Junassa olet jo perillä

Joulunaika lähestyy, ja noin 100 000 matkustajaa matkustaa junilla joulun viettoon.

Junassa olet jo lähtiessä perillä, kun voit rauhoittua, eivätkä teiden ruuhkat ja talviliukkaudet haittaa.

Suuri juna – pieni hiilijalanjälki  

Aatonaattona Helsingistä Joulupukin kotikaupunkiin Rovaniemelle lähtee 15-vaunuinen superjuna, jossa on lähes 1 500 asiakaspaikkaa. Kyseessä on asiakaspaikoilla mitaten suurin matkustajajuna, mitä milloinkaan on Suomessa ollut.

Jos superjunan matkustajat kulkisivat autoilla, joissa on keskimäärin kolme henkilöä, tulisi siitä liikenneturvan turvavälillä laskettuna 40 kilometrin mittainen autoletka.

Autoletkasta aiheutuva hiilijalanjälki on myös melkoinen. Hiilidioksidipäästö on yli 70 tonnia. Kun taas superjuna kulkee päästöttömästi − vesivoimalla tehdyllä sähköllä.

Jouluna saadaan ja annetaan lahjoja

Kiitos siitä, jos valitsit junan. Olet antanut joululahjan maapallolle.

Iloista joulunodotusta.

VR:n tarkoitus on luopua Pasilan konepaja-alueesta

Pasilan konepaja perustettiin yli 100 vuotta sitten kaupungin laitamille junakaluston tuotantoa varten, mikä on sittemmin alueella lakannut. VR:n tarkoitus on käyttää yhtiön omaisuutta junaliikenteen tarvitsemiin investointeihin, eikä ryhtyä pysyvästi kiinteistösijoittajaksi konepajalla.

Konepajatoiminta päättyi pääosin 1990-luvulla ja viimeisetkin huoltotyöt siirtyivät 2000-luvun alussa Ilmalaan Helsingin varikolle. Siitä saakka kun konepajan hiljeneminen on ollut tiedossa, alueelle on haettu uutta käyttöä Helsingin kaupungin kanssa. Konepaja-alueen laaja ratapiha on kaavoitettu ja melkein rakennettukin asuinalueeksi. Asuntoja nousee myös Aleksis Kiven kadun ja Teollisuuskadun varsille. Yksi arvokkaista konepajahalleista on muutettu pääkonttoriksi.

Asemakaavan muutos asuin- ja työpaikka-alueeksi nosti Pasilan konepaja-alueen arvoa. Kuten kaikissa muissakin vastaavissa tapauksissa, kaupunki leikkaa osan arvonnoususta itselleen ns. maankäyttömaksuna. Tarjosimme suojeltuja rakennuksia kaupungille osana maksua, mutta kaupunki ei halunnut niitä omistukseensa. Maankäyttömaksu hoidettiin luovuttamalla katu- ja puistoalueeksi kaavoitetut alueet ja Sturenkadun varren tontti kaupungille ja maksamalla loput käteisellä.

VR:n tavoitteena on ollut luopua alueesta rautatiekäytön päätyttyä. Tontteja on myyty yksi kerrallaan ensin asuinrakentamiseen ja myös toimitiloiksi. Tällä hetkellä VR:n omistuksessa on enää pieni osa alkuperäisestä konepaja-alueesta. Tarkoituksena on luopua siitäkin.

Yksi kiinnostunut ostajataho on omalla kustannuksellaan, toki VR:n valtakirjalla selvittänyt oman suunnitelmansa toimivuutta ja sopivuutta alueelle. Rakennusten uutta käyttöä ohjaavat kaupungin päätökset eli asemakaava, sen suojelumääräykset ja niihin perustuva rakennuslupa. Jos suunnitelmat sopivat kaupungin asettamiin reunaehtoihin, ostajataho jättänee tarjouksen rakennusten ostamisesta ja VR:n omistus alueella päättyisi.

Hiljaista vetoa



Muistatko, kun junan veturin kuuli jo kaukaa? 100-vuotisjuhlavuonna 2017 kaupalliseen liikenteeseen tuleva Vectron-sähköveturi poikkeaa monin tavoin lajitovereistaan – se on hyvin hiljainen ja silti siitä tulee VR Groupin tehokkain veturi. Sen teho vastaa noin 60–70 perheautoa.

Vectron, Sr3-veturi sopii sekä nopeaan matkustajaliikenteeseen että raskaaseen tavaraliikenteeseen. Veturi voi vetää reilut 2 000 tonnia painavaa tavarajunaa. Sen huippunopeus on 200 km/tunnissa ja pituus on noin 19 metriä.

Suomalaisiin sääoloihin sopivaksi

Vectron-veturityyppi on räätälöity Suomen rataverkolle ja suomalaisiin sääoloihin sopivaksi. Veturi toimii jopa 40 asteen pakkasessa. Ilmanottoaukot on siirretty katolle, minkä ansiosta pöllyävä lumi ja kosteus eivät kulkeudu rakenteisiin junan kulkiessa.

