Mikael Aro: Asiakasta on kuunneltava entistä herkemmin

Mikael Aro Helsingin päärautatieasemalla

VR saa jatkaa kaukojunaliikenteen hoitamista yksinoikeudella vuoden 2024 loppuun asti. Liikenne- ja viestintäministeriön heinäkuun alussa tekemä päätös viidestä lisävuodesta on herättänyt keskustelua julkisuudessa.

Toimitusjohtaja Mikael Aron mukaan ratkaisu antaa tukea VR:n uudistuksille, mutta asettaa samalla yhtiölle kovat odotukset.
 
– Odotukset pitää nyt pystyä lunastamaan. Se edellyttää meiltä tosi paljon. Asiakasta on kuunneltava entistä herkemmin. Käymme koko palveluketjun läpi. Ideoita on paljon vireillä. Tavoitteena on tarjota enemmän hintavaihtoehtoja ja lisätä matkustajien määrää parikymmentä prosenttia tämän vuosikymmenen aikana, Aro sanoo.
 
Mikael Aro muistuttaa, että viime aikoina tehdyt monet uudistukset näkyvät jo kaukojunien kasvavissa matkustajamäärissä.

Selkänojaa uudistuksille

Liikenne- ja viestintäministeriön ja VR:n välistä sopimusta on luonnehdittu hallituksen suurimmaksi liikennepoliittiseksi linjaukseksi. Erityisesti sopimuksen ajankohta ja sen yksityiskohtien salaaminen ovat aiheuttaneet närkästystä. Mikael Aron mukaan päätös antaa tarpeellista selkänojaa uudistuksille ja kehittämiselle.
 
– Kun tiedämme, missä laajuudessa junaliikenne jatkuu, osaamme mitoittaa kalustoinvestoinnit paremmin, Aro sanoo.
 
Lähiaikoina VR on päättämässä noin miljardin euron investoinneista.
 
– VR ei vastusta kilpailua. Päinvastoin kannatamme sitä, kunhan se on tasapuolista kaikille. Kilpailu pitää käynnistää harkiten ja vaiheittain.
 
Liikenne- ja viestintäministeriö piti yksinoikeuden jatkamista perusteltuna muun muassa keskeneräisten EU-säädösten takia. Myöskään rataverkko ei ministeriön mukaan vielä tarjoa mahdollisuuksia toimivalle kilpailulle.

Kilpailu alkaa lähiliikenteestä

Asteittaiseen etenemiseen raidekilpailun avaamisessa päätyi myös selvitysmies Juha Honkatukia, joka jätti raporttinsa tammikuussa.
 
– Nyt tehty päätös on suoraan selvityksen suositusten mukainen. Ainoa yllätys oli ehkä se, että päätös tuli jo tässä vaiheessa, Mikael Aro arvioi.
 
– Yksinoikeus ei koske lähiliikennettä. Helsingin seudun joukkoliikenteen tilaaja HSL on kertonut, että sen tavoitteena on avata liikenne kilpailulle vuoden 2018 alusta lähtien. Rahtiliikenne ja infrarakentaminen ovat jo kilpailtuja alueita, Aro muistuttaa.

Lue myös Juha Honkatukian LVM:lle laatima raportti: Rautateiden henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle

 

Jatkoa vuoden 2009 sopimukselle

- Päätös yksinoikeuden jatkamisesta perustuu liikenne- ja viestintäministeriön kanssa vuonna 2009 solmittuun suoraostosopimukseen. Se takasi VR:lle kymmenen vuoden yksinoikeuden sen silloisiin kaukojunareitteihin.

- Sopimuksessa oli optio yksinoikeuden jatkamisesta viidellä vuodella, jos VR tekee merkittäviä kalustoinvestointeja. Takarajana option käyttämiselle oli vuosi 2015.

- EU-direktiivin mukaan tällaisen yksinoikeussopimuksen pituus voi olla korkeintaan 15 vuotta.

- Sopimus velvoittaa VR:ää ajamaan tietyillä hiljaisilla reiteillä. Velvoiteliikenteen vuosittainen summa on enintään 20 miljoonaa euroa vuoden 2019 loppuun.

- Vuosina 2020-24 velvoiteliikenteen määrä on enintään 21 miljoonaa euroa vuodessa. Kolarin-liikenne lisättiin liikenteen piiriin.

- VR sitoutuu yksinoikeuden vastineeksi merkittäviin kalustoinvestointeihin.

Pullo ja dynamiittiveturi löytyvät Toijalasta

Valtion Rautateiden lumiaura

Valtion rautateiden lumiaura tervehtii pihalla museovieraita.

Toijalan vanhan veturitallin uumenissa majailee upeita veturikaunottaria. Kävijöitään odottaa monta Suomen mittakaavassa harvinaista menopeliä. Muutama tässä maistiaisena.

Höyrysäiliöveturi ”Pullo” on tehnyt uransa aikoinaan teollisuusyritys Ahlströmin palveluksessa. Tämä erityisesti palonarkoihin paikkoihin suunniteltu vetojuhta viettää nyt ansaittuja eläkepäiviä. Pullo ei itse tuottanut höyryään vaan se tankattiin veturiin ennen ajoon lähtöä.

