Routatieliikennettä

On olemassa aikataulu ja sitten on todellisuus. Nämä kaksi eivät ole tänä keväänä kohdanneet ainakaan pohjoisen roudan runtelemilla rataosuuksilla. Liikennevirasto, joka omistaa rataverkon ja vastaa sen kunnossapidosta, on asettanut useille rataosuuksille nopeusrajoituksia routavaurioiden vuoksi.

Pendolinolla voi ajaa parhaimmillaan 220 km/h. Routarajoitusten kohdalla vauhtihirmu köröttelee pahimmillaan viittä kymppiä. Junan ikkunasta voi aikansa kuluksi seurata, kuinka radan viereisellä maantiellä autot ajavat ohitse.

Routaa ei välttämättä näe, mutta sen tuntee. Epätasainen kisko tärisyttää junaa ja saa sen heittelehtimään sivulta toiselle. Toisinaan voi nähdä, kuinka kiskot paikoitellen mutkittelevat kuin käärme. Asia korjaantuu vain korjaamalla ja uudistamalla rataa.

Pahimmat routavauriot ja sitä myötä nopeusrajoituksen ovat tällä hetkellä Ylivieskan molemmin puolin. Myös Rovaniemeltä etelään päin tultaessa routa on tehnyt tuhojaan. Nopeusrajoituksia ei poisteta ennen kuin radan vauriot on saatu korjattua. Nykyisten arvioiden mukaan korjaukset kestävät kesäkuulle. Siihen saakka junat siis myöhästelevät pääradalla puolesta tunnista tuntiin, riippuen siis matkan pituudesta.

Miksi aikatauluja ei sitten muuteta vastaamaan nykyistä tilannetta? Routavaurioiden laajuutta ja vaikutuksia on vaikea ennustaa etukäteen. Uusien aikataulujen laajamittainen käyttöönotto on suunniteltava hyvissä ajoin. Valistuneiden arvausten mukaan tämän kevään piti olla roudan suhteen helpompi. Toisin kuitenkin kävi.

Laskimme sen varaan, että on pienempi paha, että junat kulkevat jäljessä aikatauluistaan kuin että myöhennämme aikatauluja turhaan, ja junat etenkin Etelä-Suomessa olisivat syyttä suotta odotelleet asemilla aikataulun mukaista lähtölupaa.

Lisää tietoa roudasta ja sen vaikutuksista rataverkkoon saat Liikennevirastolta.

Katso, missä juna kulkee

Mistä tietää, onko juna aikataulussaan? Kaiva älypuhelimesi esiin, ja lataa oitis luuriisi ilmainen Junat kartalla –sovellus. Se näyttää liikenteessä olevien matkustajajunien kulkutiedot reaaliajassa. Sovelluksesta on tarjolla versiot yleisimmille älypuhelimille.

Tiedot perustustuvat GPS-paikannukseen, ja palvelua voi käyttää myös selaimessa. Palvelusta enemmän kiinnostuneet voivat hyödyntää taustalla olevaa avointa dataa.

Täsmällisyys ei ole projekti

Talvet eivät ole veljiä keskenään. Joulukuussa kovat lumisateet ja pöllyävä lumi vaikeuttivat liikennettä. Maaliskuu oli vielä täysimittainen talvikuukausi, toisin kuin vuonna 2012. Eri vuosien talvikuukausia ei siis ole mielekästä verrata keskenään. Kulunut talvi oli paljon edellisiä pidempi, ja se pisti junakaluston koville.

Nyt uskallan kuitenkin julistaa talven vihdoin päättyneeksi. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että työ junaliikenteen täsmällisyyden parantamiseksi pysähtyisi.

Viime vuosien kokemuksista olemme oppineet sen, että on parempi olla hieman yli- kuin alivarautunut talven tuloon. VR ajaa vuorokaudessa 900 lähiliikenteen, 300 kaukoliikenteen ja 450 tavaraliikenteen junaa. Ne ajavat Suomen päästä päähän, ja matkalle mahtuu monenlaista säätä.

Liikennevirasto on nyt asettanut noin 230 kilometrin matkalle roudasta johtuvia nopeusrajoituksia, jotka luonnollisesti hidastavat junaliikennettä. Vauriot saadaan korjattua viimeistään kesäkuun aikana. Junaliikenteen helpoimmat kuukaudet eivät kuitenkaan ajoitu kesälle, vaan syksyyn, kun kesän ratatyöt on suurilta osin saatu päätökseen.