Veturin alustan rakennetta kehitettiin lumen kerääntymisen välttämiseksi. Kaapelit, antennit ja anturit suojataan lumelta. Veturin keulaan on lisätty lumiaura. Keulaa myös vahvistetaan hirvitörmäysten varalta.

Myös ohjaamon lämmöneristystä on parannettu. Veturin ohjaamo on myös aiempaa tilavampi, ergonomisempi ja paremmin ilmastoitu.

Katso videoita Vectronin vaiheista: uuden sähköveturin valmistus, VR Groupille räätälöidyn sähköveturin tulo Suomeen ja Vectron testiajossa Suomen rataverkolla.

Kyseessä on VR Groupin historian suurin yksittäinen hankinta, jonka arvo on yli 300 miljoonaa euroa. Veturihankinta on osa merkittävää VR Groupin kalustoinvestointien sarjaa. Parin vuosikymmenen aikana uutta kalustoa on hankittu noin miljardilla eurolla.


Kuvat ja videot: Otavamedia Oma Oy

Ainolan asemalta Ainolaan



Lähijuna hidastaa ja lopulta pysähtyy Ainolan asemalla, Järvenpään etelärajalla. Tästä on lyhyt matka Suomen kulttuurihistorian yhteen tärkeimmistä paikoista, säveltäjämestari Jean Sibeliuksen kotiin, Ainolaan. Kävellen matka sujuu helposti, kevyenliikenteen reitti on opastettu asemalta kohteeseen.

Junalla Sibeliuksen kotiin on helppo päästä. Helsingin keskustasta Ainolan asemalle vain 26 minuuttia, pohjoisen suunnasta Riihimäeltä 25 minuuttia ja Hyvinkäältä 17 minuuttia. R-juna pysähtyy Ainolassa kaksi kertaa tunnissa suuntaansa, aamusta aikaisesta myöhäiseen iltaan. Kauempaa tulevat voivat vaihtaa kaukojunasta lähijunaan Tikkurilassa tai Riihimäellä.

Täällä junat ovat pysähtyneet vuodesta 1949 lähtien, ensin aseman nimi oli Kyrölä läheisen asuinalueen mukaan. Kun Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuosi lähestyi, aseman nimeä ehdotettiin vaihdettavaksi läheisen Ainolan mukaiseksi.  Liikennevirasto päättikin nimen vaihtamisesta. Aseman nimikyltit vaihdettiin juhlavuoden heinäkuun alussa 2015.

Ainolan asema ei ole ainoa säveltäjämestarin yhteys junaliikenteeseen. Helsingin ja Pietarin välillä kulki Sibelius-niminen kansainvälinen pikajuna vuosina 1992-2010, sen jälkeen välillä on kulkenut myös musiikkiin viittaava Allegro-juna. Sibelius itse oli ahkera junan käyttäjä, sekä matkoillaan ulkomailla että Suomessa. 1900-luvun alussa hän kulki usein junalla Viipurin ja Pietarin kautta esimerkiksi Berliiniin.

Tarkemmin Sibeliuksen matkoista.

Kuva: Olavi Karasjoki, Suomen Rautatiemuseo (kuvattu 2.9.1964)

Unohtuiko jotain?



Kun juna tulee pääteasemalle esimerkiksi Helsinkiin, niin konduktööri kuuluttaa määräasemakuulutuksen ja siinä samassa kertoo matkustajille, että muistavat ottaa kaikki matkatavaransa mukaan.

Määräasemalle saapumisen jälkeen juna lähtee Ilmalaan huoltoraiteelle. Konduktööri tekee vielä junassa määräasematarkastuksen, missä hän kävelee junan läpi varmistaen, ettei sinne ole jäänyt matkustajia. Siinä samalla hän tarkistaa, onko mahdollisesti matkustajalta unohtunut junaan matkatavaroita.

Junanvaihtotilanteet voivat olla kiireisiä. Olin yksi kesäinen päivä menossa junalla kohti Helsinkiä. Tarkastin lippuja, ja parin vaunun jälkeen eteisessä tuli vastaan nainen, joka oli melkein paniikissa. Kyselin, että mikä mahtaa olla hätänä.

Tämä kyseinen matkustaja vastasi samalla haukkoen henkeä, että hän oli juuri vaihtanut Porin junasta ja siirtynyt äkkiä tähän Helsingin junaan, mutta häneltä oli jäänyt viulu siihen toiseen junaan. Hän oli erittäin huolissaan siitä, oliko viulu vielä tallella, ja keskusteluissa selvisi, että kyseinen soitin oli arvoltaan yli 20 000 euroa.

Otin siinä sitten selvää, mihinkä päin tämä Porista tullut juna lähti ja sehän oli jo kovaa vauhtia matkalla menossa kohti Turkua. Sain kiinni kyseisen junan konduktöörin ja pyysin häntä tarkistamaan, oliko viulu vielä tallella. Turkuun menevän junan konduktööri soitti minulle ja kertoi, että viulu oli löytynyt ja oli nyt turvassa hänellä. Matkustaja huokaista helpotuksesta ja hän sopi hakevansa viulun Turusta, eli tarinalla oli onnellinen loppu.