Maailman ympäri kahdessa kuukaudessa

Ensimmäiset Sm4-malliset junat hankittiin VR:n kalustoon vuonna 1998. Jo teini-ikään ehtineillä junilla liikennöidään tiuhaan: kuukaudessa matkaa kertyy noin 18 000 kilometriä, eli reilussa kahdessa kuukaudessa juna liikkuu maailmanympärysmatkan verran.

Junien matkamittareihin on kertynyt matkaa nyt 2,4 miljoonaa kilometriä, mikä tarkoittaa, että on ensimmäisen ison huollon aika. Niin sanotussa RG-huollossa junat peruskorjataan: kaikki isot osat uusitaan tai niille tehdään täyshuolto.

Matkustajalle näkyvin muutos on junien uusittu sisäilme, jonka toivotaan lisäävän asiakkaiden matkustusmukavuutta. Penkit on verhoiltu vihreäksi ja lattiamatto on uusittu. Verhoista on luovuttu – niiden sijaan ikkunoihin ja lasisiin väliseiniin on tehty tummennukset.

Ensimmäinen huollettu juna palasi liikenteeseen huhtikuun alussa. Hyvinkään konepajalla huolletaan Sm4-junia tasaiseen tahtiin: vuodessa ehditään huoltaa noin viisi. Huoltourakka on valmis kuuden vuoden kuluttua. Kyseinen junatyyppi liikennöi pääosin Helsingistä Riihimäelle, Lahteen, Tampereelle ja Kouvolaan.

Tästä linkistä voit ladata kuvia junien uudesta sisäilmeestä. Kuvat ovat vapaasti lehdistön käytettävissä. Ne on ottanut Kirsi Tuura.

Aurinko paistaa Oulun varikolle

Oulun uuden varikon harjakaisia vietettiin maaliskuussa, ja rakennustyöt etenevät aikataulussa. Varikko otetaan käyttöön vuoden loppuun mennessä.

Oulun varikkohanke koostuu kolmesta erillisestä rakennuksesta. Suurin yksittäinen rakennus on juna- ja huoltohalli, jonka maksimipituus on 334 metriä ja leveys 77 metriä. Se on samaa suuruusluokkaa kuin paperikonehalli tai lentotukialus. Sen katolle voisi koon puolesta laskeutua lentokoneella.

Oulun varikko ulkoa maaliskuussa 2013

Halli tarjoaa monille junille yösijan. Junat sulavat sisätiloissa, missä ne voidaan huoltaa ja tarvittaessa korjata. Sulatuksen vuoksi vikojen määrä pienenee, mikä vähentää junavuorojen peruutuksia. Tällä kaikella on suuri merkitys junien täsmällisyyden kannalta. Sisätiloissa hoituvat myös junien siivous, vesitykset, catering-toiminnot ja junien peseminen.

Oulun varikko sisältä maaliskuussa 2013

Uusi varikko on samalla junaliikenteen uusi Pohjois-Suomen tukikohta. Jos Helsinki-Oulu –väliä kulkevaan junaan iskee matkalla vika, se voidaan korjata Oulussa ennen paluumatkaa. Aiemmin tämä ei olisi ollut mahdollista, vaan juna olisi kuljetettu takaisin Helsinkiin Ilmalaan korjattavaksi – paitsi, jos kyseessä olisi vanha, niin sanottu sininen kalusto, joka kuljetettaisiin korjattavaksi Turkuun.

Junaturma Vammalassa ja muita perjantaiyön tapahtumia

Jokainen työpäivä tai –yö on meillä operaatiokeskuksessa erilainen. Perjantain 5.4. yövuoro oli erityisen erilainen.

Saavuin yövuorooni tavalliseen tapaan klo 19. Sain kollegaltani vuoron vaihtoon kuuluvan tilannepäivityksen ja sain kuulla, että rataosuus Järvenpää-Hyvinkää oli ollut jo jonkin aikaa virrattomana Purolassa. Henkilö oli kiivennyt sillan kaiteen yli ajolankojen eli junien ”sähköjohtojen” suojalevyille. Tilanne ei sinänsä vaikuttanut pahalta, poliisi oli matkalla paikalle eikä junia ollut vielä kuin pari kappaletta suuntaansa jonossa odottamassa sähköjen palautumista.

Koska kyseessä oli perjantai-ilta ja liikenteessä oli myös paljon Kolarin-yöjunia, oli tunnin kuluttua läpi pääsemistä odottamassa yli kymmenen junaa. Tässä vaiheessa oli aloitettava jo selvittelemään, kuinka paljon missäkin lähi- ja kaukojunassa oli vaihtomatkustajia muihin illan juniin risteysasemilla.
 
Kun tieto sähköjen palautumisesta tuli klo 20:20, lähti liikenne rullaamaan pohjoisen suuntaan. Jotta täysi tohina operaatiokeskuksessa kuitenkin jatkuisi, saimme tiedon, että Helsinkiin päin tulossa olleesta H-junasta olivat akut tyhjentyneet tämän epätavallisen pitkän sähkökatkon seurauksena. H-junan perässä jonotti tietysti muita Helsinkiin tulevia kauko- ja lähijunia. Operaatiokeskuksen tekninen tuki opasti junahenkilökuntaa vaikeassa tilanteessa, ja loppujen lopuksi juna saatiinkin liikkeelle klo 21:05.

