VR:lle aiempaa enemmän ruusuja



VR on oikealla tiellä kehittäessään palveluitaan. Tämän johtopäätöksen voi vetää tuoreista asiakastyytyväisyystutkimuksen tuloksista. Sen mukaan junamatkustajat ovat entistä tyytyväisempiä VR:n palveluihin ja yhä useampi haluaa suositella junaa läheisille ja tutuille. Mukavaa on, että suositteluhalukkuus on noussut korkeimmalle tasolle moneen vuoteen.

Osaava henkilökunta on edelleen tärkeä valtti VR:lle. Saamme kiitoksia konduktöörien ystävällisyydestä, palvelualttiudesta ja asiantuntemuksesta. Junamatkalla matkustajat arvostavat matkustamon siisteyttä ja matkan turvallisuutta.

Olemme kehittäneet viime vuosina niitä lipunostotapoja, joita asiakkaamme käyttävät yhä enemmän. Siksi tuloksista on mukava lukea, että saamme kehuja lipun ostamisesta digitaalisista kanavista. Asia on tärkeä, sillä nykyisin 75 prosenttia lipuista ostetaan verkkokaupasta tai mobiilikanavista, jonka osuus kasvaa eniten. Eikä työ jää tähän, uudistuksia on tulossa niin mobiiliin, verkkokauppaan, automaatteihin kuin paikanvaraukseenkin.

Työn alla on monta asiaa, joista matkustajilta on tullut kriittistä palautetta. Junamatkustajat toivovat parannusta erityisesti wlan-yhteyksiin, WC-tilojen siisteyteen sekä myöhästymisestä tiedottamiseen. Kuuntelemme saamaamme palautetta. Meneillään onkin monia näihin liittyviä kehityskohteita. Esimerkiksi junaverkkoa on parannettu merkittävästi, palautteen mukaan junassa onnistuu työn teko tai viihteen seuraaminen jo selvästi aiempaa paremmin.

Palveluiden kehittämisen taustalla on tietysti meidän halumme saada juniin lisää matkustajia. Tämä näyttää onnistuneen ja asiakastyytyväisyys on parantunut samalla kun VR:n matkustajamäärät ovat kasvaneet koko päättyneen vuoden. Helmikuun hintauudistuksen ja kesäkuussa tehtyjen reittien nopeutusten myötä junamatkoja on VR:n omassa kaupallisessa liikenteessä tehty noin 350 000 edellisvuotta enemmän. Tästä on hieno jatkaa alkanutta uutta vuotta 2017!

Kuva: Janne Mikkilä, Keksi

Kellotornin kello hermolomalla



Tiedätkö tunteen: kiiruhdat Helsingissä junalle ja melkein Rautatieaseman edessä, Kivimiesten syleilyn alla, katsahdat Kellotornin kelloa? Et ole yksin, sillä näin tekee moni suomalainen.

Helsingin päärautatieaseman tornin huipulla sijaitsevat, neljään ilmansuuntaan näyttävät kellotaulut ovat yksi Suomen tunnetuimmista ajannäyttäjistä. Kellotorni on yleensä aina ajan hermolla. Tällä viikolla sähköisiä kellokoneistoja kuitenkin uusitaan yksi kerrallaan, 10.−12.1. välisenä aikana. Uusimistyön aikana kyseinen kellotaulu seisoo.

Vaikka kello ei ole enää käsikäyttöinen kuten alkuvaiheessa, jolloin massiivisia punnuksia oli liikuteltava raa’alla lihasvoimalla, työtä koneistojen uusimisessa riittää. Käyttökoneistot ovat kokonaan uusittu viimeksi 20 vuotta sitten. Paikalla on alan ammattilainen, kelloseppä, ja hänen apunaan rakennusurakoitsijoita. Itse kellotaulut ovat halkaisijaltaan 3,3-metrisiä. Minuuttiviisareilla on pituutta 151 senttiä ja tuntiviisareilla 120 senttiä.

