hetki ajatuksiasi

Maailman suurimmat raideliikenteen kalusto- ja kuljetusteknologian messut, InnoTrans, järjestettiin Berliinissä syyskuussa. Paikalla oli kourallinen suomalaisia näytteilleasettajia, ja 144 000 vierasta. Viides VR Groupille toimitettava Siemensin Vectron-sähköveturi oli yksi kalustopuolen vetonauloista.

Messuilla oli esillä huomattava määrä kalustoon, matkustajiin ja liikennöintiin liittyviä digitaalisia ratkaisuja. Monet niistä ovat olleet markkinoilla jo pitkään, sillä junaliikenteessä on tarvittu alusta asti tiedon välittämistä. Tehokkaampi rataverkon hyödyntäminen vaatii tiheämpää liikennettä. Tämän tarjoamiseksi turvallisesti ja mukavasti tarvitaan taustalla jos jonkinmoista tietotekniikkaa. Messuilla oli näiden ratkaisujen lähes koko alihankintaketju esillä: antureista kokonaisratkaisuihin.



Rautatieinfrastruktuuri on huomattavasti pidempään nojannut mekaanisiin ratkaisuihin. Toki jo nykyään kylmänä talvipäivänäkin radasta liikkuu paljon tietoa. Näihin mahdollisuuksiin on herätty ympäri maailmaa, ja messujen jälkeen yhteenvetomme olikin: kaikkea ei tarvitse keksiä itse. Ratkaisut ratatyön äänivaroituslaiteesta robottien kokoamaan kiskon kiinnitykseen tuottivat ahaa-elämyksiä.



Näiden ideoiden ja ajatusten käyttöönotto edellyttää tietenkin nykyisten toimijoiden yhteistyötä, eteenpäin katsomista ja riskinottoa. Monet asiat vaativat useamman tahon yhteistyötä, eivätkä vanhat toimintamallit toimi. On syytä katsoa oman toimialamme ja InnoTransin ulkopuolellekin, sillä suurimmat murrokset syntyvät usean toimialan yhteistyöstä, eivätkä alan sisältä päin.

Pääkuva: Messe Berlin / InnoTrans 2016

Kuvituskuvat: Ilmari Halme, yläkuva: äänivaroituslaite, alakuva: robotit kokoamassa kiskoja

Matkaketjut lähtivät lentoon ja nyt vauhti kiihtyy


Viime viikolla Helsingin päärautatieaseman lipunmyyntihallin vallannut Ovelta ovelle -hackathon on nyt ohi ja päällimmäisinä tunteina mielessä on kiitollisuus ja onnistuminen.

Ensinnäkin, saimme mukaan matkaketjutyöhön 12 huippuasiantuntijoista koostuvaa tiimiä. Nämä moniosaajat tuottivat meille koko joukon uusia ja innostavia ideoita, mikä toki oli koko hackathonin tavoitekin. Vähintään yhtä innoissani olen myös siitä, miten uudenlainen työskentelymalli antoi tekijöilleen avaimia miettiä ratkaisuja uusista näkökulmista ja erityisesti tiimityön voimaa hyödyntäen.

Matkaketjut saivat siis lentävän lähdön, ja lennossa on tarkoitus pysyä tästä eteenpäinkin. Emme ole asian kanssa yksin, vaan ajatus matkaketjun tärkeydestä, valtakunnallisen reittiverkoston hyödyntämisestä ja asiakkaan elämän helpottamisesta on prioriteettilistalla monen muunkin toimijan mielessä ja tulevaisuudensuunnitelmissa. Viikon yhteinen työskentely sekä kohtaamiset liikennealan asiantuntijoiden ja päättäjien kanssa saivat minut entistäkin vakuuttuneemmaksi siitä, että yhteinen tahtotila on erinomainen lähtökohta saada aikaan onnistumisia jatkossakin.

Nyt on aika lähteä viemään kehitystä eteenpäin. Seuraavaksi me VR:llä käymme sisäisesti läpi vielä kertaalleen kaikki hackathonissa syntyneet ideat ja mietimme, mikä rooli niillä voisi olla meidän liiketoiminnassamme. Jatkamme keskusteluita ja yhteistyötä useamman osallistujatiimin kanssa lähiviikkojen aikana. Rekrytoimme parhaillaan joukkoomme myös omia matkaketjujen huippuasiantuntijoita.

Tavoitteemme on edelleen, että ensimmäiset pilottihankkeet ovat käynnissä jo tämän vuoden puolella ja ensi vuonna ensimmäiset matkaketjupalvelut ovat jo osa matkustajien arkea.
Palataanpa lopuksi vielä viime perjantain tunnelmiin, kun hackathon-viikko huipentui ja voittajaksi julistettiin Proximi.io.

Viisi hyvää syytä valita juna


Torstaina 22.9. vietetään kansainvälistä autotonta päivää. Päivä sai alkunsa siitä, että kasvaviin liikenneruuhkiin haluttiin puuttua ja joukkoliikenteen kehittämiseen panostaa. Autotonta päivää vietetään nyt jo peräti 15. kerran.

Auton vapaapäivänä on hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään vaihtoehtoisia kulkupelejä. Me VR:llä toivomme, että yhä useammat matkustajat valitsevat tulevaisuudessa joukkoliikenteen ja jo nyt se on monella matkalla erinomainen vaihtoehto. Kannattaa ainakin joskus kokeilla, miltä tuntuisikin jättää auto aamulla kotiin ja hypätä junaan. Löytyy nimittäin monta syytä, miksi näin kannattaa tehdä:

1.    Mukavuus. Itse ihastuin junamatkustamiseen opiskeluaikanani. Opiskelin Helsingissä ja suurin osa lähipiiristäni asui Turussa. Juna oli minulle väline, joka kuljetti helposti ja mukavasti kahden kodin väliä. Yritin aina perjantaisin päästä lähtemään ajoissa, jotta välttäisin ruuhkat ja saisin jopa nauttia itsekseni työskentelyhytin rauhasta. Noilla matkoilla oli aikaa ihailla maisemia, opiskella, levätä ja rentoutua.

