VR:n täsmällisyystyö toi tulosta – junat aiempaa paremmin aikataulussaan

VR julkaisi tänään 7. tammikuuta mediatiedotteen junaliikenteen täsmällisyydestä vuonna 2012.

Junat kulkivat viime vuonna tammi-joulukuussa paremmin aikataulussaan kuin edellisenä vuonna. Täsmällisyys parani VR:n ja muiden rataverkon toimijoiden korjaavien toimenpiteiden ansiosta.

Kaukojunista 86,2 prosenttia saapui määräasemalleen viiden minuutin tarkkuudella vuonna 2012. Parannusta edellisvuoteen on 6,5 prosenttiyksikköä.

Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen täsmällisyys koheni myös vuonna 2012 ja oli 93,7 prosenttia, eli noin kaksi prosenttiyksikköä parempi kuin vuotta aiemmin. Lähiliikenteen mittarina on junien täsmällisyys lähtö- ja määräasemalla kolmen minuutin tarkkuudella.

Junaliikenteen täsmällisyyttä heikensi runsasluminen sekä kylmä alku- ja loppuvuosi, jotka vaikuttivat sekä junakalustoon että rataverkkoon.

Perutut junavuorot otetaan huomioon täsmällisyysprosentissa. Jokainen peruttu junavuoro alentaa täsmällisyyttä, sillä se tilastoidaan kuuluvaksi aikataulustaan myöhästyneisiin juniin.


Lue koko mediatiedote >>

Lue lisää VR:n täsmällisyystyöstä >>

Joulu on junamatkan päässä

Jouluna, jos koskaan, junat ovat täpösen täynnä. Monen junan penkit on myyty loppuun jo reilusti ennen juhlasesonkia. Pendolino Ouluun, InterCity Kajaaniin, pikajuna Kemijärvelle. Jokaisessa joulunviettoon matkaa isiä, äitejä, poikia, tyttöjä, mummoja, vaareja, murreja ja missejä. Joissain junissa matkaa kuulemma joulupukkikin.

Vilkkaimpina päivinä pelkästään Helsingistä joulunviettoon lähtee 50 000 matkustajaa - siis yhden päivän aikana. Eniten hyörinää asemilla ja junissa on tänään perjantaina 21. ja huomenna lauantaina 22. joulukuuta. Kun matkustajat on saatu joulunviettoon, on rautatieläisten aika hengähtää. Junaliikenne hiljenee aattona puolenpäivän jälkeen. Joulua ei VR:llä kuitenkaan kauan ehditä viettää; junat lähtevät liikkeelle taas joulupäivänä.

VR:llä onnistuneen joulumatkan eteen on tehty paljon töitä. On varmistettu että lipunmyynti toimii, vaunuja on käytössä riittävästi, ravintolavaunut täytetty ruoalla ja juomilla, varattu henkilöstöä riittävästi. Monelle joulumatka on vuoden kohokohta, jonka pitää sujua hyvin. Se on tavoitteemme. Jos häiriöitä tulee, matkan täytyy päästä jatkumaan mahdollisimman pian. Sukulaiset, ystävät, joulupöydät ja juhla-aika odottavat määränpäässä.

Junablogi toivottaa lukijoilleen hyvää ja rauhallista joulun aikaa sekä turvallista matkaa, kulkuneuvosta riippumatta. Blogi hiljenee nyt joulun viettoon - tapaamisiin ensi vuoden puolella!

 

Rauhallista joulua odotellessa

Joulu on aikaa, jolloin rauhoitutaan, nautitaan hyvästä ruoasta ja lähimmäisten seurasta. Silloin stressi on kaukainen ajatus, sitä ei ole, eikä sitä liioin kaipaa.

Ennen kuin päästään nauttimaan joulun rauhasta, on tiedossa lahjojen hankintaa, jouluruokien tekoa, siivousta ja monesti junalla matkustamista lähimmäisten luokse runsaan tavaramäärän kanssa.

Kaukoliikenteen junissa työskentely jouluna on haasteellista. Lähes kaikki joulunajan junat ovat loppuunmyytyjä hyvissä ajoin ennen pyhiä. Kun siihen lisätään luminen talvi, kovat pakkaset, paljon liputtomia matkustajia sekä junien tai ratalaitteiden tekniset viat, meillä on käsissämme aikamoinen sekametelisoppa. Konduktööreillä on silloin tekemistä kerrakseen.

Tapahtui kerran jouluna

Jouluna 2009 olin juuri VR:lle tullut kokematon junamyyjä. Koko Suomi oli lumen peitossa, ja lisää vain tuprutti taivaalta. Loppuunmyydyissä junissa ei ollut istumapaikkoja vapaina. Tämän seurauksena kaikki, jotka eivät olleet ostaneet lippua, nousivat junaan näiden noin 800-1500 jo lippunsa ostaneen matkustajan lisäksi ja joutuvat seisomaan koko matkan ajan. Ravintolavaunussahan matka sujuu vallan sutjakkaasti glögiä siemaillessa ja piparia syödessä, mutta sielläkin on paikkoja vain rajoitetusti.

