Kesä, kärpäset ja ratatyöt

Kesä ja ratatyöt kuuluvat erottamattomasti toisiinsa. Listasimme asiakkaidemme ratatöihin liittyvät yleisimmät kysymykset vastauksineen alle. Jäikö jokin kysymys vaille vastausta? Kommentoi kirjoituksen loppuun!

Kuka ratatöitä tekee?

Suomen rataverkon omistaa Liikennevirasto, joka määrittelee ratatöiden tarpeen ja teettää ne sitten ostopalveluna. VR-konserniin kuuluva, infrarakennukseen erikoitunut VR Track on yksi ratatöiden urakoitsijoista. Lue myös Liikenneviraston tiedote: Ratatyöt vaikuttavat kesän junaliikenteeseen.

Miksi ratatöitä tehdään?

Suomi on pitkä ja pohjoinen maa. Koska välimatkat ovat pitkiä, pyritään henkilöjunien nopeuksia ja tavarajunien painoja kasvattamaan määrätietoisesti. Rataverkko ei ole kuitenkaan tällä hetkellä näiden vaatimusten mukaisessa kunnossa. Samoin Suomen ankara talvi aiheuttaa joka kevät routaongelmia, jotka poistuvat vain rataa korjaamalla tai parantamalla.

Mitä käytännössä tehdään, kun tehdään ratatöitä?

Erilaisia ratatöitä on paljon. Yleisimpänä ratatyönä on tukikerroksen (sepelin) uusiminen tai puhdistaminen, jolla keväistä routaongelmaa pystytään poistamaan. Samalla tämä parantaa kykyä akselipainojen korottamiseen. Yleisiä ratatöitä ovat myös ratapölkkyjen ja –kiskojen uusimistyöt sekä vaihteisiin liittyvät työt. Myös tasoristeyksien poistoon tähtäävät toimet aiheuttavat ratatöitä varsinkin, jos paikalle rakennetaan uusi ali- tai ylikulkusilta.

Miksi niitä tehdään kesäaikaan?

Rataan liittyvät työt tehdään käytännössä huhti-marraskuussa eli silloin, kun maa ei ole jäässä. Maa on talvisin roudassa, eikä isoja ratatyökoneita voida käyttää talvisaikaan esimerkiksi radan tukemiseen.  

Miksi junavuoroja ei suunnitella niin, että liikenne ei katkeaisi ratatöiden vuoksi?

Suomen raiteista 90 prosenttia on yksiraiteista. Junilla liikennöidään vuorokauden ja vuoden ympäri. Radan parannustöiden tekemiseen tarvitaan pitkiä työaikoja ja niiden ajaksi on junaliikenne päiväaikaan keskeytettävä ja korvattava linja-autoilla.

Miten ratatyöt vaikuttavat matka-aikaan?

Ratatöiden vaikutus matka-aikaan vaihtelee linja-autoilla korvattavan välimatkan ja junatyypin mukaan. Matkustusaika linja-autoilla, jotka kiertävät monen aseman kautta, on luonnollisesti pidempi kuin suoraan ajavalla Pendolinoilla. Kannattaa varautua keskimäärin tunnin tavallista pidempään matka-aikaan.

Korvaava linja-autokuljetus on yleensä järjestetty seuraavalle aikataulun mukaiselle junalle, mikä vaikuttaa matka- ajan jatkumiseen pidemmillä matkustusväleillä. VR:n nettisivuilta kannattaa varmistaa aikataulut ja matka-ajat.

Voiko linja-autoon ottaa mukaan lemmikin tai polkupyörän?

Jos korvattavassa junavuorossa on ollut mahdollisuus kuljettaa pyöriä, niin rajallisesti niitä voidaan kuljettaa myös linja-autoissa. Pyörälle pitää olla etukäteen ostettu kuljetuslippu.

Lemmikkieläimiä voidaan kuljettaa myös linja-autoissa, mutta ei penkeillä vaan lattialla jalkatilassa. Linja-autoissa noudatetaan Linja-autoliiton suosituksia: jos autossa on jo allerginen henkilö, hän voi vaatia, ettei eläintä saa tuoda samaan autoon.

Onko linja-autoissa invapaikkoja?

Linja-autoissa ei ole invapaikkoja. Kun korvataan sellainen junavuoro, jossa on invapalvelut (pyörätuolin kuva aikataulussa on hyvä ottaa yhteyttä etukäteen VR-asiakaspalveluun tai aseman lipumyyntiin, jotta voidaan tilata invataksikuljetus.

Minkälaista tavaraa autoissa voi kuljettaa?

Linja-autoissa voi kuljettaa käsimatkatavaraa kuten laukkuja, lastenvaunuja ja rattaita.

Onko linja-autoissa turvavyöt?

Useimmissa linja-autoissa on turvavyöt ja niiden käyttö on pakollinen matkan aikana.

Kuuluuko linja-autossa radio?

Koska linja-autolla korvataan junaa, jossa ei radio ole kuultavissa ei myöskään linja-autoissa ole radio päällä.

Onko linja-autoissa WC ja ilmastointi?

Linja-autoissa on WC ja vähintään kylmäilmastointi.

Voiko auton kyydistä jäädä pois muualla kuin rautatieasemalla?