2.    Palvelut. Junasta löytyvät kaikki ne palvelut, joiden takia esimerkiksi auto pitää pysäyttää ja matka keskeyttää. Ravintola, wc:t ja kaupan päälle vielä juttuseuraa.

3.    Ekologisuus. Olen aina mieltänyt junan ympäristöystävälliseksi, mutta vasta tultuani VR:lle töihin, ymmärsin miten vihreä valinta juna onkaan. Joukkoliikenne on aina ekoteko, mutta junan hiilijalanjälki on vielä joukkoliikenteessäkin kaikista pienin. Lisäksi olen iloinen siitä, että meillä VR:llä ekologisuus on myös jatkuva kehittämisen kohde: teemme töitä sen eteen, että junan etumatka ekologisuudessa kasvaisi entisestään.

4.    Matkaseura. Junaan on helppo ottaa mukaan perheen pienimmät: niin lapset kuin lemmikitkin. Oma bostoninterrierini Pöpö viihtyy junassa erinomaisesti ja siellä voimme oikeasti nauttia toistemme seurasta. Olemme ihan eri tavalla yhteisellä matkalla kuin esimerkiksi autossa.

5.    Mielenrauha. Tähän yhdistyy mielessäni ajatus siitä, että junalla matkustaminen on turvallista. Junalla matkustamalla säästän myös omaa mieltäni, sillä en ole stressaamassa kiirettä ja menettämässä hermojani liikenneruuhkassa.

Kuva: Ville Rinne

Viisi Vectronia vedossa

Pian maamme rataverkolla ajelee testiajoissa viisi Vectron-sähköveturia, kun viides veturi saapuu syys−lokakuussa Suomeen. Viides veturi on ennen matkaansa ollut esillä InnoTransissa − maailman suurimmilla raideliikenteen kalusto- ja kuljetusteknologiamessuilla Berliinissä. Joka toinen vuosi järjestettävä megatapahtuma kerää 11. kerran alan ammattilaiset Saksaan tutustumaan uusimpiin tekniikoihin rautatiemaailmassa.



VR Groupille muokatut Vectronit ovat näkyneet jo alku vuodesta asti intensiivisen testiohjelman parissa ympäri Suomen. Testeissä selvitetään teknisten ominaisuuksien lisäksi muun muassa veturin yhteensopivuutta muun kaluston, kuten ohjausvaunujen kanssa. Tiukalla testiohjelmalla varmistetaan viranomaisvaatimusten täyttyminen.

Ensimmäiset 10 veturia aloittavat kaupallisessa tavara- ja matkustajaliikenteessä vuoden 2017 aikana ja sarjavalmistus alkaa kesällä 2018. Koko 80 veturin kalustoerä toimitetaan vuoteen 2026 mennessä.

Katso myös videot Vectronin valmistumisesta ja tulosta Suomeen.

Kuvat ja video: Otavamedia Oma Oy

Vilkas ja elinvoimainen kahdeksankymppinen



Tampereen rautatieasema täyttää tällä viikolla kunnioitettavat 80 vuotta ja sitä on syytä juhlia. Tampere on maan toiseksi vilkkain rautatieasema ja kaukoliikenteen merkittävin solmukohta, josta pääsee kätevästi kaikkialle Suomeen. Suomen suosituin junareitti kulkee Helsingistä Tampereelle ja sen suosio on kasvanut jatkuvasti, erityisesti VR:n helmikuisen hinnoittelu-uudistuksen myötä. Nykyään tuo matka taittuu jo alle puolentoista tunnin ja edullisimmillaan alle 10 euron hintaan.

Tampereen aseman kautta tehdään vuosittain yli kolme miljoonaa matkaa. Vuorokaudessa Tampereelle saapuu ja sieltä lähtee yhteensä noin 160 matkustajajunaa ja asemalla on junankäyttäjiä päivittäin keskimäärin 11 500 ja lisäksi aseman läpi kulkee päivittäin tuhansia ihmisiä. Keskeisen sijaintinsa ansiosta Tampereella on merkittävä rooli myös tulevaisuudessa matkaketjujen rakentamisessa.

Tampereelle on päässyt junalla jo 140 vuoden ajan. Nykyisestä asemarakennuksesta järjestettiin vuonna 1933 suunnittelukilpailu, jonka voittivat Otto Flodin ja Eero Seppälä. Asema rakennettiin vuosina 1936−1937. Alkuperäisiin suunnitelmiin ei kuulunut kellotornia, vaan aseman kello oli kaavailtu Hämeenkadulle avautuvan ison ikkunan paikalle.

Suunnittelua tuomaroinut raati vaati kuitenkin kellotornin, ja Aulis Blomstedtin suunnittelema torni valmistui vuotta myöhemmin. Kellotornissa on 54 ikkunaa ja sen korkeus katutasosta on 47 metriä. Museovirasto on luokitellut Tampereen asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.

Aseman pyöreitä vuosia juhlitaan perjantaina 23.9., jolloin klo 12 asemalla on tarjolla kahvia ja Pyynikin näkötornin munkkikahvilan kuuluisia munkkeja. Tämän viikon aikana rautatieasema näkyy ja kuuluu myös Yle Tampereen lähetyksissä, sillä Yle juhlii omaa 90-vuotista taivaltaan jalkautumalla koko viikoksi Tampereen rautatieaseman odotushalliin.

Yle Tampereen asemalla 19.−23.9.