Täsmällisyystyö on joukko toimia, joilla tavoittelemme täsmällisyyden, tarjonnan määrän, nopeuden ja turvallisuuden tasapainoa. Täsmällisyyden maksimointiin emme tähtää – ei se olisi järkevääkään, sillä emme yleensä voi ennalta vaikuttaa VR:n ulkopuolisiin syihin, kuten rataverkon häiriöihin, säähän tai onnettomuuksiin.

On kuitenkin paljon asioita, joita voimme tehdä. Uusimme kalustoamme ja panostamme kunnossapitoon. Täsmällisyys ei ole projekti. Se on päivittäistä ja pitkäjänteistä työtä, myös kesällä.

Kesä, kärpäset ja ratatyöt

Kesä ja ratatyöt kuuluvat erottamattomasti toisiinsa. Listasimme asiakkaidemme ratatöihin liittyvät yleisimmät kysymykset vastauksineen alle. Jäikö jokin kysymys vaille vastausta? Kommentoi kirjoituksen loppuun!

Kuka ratatöitä tekee?

Suomen rataverkon omistaa Liikennevirasto, joka määrittelee ratatöiden tarpeen ja teettää ne sitten ostopalveluna. VR-konserniin kuuluva, infrarakennukseen erikoitunut VR Track on yksi ratatöiden urakoitsijoista. Lue myös Liikenneviraston tiedote: Ratatyöt vaikuttavat kesän junaliikenteeseen.

Miksi ratatöitä tehdään?

Suomi on pitkä ja pohjoinen maa. Koska välimatkat ovat pitkiä, pyritään henkilöjunien nopeuksia ja tavarajunien painoja kasvattamaan määrätietoisesti. Rataverkko ei ole kuitenkaan tällä hetkellä näiden vaatimusten mukaisessa kunnossa. Samoin Suomen ankara talvi aiheuttaa joka kevät routaongelmia, jotka poistuvat vain rataa korjaamalla tai parantamalla.

Mitä käytännössä tehdään, kun tehdään ratatöitä?

Erilaisia ratatöitä on paljon. Yleisimpänä ratatyönä on tukikerroksen (sepelin) uusiminen tai puhdistaminen, jolla keväistä routaongelmaa pystytään poistamaan. Samalla tämä parantaa kykyä akselipainojen korottamiseen. Yleisiä ratatöitä ovat myös ratapölkkyjen ja –kiskojen uusimistyöt sekä vaihteisiin liittyvät työt. Myös tasoristeyksien poistoon tähtäävät toimet aiheuttavat ratatöitä varsinkin, jos paikalle rakennetaan uusi ali- tai ylikulkusilta.

Miksi niitä tehdään kesäaikaan?

Rataan liittyvät työt tehdään käytännössä huhti-marraskuussa eli silloin, kun maa ei ole jäässä. Maa on talvisin roudassa, eikä isoja ratatyökoneita voida käyttää talvisaikaan esimerkiksi radan tukemiseen.  

Miksi junavuoroja ei suunnitella niin, että liikenne ei katkeaisi ratatöiden vuoksi?

Suomen raiteista 90 prosenttia on yksiraiteista. Junilla liikennöidään vuorokauden ja vuoden ympäri. Radan parannustöiden tekemiseen tarvitaan pitkiä työaikoja ja niiden ajaksi on junaliikenne päiväaikaan keskeytettävä ja korvattava linja-autoilla.

Miten ratatyöt vaikuttavat matka-aikaan?

Ratatöiden vaikutus matka-aikaan vaihtelee linja-autoilla korvattavan välimatkan ja junatyypin mukaan. Matkustusaika linja-autoilla, jotka kiertävät monen aseman kautta, on luonnollisesti pidempi kuin suoraan ajavalla Pendolinoilla. Kannattaa varautua keskimäärin tunnin tavallista pidempään matka-aikaan.

Korvaava linja-autokuljetus on yleensä järjestetty seuraavalle aikataulun mukaiselle junalle, mikä vaikuttaa matka- ajan jatkumiseen pidemmillä matkustusväleillä. VR:n nettisivuilta kannattaa varmistaa aikataulut ja matka-ajat.