Kellotornilla on myös pitkä historia, sillä se valmistui jo vuonna 1919. Kello sen sijaan asennettiin huipulle vasta 1922. Korkeutta koko komeudella on melkein 50 metriä ja askeliakin huipulle kokonaiset 244 eli vain kolmekymmentä vähemmän kuin hotelli Tornin terassille. Kellotornin parvekkeille on vain turvallisuussyistä hieman tiukemmat vaatimukset.

Kun siis kiirehdit tällä viikolla junalle ja katsot assan kelloa, muista, että se saattaa olla vielä joululomalla!

Yli 30 000 lomapäivää jaossa, mutta miten ne jaetaan?

Veturinkuljettajat ovat töissä ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Epäsäännöllisessä vuorotyössä, jota kuljettajatyö on, työntekijä kuormittuu enemmän kuin päiväsaikaan tehtävässä työssä. Lomat ovat erittäin tärkeitä palautumisen ja työn ulkopuolisen elämän kannalta.

Työnantajan näkökulmasta osaavaa henkilöstöä on oltava saatavilla ympäri vuoden. Kauko- ja tavaraliikenteen parissa työskentelevillä 900 veturinkuljettajalla on vuoden aikana yhteensä yli 30 000 lomapäivää. Näiden päivien sijoittelu on tärkeää työvoiman tehokkaan käytön ja ylitöiden minimoinnin kannalta. Kolme keskeistä asiaa lomasuunnittelussa ovat:

1. Se kohtelee kuljettajia tasapuolisesti.
2. Erilaisten osaamisryhmien riittävyys läpi vuoden on huomioitu.
3. Kuljettajia on käytössä vähintään työmäärän verran jokaisena hetkenä.

Miten lomat suunnitellaan nämä rajoitteet huomioiden?

Teemu Kinnunen tutki asiaa diplomityössään, ja kehitti rajoiteoptimointiin perustuvan mallin, jolla lomat voidaan suunnitella kustannustehokkaasti ja tasapuolisesti. Malli hakee rajoite-ehtojen puitteissa optimaalisen ratkaisun siten, että se jakaa lomat työmäärään nähden tasaisesti koko lomakaudelle. Tavallisella kannettavalla tietokoneella ratkaisun löytäminen kestää muutamia minuutteja.

Kuljettajien tasapuolinen kohtelu varmistetaan lomakierron avulla. Loman alkamisajankohtaa siirretään ennalta määritellyissä rajoissa eteenpäin. Esimerkiksi vuonna 2016 kesäkuun alussa lomansa aloittaneella kuljettajalla on siten kesällä 2017 loma aikaisintaan heinäkuun puolessa välissä. Näin kenellekään ei suunnitella lomaa samalle ajankohdalle peräkkäisinä vuosina.

Vuosi on jaettu kolmeen lomakauteen: talvi-, kesä- ja syyslomakauteen. Kuljettajat saavat itse toivoa miten heidän lomapäivänsä jaetaan näiden lomakausien välillä. Lomien sijoittelussa otetaan myös huomioon, että kahden lomakauden lomat eivät ole liian lähellä toisiaan, kuten esimerkiksi talviloma toukokuun lopussa ja kesäloma kesäkuun alussa.

Tehtyä lomasuunnitelmaa muokataan kuljettajien toiveiden mukaan. Myöhemmin kun toiveet on jo otettu huomioon, saattaa junaliikenteessä tapahtua muutoksia, joiden perusteella syntyy tarpeita muokata lomasuunnitelmaa. Yhteistyö henkilöstön kanssa on tärkeää ja lomasuunnittelun periaatteiden tulee olla yhteisesti hyväksyttyjä. Koska lomasuunnittelumalli on kehitetty VR:n sisällä, on malliin mahdollista tehdä muutoksia tarvittaessa hyvin nopeasti. Kehitystyötä jatketaan säännöllisesti yhdessä henkilöstön kanssa.