Seuraava tunti meni matkustajien jatkoyhteyksiä järjestellessä yhdessä operaatiokeskuksen liikennetiedottajan kanssa. Kun tapauksen takia myöhässä olleet yöjunat lähestyivät Tamperetta, tuli Liikennevirastolta jälleen puhelu jota ei olisi kaivattu: Tampereen asetinlaite oli jumiutunut eikä vaihteita saatu käännettyä. Turvalaiteasentajat oli hälytetty paikalle, mutta kestäisi vähintään tunnin ennen kuin korjaaminen etenisi. Onneksi yhdelle Tampereelta lähdössä olleista junista oli jo ehditty laittaa kaikki vaihteet oikeaan asentoon, joten junia pystyttiin ajattamaan Tampereen läpi yksi kerrallaan. Tämä tilanne oli lopullisesti ohi klo 24.

Seurasin yöjunien kulkua, ne ottivat hyvin aikatauluaan kiinni matkalla. Siirryin kolmen jälkeen kahvihuoneen puolelle syömään eväitä, kun kesken herkuttelun Liikenneviraston rataliikennekeskus ilmoitti tavarajunan suistuneen kiskoilta Vammalan ratapihalla. Keräsin eri tahoilta ensitiedot tapauksesta, herätin VR:n junaturvallisuusjohtajan sekä päivystävän viestintäasiantuntijan ja hoidin muun ensi-informaation talon sisällä.

Seuraavaksi oli pikaisesti ryhdyttävä järjestämään matkustajajunia korvaavia bussikuljetuksia Porin ja Tampereen välille, koska ensimmäisen junan lähtöaika Porista oli jo 5:18, eikä tilausbussien saaminen tuohon aikaan lyhyellä varoitusajalla ole suinkaan yksinkertaista saati nopeaa. Ensimmäinen bussi oli kuitenkin ajallaan vastaanottamassa matkustajia Porin asemalla, ja tämän jälkeen operaatiokeskuksen tiimi alkoi suunnitella loppupäivän bussikiertoja ja –tarjontaa.

Pidin yllä VR:n sisäistä tilannekuvaa tapahtuneesta ja keräsin ajantasaista tietoa Liikennevirastolta, Tampereen liikenteenohjauskeskukselta sekä paikalla olevalta raivauspäälliköltä. Seitsemän jälkeen aamulla vasen silmä jo vähitellen vilkuili seinäkelloa, josko vuoron loppu alkaisi lähestyä. Vähän nälkäkin jo oli, syöminen jotenkin unohtui aamuyöllisen puhelun jälkeen, mutta eipä sitä olisi ollut aikaa enää ajatellakaan. Klo 8 jätin työpisteeni monitoreineen kollegani virkeiden silmien valvottavaksi, ja suuntasin itse oikeastaan todella nopeasti kuluneen yövuoron jälkeen kohti omaa sänkyä.

Terveisiä Tampereelta

Keskiviikkoiltana yhdeksän aikoihin Tampereen rata-alueen asetinlaitteeseen tuli vika. Kyseessä on Liikenneviraston laite, jolla ohjataan junaliikennettä. Kun asetinlaite takkuilee, joudutaan vaihteet kääntämään oikeisiin asentoihin kammella eli käsipelillä. Liikennevirasto sai vian korjattua kello 5:30 torstaiaamuna.

Tampereelta junaliikenteen häiriöt säteilivät useimmille rataosuuksille. Junat myöhästelivät sekä pääradalla että Porin ja Jyväskylän suuntaan. Myöhästymiset olivat Porin-radalla pisimmillään neljän tunnin mittaisia, Jyväskylän suuntaan lähes viisi tuntia. Myös Turun suuntaan oli liikenteessä muutoksia ja joitain junavuoroja peruttiin.

Liikennehäiriö hidasti niin ikään yöjunien kulkua, ja ne saapuivat pohjoiseen noin viisi tuntia aikataulustaan myöhässä. Vaihdevika vaikutti valitettavalla tavalla myös autovaunujen kulkuun: vian vuoksi Tampereella ei voitu tehdä kaikkia tarvittavia vaihtotöitä. Autoja kuljettaneet vaunut kytkettiin Tampereella vasta seuraavaan pohjoisen-junaan, joten Lappiin aamulla perille päässeet matkustajat joutuvat vartomaan autojaan noin kolmeen saakka iltapäivällä.

Junaliikenne etelän suuntaan oli torstaiaamuna edelleen myöhässä puolesta kahteen ja puoleen tuntiin. Näin pitkäkestoiset junaliikenteen häiriöt ovat poikkeuksellisia ja valitettavia. Onneksi suurin osa kaukoliikenteen myöhästymisistä on lyhyitä: yli 15 minuuttia myöhästyneitä junavuoroja oli maaliskuussa vain 5,5 prosenttia junatarjonnasta.

Asiakkaat voivat hakea näin pitkissä myöhästymisissä korvauksia. Lisää tietoa hyvityksistä ja korvauksista saa täältä.

Suomen katsotuin kello

Harvalla yrityksellä on oma kellotorni. VR Groupilla on, ja sen ylätasanteelta on komeat näkymät Helsingin ylle. Arvioiden mukaan Helsingin päärautatieaseman kellotornissa sijaitseva kello on Suomen katsotuin kello.

Kello on yhteydessä keskuskelloon, joka vie viisareita eteenpäin minuutti minuutilta. Tornin kellokin on erehtyväinen. Kerran vuodessa, parissa joku neljästä kellosta saattaa jäädä jumiin tai myöhään. Näin käy, jos jostain syystä aikatieto ei kulje ylös lähes viidenkymmenen metrin korkeudelle. Silloin kelloseppä saa korkean paikan tehtävän.

Suomi siirtyy kesäaikaan jälleen viikonloppuna, mikä aiheuttaa pieniä muutoksia junaliikenteeseen. Muutoksista voit lukea tarkemmin täältä.