Junaliikenteen täsmällisyys parani helmikuussa merkittävästi

VR Group tiedotti eilen 6. maaliskuuta junaliikenteen täsmällisyydestä helmikuussa.

Junat kulkivat helmikuussa selvästi viime talvea täsmällisemmin. Kaukojunista 86,8 prosenttia saapui määräasemalleen viiden minuutin tarkkuudella helmikuussa. Täsmällisyys oli yli 13 prosenttiyksikköä parempi kuin viime vuoden helmikuussa. Yli 15 minuuttia myöhästyi 3,4 prosenttia junista.

Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä täsmällisyys oli 95,6 prosenttia eli noin 9 prosenttiyksikköä parempi kuin viime helmikuussa. Lähiliikenteen mittarina on junien täsmällisyys lähtö- ja määräasemalla kolmen minuutin tarkkuudella. Vain 0,9 prosenttia lähijunista oli yli kymmenen minuuttia myöhässä tai peruttu, joten vyöhykealueen hyvityskäytännön mukainen korvausraja ei ylity.

Kaukojunia myöhästyttivät helmikuussa muun muassa hiihtolomakauden suuret matkustajaruuhkat ja kalustoviat. Lähiliikenteen myöhästymissyynä olivat erilaiset kalustoviat.

Täsmällisyysprosentteja laskettaessa on otettu huomioon myös perutut junat, jotka lasketaan myöhästyneiksi.

Tavarajunien täsmällisyys oli helmikuussa 89,5 prosenttia, kun myöhästymisrajana on 30 minuuttia.

Rataverkosta, sen järjestelmistä ja ratatöistä vastaa Liikennevirasto. VR vastaa junien operoinnista ja junakaluston kunnosta. VR ajaa vuorokaudessa noin 300 kaukojunaa ja 900 lähijunaa. VR Transpoint ajaa päivittäin noin 450 tavarajunaa.

VR-konserni tiedottaa junien täsmällisyydestä kuukausittain. Matkustajaliikenteen asiakkaat voivat seurata ajankohtaista liikennetilannetta VR:n nettisivuilla osoitteessa www.vr.fi ja mobiilisti osoitteessa m.vr.fi.

Nettisivuilla on Junat kartalla -palvelu, josta näkee junien kulun Suomen kartalla reaaliaikaisesti. Palvelu on saatavilla myös älypuhelimiin.

Kaistaa mahdollisimman monelle

VR on rakentanut kaukoliikenteen juniin wlan-verkon kaikille matkustajille. Verkko on avoin, ja se löytyy verkkohaulla VR-junaverkko -nimellä. Palvelu on ollut käytettävissä nyt reilut kaksi vuotta. VR on ollut edelläkävijä palvelun toteuttamisessa. Samankaltaista maanlaajuista ratkaisua ei muualta löydy. Itävallassa on tosin käynnistetty vastaavanlainen projekti.

Juna on nettiyhteyksien kannalta vähän hankala ympäristö. Vaikka junan sisällä verkko on nopea, pullonkaulana ovat yhteydet ulkomaailmasta junan sisälle. Välillä mennään kallioleikkausten välissä, tunneleissa tai keskellä umpimetsää asumattomilla alueilla. Kentät vaihtelevat melkoisesti, ja nopeuksien noustessa yli 160:een kilometriin tunnissa alkaa kännykkäverkolla olla vaikeuksia pysyä vauhdissa.

Joidenkin lentoyhtiöiden koneissa tarjoama nettiyhteys otetaan tietoliikennesatelliittien kautta. Ne ovat Suomessa maan pinnalta katsottuna lähellä horisonttia. Junasta katsottuna ne jäävät lähes aina puiden tai maastoesteiden taakse. Junaverkko on tästä syystä rakennettu Suomessa toimivien teleoperaattoreiden palvelujen varaan. Junaverkko on ilmainen kaikille matkustajille, ja sen suosio ja käyttäjämäärät ovat kasvaneet koko ajan. Monet ovat hoitaneet työasioita verkon avulla, käyttäneet sähköpostia tai nettipalveluita.