Loppuunmyydyssä junassa konduktöörin on vaikea ehtiä junan päästä toiseen. Olin töissä aamusta iltaan täysissä junissa, ja töiden päätyttyä matkustin itsekin 23.12. illan viimeisellä Pendolinolla Seinäjoelle ja sieltä Vaasaan. Tämä Pendolino, kuten moni muukin juna sinä päivänä kulki myöhässä aikataulusta, mutta poikkeuksellisesti vielä kahdessa osassa siksi, että runkoja ei saatu kytketyksi toisiinsa.

Kun ensimmäinen Pendolino-runko saapui asemalle, matkustajat nousivat junan kyytiin, koska jokainen – totta kai – halusi pian päästä joulunviettoon. Kaikki matkustajat menivät tähän ensimmäiseen runkoon ja tuskin kukaan huomasi, että hänellä oli mahdollisesti istumapaikka perässä kulkevassa rungossa.

Ensimmäinen runko saatiin liikkeelle ja sittenhän se kyseleminen alkoi: ”Joku istuu minun paikallani”, ”Miksi minulla ei ole täällä istumapaikkaa, kun olen sen kerran maksanut”, ja vastaus kaikkiin kysymyksiin oli: ”Teidän paikkanne on toisessa rungossa, joka tulee meidän perässämme ”. Kävi hieman sääliksi kollegaa, joka työskenteli yksin ensimmäisessä rungossa. Hän toki hoiti tilanteen ammattitaitoisesti ja asianmukaisesti, niin kuin kuuluukin.

Kaiken keskellä konduktöörin piti tarkistaa kyytiin tulleiden liput loppuunmyydyssä yksirunkoisessa junassa, jossa oli kahden rungon matkustajat. Lisäksi junassa oli paljon matkustajia, jotka eivät kiireidensä keskellä olleet ehtineet hakea lippua etukäteen.

Tämä kaikki tietysti sujuisi paljon paremmin, jos...

Jos on tiedossa kiireinen matkustussesonki, asioita voi helpottaa huomattavasti varaamalla junaliput ajoissa ja tulemalla juna-asemalle hyvissä ajoin ennen junan lähtöaikaa.

Poikkeustilanteissa on hyvä tarkistaa kaikki omaa matkaa koskeva informaatio. Liikakin tieto on mieluummin hyödyksi kuin haitaksi. Kannattaa katsoa, kuinka paljon juna on myöhässä, onko lähtölaituri vaihtunut, onko junan kokoonpano muuttunut, ja käydä vaikka tiedustelemassa asiaa lipputoimistosta. Tärkeintä on silti säilyttää rauha maassa ja nauttia vaikka kuppi kahvia odotellessa.

Itse tykkään tehdä konduktöörin työtä matkustajien takia. Vaikka välillä on hieman haastavaa, niin suurimmaksi osaksi nautin työnteosta ja sen tuomasta palautteesta. Monesti muistetaan matkat, jolloin kaikki ei mennyt niin kuin Strömsössä, mutta silloin kun kaikki toimii niin kuin pitää, ei tarvitse tehdä muuta kuin nauttia yhteisestä matkasta.

Oikein rauhallista ja hyvää joulua kaikille!

Aikataulu – kompromissista sinfoniaksi

Jokainen juna tarvitsee kulkeakseen aikataulun. Aikataulut ohjaavat lukuisia muitakin toimintoja, kuten henkilökunnan työaikoja, vaihtotöitä asemilla ja junakaluston kiertoa sekä kunnossapitoa. Aikataulua voidaan siis verrata suuren sinfoniaorkesterin nuotteihin, joiden mukaan soittamalla syntyy toimiva kokonaisuus.

Aikataulusuunnittelu tasapainottelee monien reunaehtojen sisällä: huomioon on otettava esimerkiksi ihmisten liikkumis- ja tavaran kuljetustarpeet, henkilöstön ja junakaluston riittävyys ja rataverkon kapasiteetti. Näistä leivotaan kompromissi, johon todennäköisesti mikään osapuoli ei ole täysin tyytyväinen.

Maailma muuttuu ympärillämme, joten myös junaliikenteen on sopeuduttava uusiin tarpeisiin. Matkustajaliikenteessä varsinaisia aikataulujen muutosajankohtia on yleensä kaksi tai kolme vuodessa, tosin esimerkiksi ratatöistä johtuen joudutaan tekemään rataosakohtaisia säätöjä useamminkin.

VR ei yksin päätä aikatauluistaan. Liikennevirasto vastaa rataverkosta, ja VR:n liikennöitsijänä täytyy hakea siltä ratakapasiteettia eli hyväksyttää aikataulut. Pääkaupunkiseudulla lähijunaliikenteen tilaaja Helsingin seudun liikenne (HSL) osallistuu keskeisesti aikatauluston suunnitteluun. Venäjän-junien aikatauluista sovitaan Venäjän rautateiden kanssa.