Voiko linja-autoon ottaa mukaan lemmikin tai polkupyörän?

Jos korvattavassa junavuorossa on ollut mahdollisuus kuljettaa pyöriä, niin rajallisesti niitä voidaan kuljettaa myös linja-autoissa. Pyörälle pitää olla etukäteen ostettu kuljetuslippu.

Lemmikkieläimiä voidaan kuljettaa myös linja-autoissa, mutta ei penkeillä vaan lattialla jalkatilassa. Linja-autoissa noudatetaan Linja-autoliiton suosituksia: jos autossa on jo allerginen henkilö, hän voi vaatia, ettei eläintä saa tuoda samaan autoon.

Onko linja-autoissa invapaikkoja?

Linja-autoissa ei ole invapaikkoja. Kun korvataan sellainen junavuoro, jossa on invapalvelut (pyörätuolin kuva aikataulussa on hyvä ottaa yhteyttä etukäteen VR-asiakaspalveluun tai aseman lipumyyntiin, jotta voidaan tilata invataksikuljetus.

Minkälaista tavaraa autoissa voi kuljettaa?

Linja-autoissa voi kuljettaa käsimatkatavaraa kuten laukkuja, lastenvaunuja ja rattaita.

Onko linja-autoissa turvavyöt?

Useimmissa linja-autoissa on turvavyöt ja niiden käyttö on pakollinen matkan aikana.

Kuuluuko linja-autossa radio?

Koska linja-autolla korvataan junaa, jossa ei radio ole kuultavissa ei myöskään linja-autoissa ole radio päällä.

Onko linja-autoissa WC ja ilmastointi?

Linja-autoissa on WC ja vähintään kylmäilmastointi.

Voiko auton kyydistä jäädä pois muualla kuin rautatieasemalla?

Linja-autot pysähtyvät vain samoilla rautatieasemilla kuin korvattava juna. Auto ei pysähdy linja-autopysäkeillä.

Junalla pääsee kohta lentokentälle

Kehärata on 18 kilometriä pitkä, poikittainen raideyhteys, joka yhdistää Vantaankosken radan lentoaseman kautta päärataan. Kehärata luo suoran raideyhteyden Helsingin keskustasta Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Kehäradan rakennuttaja on Liikennevirasto sopimuskumppaneinaan Vantaan kaupunki ja Finavia Oyj. Nyt rakennusvaiheessa VR on mukana asiantuntijatahona – suurempaan roolin pääsemme vasta, kun junaliikenne käynnistyy vuonna 2015.

Täysin uuden rataosuuden avautuminen on aina historiallinen hetki.
- Tällä hetkellä VR varautuu liikennöinnin alkamiseen suunnittelemalla Kehäradan aikatauluja hyvässä yhteistyössä HSL:n kanssa. Tavoitteenamme on tietenkin luoda kattava junatarjonta uudelle radalle, jolloin yhteyksiä Helsingin keskustan ja lentoaseman välille syntyy riittävästi, lähiliikennejohtaja Antti Korhonen kertoo.

Korhosen mukaan lähijunien hyvien vaihtoyhteyksien myötä pääsy lentoasemalle parantuu merkittävästi koko pääkaupunkiseudulla. Myös kaukojunayhteydet Helsinki-Vantaalle nopeutuvat kaikkialta Suomesta, sillä Tikkurilasta ja Pasilasta rakennetaan toimivat vaihtoyhteydet kaukojunista kehäradan juniin.

Kehärata mahdollistaa myös kokonaan uusien asuinalueiden synnyn Vantaalle radan varteen, ja uusilta alueilta saadaan heti toimivat joukkoliikenneyhteydet.

Kehäradan infokiertue käynnistyy

Lisätietoa uudesta kehäradasta saa esimerkiksi Liikenneviraston järjestämästä Kehäradan infokiertueesta, joka pysähtyy seuraavasti:

  • Helsingin päärautatieasema ma 6.5. klo 7–10
  • Pasilan asema ma 13.5. klo 7–10
  • Tikkurilan asema ma 20.5. klo 7–10
  • Vantaankosken asema ma 27.5. klo 7–10

Poikkea paikalle!


Lue lisää: www.liikennevirasto.fi/keharata

Haluatko tietää, miltä uusi Kehärata ja sen pysäkit näyttävät? Havainnekuvia löydät Flickristä.