Junasta löytyy kaikkien kännykkäoperaattorien ja lisäksi @450-verkon yhteydet. Eli kaikki kaista mitä junan ulkopuolelta löytyy, saadaan kyllä junaan sisään. Kun kenttä junan ulkopuolella muuttuu huonoksi, alkaa vaikeuksia kuitenkin tulla myös junan sisällä – erityisesti, jos samanaikaisia käyttäjiä junassa on paljon. Viime aikoina videoiden tai musiikin lataus verkon yli on yleistynyt, ja siihen ei junaverkon välityskyky nykyisellään riitä. Videon katsominen voi viedä kaistaa monikymmen- tai jopa satakertaisesti verrattuna muuhun nettikäyttöön. Käytännössä pari matkustajaa voi siis napata kaistan, joka riittäisi muuten koko junalle.

Operaattorien verkkokaista ei ole kuitenkaan kasvanut samaa tahtia kun kaistaa vaativien viihdepalvelujen käyttö. 4G-verkko tuo varmasti helpotusta, mutta se toimii vasta varsin pienellä alueella Suomessa. Haluaisimme VR:llä varmistaa, että kaikilla matkustajilla olisi käytössään edes kohtuullinen verkkoyhteys. Tästä syystä joudumme teknisesti rajoittamaan kaistasyöppöjen palvelujen käyttöä. Tämä ei toki ole mieluista, mutta tavoite on varmistaa perustason yhteys mahdollisimman monelle.

Teemme jatkuvasti yhteistyötä operaattorien kanssa, jotta yhteydet ratojen varrella olisivat nopeammat. Sitä mukaa kuin operaattorit saavat nopeampia yhteyksiä Suomeen, ne saadaan myös VR-junaverkon käyttöön.

Kaikki edellä kirjoittamani koskee vain VR:n tarjoamaa junassa olevaa wlan-junaverkkoa. Asiakas voi toki käyttää omaa mobiililaajakaistaliittymäänsä junassa kuten aiemminkin. Itse suosittelenkin matkaleffojen tai mielimusiikin lataamista ennen matkaa valmiiksi koneelle tai kännykkään ja VR-junaverkon käyttöä nettisivujen tutkimiseen.

Poro lähtee raiteelta yksi

VR:n luontoaiheiset vaunut ovat tulleet muutaman viime vuoden aikana tutuiksi meille suomalaisille. Vaunujen kyljissä matkaavat joutsenet ja pöllöt, junan vessoissa vastassa on majava. Nyt joukkoon astelee uusi eläin, poro. Kaksikerroksisten autonkuljetusvaunujen kylkiin maalataan uudistustyön yhteydessä tämä Lapin sutjakka sarvipää.

Kaksikerroksiset autovaunut kulkevat Lappiin Helsingistä ja Turusta. Maamme edellinen pääkaupunki, Turku, saa porokuvioidut autovaunut ensimmäisenä. Ensimmäinen porovaunu lähtee sieltä näinä päivinä hiihtolomasesongin alkaessa. Kaksikerroksisia, umpimallisia autovaunuja on VR:llä kaikkiaan 15 kappaletta, ja jokaiseen mahtuu 12 autoa. Knoppidetaljina kerrottakoon vielä, että vaunujen littera, siis tyyppimerkintä on Hccm.

Perheen, matkalaukkujen ja suksien lisäksi mukaan saa näppärästi oman auton. Mukaan otetaan myös moottoripyöriä ja moottorikelkkoja.

VR toivottaa hyviä ja turvallisia hiihtolomamatkoja kaikille matkustajille ja kulkuneuvoille!

Lisätietoja yö- ja autojunista löydät VR:n verkkosivuilta >>

 

 

Neljä kysymystä hiihtolomakauden junaliikenteestä

Hiihtolomakausi käynnistyy kuluvan viikon lopulla. Se tietää juniin runsaasti matkustajia, suksipusseja ja lomatunnelmaa. VR:lle hiihtolomasesonki on hyvin vilkasta työskentelyaikaa.