Linja-autot pysähtyvät vain samoilla rautatieasemilla kuin korvattava juna. Auto ei pysähdy linja-autopysäkeillä.

Junalla pääsee kohta lentokentälle

Kehärata on 18 kilometriä pitkä, poikittainen raideyhteys, joka yhdistää Vantaankosken radan lentoaseman kautta päärataan. Kehärata luo suoran raideyhteyden Helsingin keskustasta Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Kehäradan rakennuttaja on Liikennevirasto sopimuskumppaneinaan Vantaan kaupunki ja Finavia Oyj. Nyt rakennusvaiheessa VR on mukana asiantuntijatahona – suurempaan roolin pääsemme vasta, kun junaliikenne käynnistyy vuonna 2015.

Täysin uuden rataosuuden avautuminen on aina historiallinen hetki.
- Tällä hetkellä VR varautuu liikennöinnin alkamiseen suunnittelemalla Kehäradan aikatauluja hyvässä yhteistyössä HSL:n kanssa. Tavoitteenamme on tietenkin luoda kattava junatarjonta uudelle radalle, jolloin yhteyksiä Helsingin keskustan ja lentoaseman välille syntyy riittävästi, lähiliikennejohtaja Antti Korhonen kertoo.

Korhosen mukaan lähijunien hyvien vaihtoyhteyksien myötä pääsy lentoasemalle parantuu merkittävästi koko pääkaupunkiseudulla. Myös kaukojunayhteydet Helsinki-Vantaalle nopeutuvat kaikkialta Suomesta, sillä Tikkurilasta ja Pasilasta rakennetaan toimivat vaihtoyhteydet kaukojunista kehäradan juniin.

Kehärata mahdollistaa myös kokonaan uusien asuinalueiden synnyn Vantaalle radan varteen, ja uusilta alueilta saadaan heti toimivat joukkoliikenneyhteydet.

Kehäradan infokiertue käynnistyy

Lisätietoa uudesta kehäradasta saa esimerkiksi Liikenneviraston järjestämästä Kehäradan infokiertueesta, joka pysähtyy seuraavasti:

  • Helsingin päärautatieasema ma 6.5. klo 7–10
  • Pasilan asema ma 13.5. klo 7–10
  • Tikkurilan asema ma 20.5. klo 7–10
  • Vantaankosken asema ma 27.5. klo 7–10

Poikkea paikalle!


Lue lisää: www.liikennevirasto.fi/keharata

Haluatko tietää, miltä uusi Kehärata ja sen pysäkit näyttävät? Havainnekuvia löydät Flickristä.

 

Verneri, kiireiset miehet ja jatkokertomus rakkaustarinasta

Lähiliikenteen aikataulukirja siirtyy kesäkuussa historiaan. Kirjan korvaavat kätevät, taskukokoiset aikataulukortit. Lue muutoksesta lisää täältä. 

Aikataulukirjalle kävi niin kuin monelle muullekin painotuotteelle – verkko syrjäytti kirjasen tiedonhakukanavana. Selvyyden vuoksi muistutettakoon, että kaukoliikenteen aikataulukirja jatkaa edelleen ilmestymistään. (Se ei kuitenkaan mahdu taskuun kuten pienet aikataulukortit.)

Lopun äärellä kuuluu asiaan muistella menneitä. Aikataulukirjoja on painettu 1980-luvun lopulta lähtien. Kirjasten kansikuvissa on kerrottu suuria tarinoita.

Verneri-maskotti

VR:n maskotti 80-luvulla oli nimeltään Verneri.

 

Valtion rautateiden hektinen näkemys 90-luvun alusta.

 

Ympäristökannet

Ympäristöystävällisyys kuului teemoihimme jo 90-luvulla. Uskallan väittää, että edelläkävijyyttä oli ilmassa.

Suurien tarinoiden aika oli 90-luvun puolivälin jälkeen. Kiireiset bisnesmiehet ovat oma lukunsa, samoin romanttinen rakkaustarina, jonka etenemistä voitiin seurata myös aikataulukirjan sisäsivuilla.

Kivimiesten debyytti oli vuonna 2004. Seikkailuja seurattiin kansitaiteessa pitkään.

 

Viimeinen lähiliikenteen aikataulukirja

Viimeisin, muttei vähäisin.

Junaliput kännykässä

Kauan odotettu VR:n mobiilikauppa julkistettiin tänään suurelle yleisölle. Sovellus on ollut jo aiemmin pilottikäytössä VR:n Veturi-asiakasohjelmaan liittyneillä asiakkailla.

Tätä kirjoittaessa uutinen uudesta mobiilikaupasta on saanut aikaiseksi verrattain paljon hyvää pöhinää. Windows Phonen sovelluskaupassa on sovellukselle toista kymmentä arvostelua ja suurimmat valtakunnalliset mediat uutisoivat kaupan avaamisesta. Nähtäväksi jää, milloin 3T-lehden jutun ennustus käy toteen:

"Microsoftin Windows Phone -liiketoiminnanjohtaja Vesa-Matti Paananen uskoo, että VR Mobiili -palvelusta tulee nopeasti liikevaihdossa laskettuna Suomen käytetyin mobiili verkkokauppa."