Junassa olet jo perillä

Joulunaika lähestyy, ja noin 100 000 matkustajaa matkustaa junilla joulun viettoon.

Junassa olet jo lähtiessä perillä, kun voit rauhoittua, eivätkä teiden ruuhkat ja talviliukkaudet haittaa.

Suuri juna – pieni hiilijalanjälki  

Aatonaattona Helsingistä Joulupukin kotikaupunkiin Rovaniemelle lähtee 15-vaunuinen superjuna, jossa on lähes 1 500 asiakaspaikkaa. Kyseessä on asiakaspaikoilla mitaten suurin matkustajajuna, mitä milloinkaan on Suomessa ollut.

Jos superjunan matkustajat kulkisivat autoilla, joissa on keskimäärin kolme henkilöä, tulisi siitä liikenneturvan turvavälillä laskettuna 40 kilometrin mittainen autoletka.

Autoletkasta aiheutuva hiilijalanjälki on myös melkoinen. Hiilidioksidipäästö on yli 70 tonnia. Kun taas superjuna kulkee päästöttömästi − vesivoimalla tehdyllä sähköllä.

Jouluna saadaan ja annetaan lahjoja

Kiitos siitä, jos valitsit junan. Olet antanut joululahjan maapallolle.

Iloista joulunodotusta.

VR:n tarkoitus on luopua Pasilan konepaja-alueesta

Pasilan konepaja perustettiin yli 100 vuotta sitten kaupungin laitamille junakaluston tuotantoa varten, mikä on sittemmin alueella lakannut. VR:n tarkoitus on käyttää yhtiön omaisuutta junaliikenteen tarvitsemiin investointeihin, eikä ryhtyä pysyvästi kiinteistösijoittajaksi konepajalla.

Konepajatoiminta päättyi pääosin 1990-luvulla ja viimeisetkin huoltotyöt siirtyivät 2000-luvun alussa Ilmalaan Helsingin varikolle. Siitä saakka kun konepajan hiljeneminen on ollut tiedossa, alueelle on haettu uutta käyttöä Helsingin kaupungin kanssa. Konepaja-alueen laaja ratapiha on kaavoitettu ja melkein rakennettukin asuinalueeksi. Asuntoja nousee myös Aleksis Kiven kadun ja Teollisuuskadun varsille. Yksi arvokkaista konepajahalleista on muutettu pääkonttoriksi.

Asemakaavan muutos asuin- ja työpaikka-alueeksi nosti Pasilan konepaja-alueen arvoa. Kuten kaikissa muissakin vastaavissa tapauksissa, kaupunki leikkaa osan arvonnoususta itselleen ns. maankäyttömaksuna. Tarjosimme suojeltuja rakennuksia kaupungille osana maksua, mutta kaupunki ei halunnut niitä omistukseensa. Maankäyttömaksu hoidettiin luovuttamalla katu- ja puistoalueeksi kaavoitetut alueet ja Sturenkadun varren tontti kaupungille ja maksamalla loput käteisellä.

VR:n tavoitteena on ollut luopua alueesta rautatiekäytön päätyttyä. Tontteja on myyty yksi kerrallaan ensin asuinrakentamiseen ja myös toimitiloiksi. Tällä hetkellä VR:n omistuksessa on enää pieni osa alkuperäisestä konepaja-alueesta. Tarkoituksena on luopua siitäkin.

Yksi kiinnostunut ostajataho on omalla kustannuksellaan, toki VR:n valtakirjalla selvittänyt oman suunnitelmansa toimivuutta ja sopivuutta alueelle. Rakennusten uutta käyttöä ohjaavat kaupungin päätökset eli asemakaava, sen suojelumääräykset ja niihin perustuva rakennuslupa. Jos suunnitelmat sopivat kaupungin asettamiin reunaehtoihin, ostajataho jättänee tarjouksen rakennusten ostamisesta ja VR:n omistus alueella päättyisi.