Miten hiihtolomakauden junaliikenteeseen varaudutaan? Kysyimme asiaa tuotannonohjauksen päällikkö Antti Kylkilahdelta VR:n operaatiokeskuksesta.

Junablogin toimitus: Miten tärkeä sesonki hiihtolomakausi on VR:lle?

Antti Kylkilahti: Hiihtolomaliikenne on yksi VR:n kiireisimmistä sesongeista. Kaikki olemassa oleva kaukoliikenteen junakalusto on käytössä. Matkustajia riittää etenkin Etelä-Suomen lomien alkaessa, kun lomalaiset suuntaavat hiihtokeskuksiin eri puolille Suomea. Matkustaminen on vilkasta myös Keski- ja Pohjois-Suomen lomien aikaan. Erityisen suosittuja ovat yöjunat.

Junablogi: Miten sesonkiin varaudutaan?

Antti: Monella tavalla. Erityisesti kaluston kunnossapidosta on huolehdittu, jotta pystytään turvaamaan junien kulku silloinkin, kun matkustajia on erityisen paljon. Asiakaspalvelutehtäviin junissa ja asemilla on lisätty työntekijöitä.

Junablogi: Moni matkaa pohjoiseen. Miten erityisesti sinne menevien yöjunien kulku varmistetaan?

Antti: Makuuvaunujen kunnossapitoa ja ennakkotarkastuksia on lisätty. Myös autojenkuljetusvaunujen huolto suunnitellaan niin, että vaunuja on käytössä riittävästi hiihtolomaliikenteessä. Sesongin alla on käyty kaikki liikenteen eri osa-alueet läpi ennakolta, jotta mahdollisissa häiriötilanteissa osataan toimia oikein.

Junablogi: Miten häiriötilanteisiin on varauduttu?

Antti: Henkilöstöä on lisätty kriittisiin tehtäviin: esimerkiksi veturinkuljettajia ja konduktöörejä on töissä riittävästi. Ennakkoon on varauduttu esimerkiksi matkustajien opastamiseen häiriötilanteissa. Varakalustoa on saatavissa. Säätilaa seurataan jatkuvasti.

 

Haluatko kysyä lisää hiihtolomaliikenteestä? Jätä kysymyksesi kommenttilaatikkoon.

 

Junaliikenne tammikuussa viime vuotta täsmällisempää

VR Group julkaisi eilen 5. helmikuuta tiedot junaliikenteen täsmällisyydestä tammikuussa.

Kaukojunista 84,8 prosenttia saapui määräasemalleen viiden minuutin tarkkuudella tammikuussa. Täsmällisyys oli 4 prosenttiyksikköä parempi kuin viime vuoden tammikuussa. Yli vartin myöhästyi 4,6 prosenttia junista.

Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä täsmällisyys oli 95,1 prosenttia eli noin 3 prosenttiyksikköä parempi kuin viime tammikuussa. Lähiliikenteen mittarina on junien täsmällisyys lähtö- ja määräasemalla kolmen minuutin tarkkuudella. Vain 1,1 prosenttia lähijunista oli yli kymmenen minuuttia myöhässä tai peruttu, joten vyöhykealueen hyvityskäytännön mukainen korvausraja ei ylity.

Tavarajunien täsmällisyys oli tammikuussa 89,4 prosenttia, kun myöhästymisrajana on 30 minuuttia.

Junia myöhästyttivät tammikuussa mm. turvalaiteviat sekä pöllyävän lumen ja pakkasen aiheuttamat kalustoviat.

Täsmällisyysprosentteja laskettaessa on otettu huomioon myös perutut junat, jotka lasketaan myöhästyneiksi.

Rataverkosta, sen järjestelmistä ja ratatöistä vastaa Liikennevirasto. VR vastaa junien operoinnista ja junakaluston kunnosta. VR ajaa vuorokaudessa noin 300 kaukojunaa ja 900 lähijunaa. VR Transpoint ajaa päivittäin noin 450 tavarajunaa.

Lue lisää täsmällisyydestä >>