Aikatauluissa on sovitettava yhteen matkustaja- ja tavaraliikenne sekä radan kunnossapitäjän tarpeet. Suomen rataverkosta noin 90 % on yksiraiteista, ja junien kohtaamiset ja ohitukset on suunniteltava tarkkaan oikeisiin paikkoihin. Kun kaukoliikenteessä vuorovälit ovat suhteellisen harvat, vaihtoyhteyksien on toimittava risteysasemilla.

Rautateiden liikenne- ja aikataulusuunnittelu on edelleen pitkälti ihmisten tekemää. Tietotekniikka on tärkeä apuväline, mutta kokonaisuuden muodostaa suunnittelija.
Jotta pienet liikennehäiriöt eivät horjuttaisi koko korttitaloa, aikatauluihin lisätään pelivaraa. Lisäksi laaditaan toimintaohjeita myöhästymisketjujen katkaisemiseksi.

Kun liikenne sekoaa pahasti, kuten perjantaina 30.11. lumen kinostuttua Helsingin ratapihan vaihteisiin, aikataulu väistyy taka-alalle ja VR:n operaatiokeskus ottaa yhdessä Liikenneviraston rataliikennekeskuksen kanssa ohjakset käsiinsä. Tällaisiin tilanteisiin ei luonnollisesti ole mahdollista varautua aikataulusuunnittelussa.

Junamatkustajana voit itsekin vaikuttaa siihen, että päivittäiseen noin 300 kauko-, 900 lähi- ja 450 tavarajunan sinfoniaan ei tule riitasointuja. Sujuva nouseminen junaan ja junasta asemilla auttaa konduktööriä saamaan junan lähtövalmiiksi ajallaan. Junalipusta kannattaa katsoa etukäteen oman vaunun numero ja tarkistaa aseman infomonitorista, mihin laiturin sektoriin se pysähtyy. Näin voi välttää turhaa vaunun metsästystä junan jo porhallettua laituriin.

VR tarkkailee täsmällisyyttä jatkuvasti

Meillä VR:llä junaliikenteen täsmällisyyttä seurataan junien seurantajärjestelmällä, joka saa tiedot junien kulusta liikenteenohjausjärjestelmistä. Järjestelmän omistaa Liiikennevirasto. Kun juna varaa tai vapauttaa raiteen, junan kulkutieto siirtyy liikenteenohjausjärjestelmästä seurantajärjestelmään, jossa tietoa verrataan kyseisen junan aikatauluun. Jos kulkutieto poikkeaa junan aikataulusta, kyseisen liikennöintialueen liikenneohjaaja kirjaa järjestelmään poikkeaman syyn.

Junien saapumiset ja lähdöt kirjautuvat järjestelmään niin sanotuilla seuranta-asemilla. Kaukoliikenteen junille on määritelty noin 50 ja lähiliikenteen junille noin 15 seuranta-asemaa. Tavaraliikenteen seuranta-asemien määrä vaihtelee tarjonnan muutosten mukaan kausittain 150:n ja 180:n välillä.

Raportteja parantamisen pohjaksi

Junan kulkureiteillä olevista kulkutietotapahtumista lisätietoineen syntyy tietokanta, josta Liikennevirasto ja VR laativat junaliikenteen täsmällisyysraportteja eri tarpeisiin, esimerkiksi suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Järjestelmällä seurataan myös junien kulkua reaaliajassa, ja VR:n eri työpisteissä järjestelmää käytetään operatiivisen päätöksenteon tukena.

Junien lähdöstä alkuasemalta, kulusta kulkureitin seuranta-asemien kautta ja saapumisesta määräasemalle raportoidaan säännöllisesti. Näistä raporteista käy ilmi eri junalajien täsmällisyysprosentti – esimerkiksi montako kaukojunaa kaikista kulussa olevista saapui määräasemalleen aikataulun mukaisesti.

Junaliikenteen sujuvuudesta raportoidaan VR:n sisällä päivittäin. Kerran kuukaudessa tehdään laajempi yhteenveto kuluneen kuukauden junaliikenteestä. Silloin analysoidaan aikataulupoikkeamat ja niiden syyt, tehdään vertailua aikaisempiin kuukausiin ja vuosiin sekä tarkastellaan junaliikenteen onnistumista eli täsmällisyyttä. VR:llä raportteja tehdään kaikista junalajeista erikseen: kaukoliikenteestä, lähiliikenteestä ja tavaraliikenteestä.

Liikennevirasto raportoi liikenteen sujuvuudesta ratainfran, kuten liikenteenohjausjärjestelmien, sähköistyksen ja muiden ratarakenteiden näkökulmasta.

Asiakkaatkin voivat seurata täsmällisyyttä

VR:n nettisivuilla on Junien kulkutiedot -palvelu, jonka tiedot perustuvat Liikenneviraston junien seurantajärjestelmään. Palvelussa voi tarkastella matkustajajunien kulun lisäksi myös myöhästymisten syitä.

VR:llä on lisäksi oma junien seurantajärjestelmä, jonka tiedot perustuvat junien GPS-paikannukseen. Tämän tiedon varassa toimii Junat kartalla -palvelu, josta näkee junien kulun ja sijainnin reaaliajassa.