Pullon kaverina naapuripilttuussa on Suomen pienin leveäraiteiselle radalle rakennettu Pedershaab-moottoriveturi. Nuorena se ajeli tosin kapearaideveturina erityisen varovasti, työnantajana oli nimittäin Hangon dynamiittitehdas. Myöhemmin veturi levennettiin niin, että se pystyi kulkemaan Hankoa kauemmas.

Rata-auto Toijalan veturimuseossa

Sympaattisin menopeli -kilpailussa puolestaan pärjää hyvin rata-auto. Paloautonvärinen pieni kiituri ylsi parhaimmillaan viidenkympin vauhtiin. Kolmimetristä hirmua vei eteenpäin Volkswagenin moottori.

Näihin ja moniin muihin pääsee Veturimuseossa tutustumaan kesäisin, nytkin vielä elokuun loppuun asti. Museo sijaitsee kätevästi aivan Toijalan aseman vieressä, tarkemmat tiedot löytyvät täältä: www.veturimuseo.fi.

 

Höyryjuna-ajelulla Rautatiemuseossa

Suomen Rautatiemuseossa Hyvinkäällä riittää vilskettä. Lapsiperheille sopivassa matkakohteessa on paljon erilaisia tapahtumia läpi kesän.

Kolmena kesälauantaina (27.7., 3.8. ja 10.8.) on mahdollista ajella höyryveturi Leenan kyydissä museoraiteella.

Hyvinkää-päivänä (tiistaina 30.7.) museoon on vapaa pääsy ja pienet veturit kyydittävät matkustajia Puistorautatiellä sään salliessa.

Rautatiemuseopäivää vietetään sunnuntaina 11.8., jolloin museossa on ilmaisia yleisöopastuksia museon puistossa.

Kesän lopulla avataan Rautatiemuseon uusi laajennusosa. Uudistettuun perusnäyttelyyn voi tutustua jo nyt. Käynnin museossa voi hyvin yhdistää Hyvinkään asuntomessuihin, jotka ovat avoinna 11.8. asti.

Lue lisää:
www.rautatiemuseo.fi
www.facebook.com/rautatiemuseo

Terveisiä SuomiAreenasta!

Yhteiskunnallisen keskustelun kesätapahtuma SuomiAreena keräsi yli 22 000 osallistujaa vajaaksi viikoksi Poriin. SuomiAreena koostuu yli 125 tilaisuudesta, joista yksi oli tänäkin vuonna VR:n paneelikeskustelu.

VR kohtaa kilpailun -keskustelu houkutteli kauppakeskus IsoKarhuun paljon kuulijoita, joista monilla oli myös kysymyksiä keskustelijoille. Keskustelijoina olivat VR Groupin toimitusjohtaja Mikael Aron lisäksi Onnibusin toimitusjohtaja Pekka Möttö, Helsingin seudun liikenteen (HSL) toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi sekä liikenne- ja viestintäministeriön erityisasiantuntija ja yksikön päällikkö Tero Jokilehto. Keskustelua luotsasi Talouselämä-lehden päätoimittaja Reijo Ruokanen.

Keskustelu ohjautui hyvin nopeasti VR:n kaukoliikenteen yksinoikeussopimukseen ja sen jatkoon. Pekka Möttö provosoi keskustelua tokaisemalla yleisölle, kuinka VR sai luvan jatkaa suomalaisten riistämistä vielä seuraavat 12 vuotta. Mikael Aro vastasi Mötölle, että VR:n hinnat ovat täysin kilpailukykyiset Euroopan muiden junayhtiöiden hintoihin verrattaessa.

Keskustelu hinnoista jatkui jokseenkin väittelevänä. Möttö piti kiinni kannastaan, että kilpailun myötä junalippujen hinnat laskisivat. Mitään sellaista esimerkkimaata ei kuitenkaan löytynyt, jossa raideliikenteen avaaminen kilpailulle olisi todella laskenut hintoja. Aro kertoi VR:n lippu-uudistuksen myötä voimaan astuneen hinnoittelumallin vastaavan hyvin toiveeseen alennetuista lipuista. Hän myös lupasi, että jatkossa nähdään rajumpia alennuksia rautatielippujen hinnoissa.

Alennuksia on tulossa erityisesti pohjoisen juniin, sillä hinta on merkittävä kilpailuväline lentoliikennettä vastaan pohjoisen liikenteessä. Suurin julkisen liikenteen kilpailija on kuitenkin edelleen yksityisautoilu.

Kaikki keskustelijat taisivat olla yhtä mieltä siitä, että HSL tarjoaa lipun hinnalle vastinetta koko rahan edestä, erilaisia kulkuneuvoja ja yhteyksiä on varsin kattavasti. Suvi Rihtniemi muistutti myös HSL:n 2016 toteutuvasta lippu-uudistuksesta – HSL siirtyy kuntarajoja rikkovaan vyöhykelippumalliin, joka VR:llä on ollut käytössä jo pitkään.

Tero Jokilehto pääsi vastaamaan erityisesti kaukojunaliikenteen yksinoikeussopimuksen jatkoaikaa koskeviin kysymyksiin. Ministeriön edustajana hän sai myös kuulla toiveita investoinneista rataverkkoon. Jokilehto korosti myös, että rataverkon parantaminen on erittäin tärkeätä. Rataverkon kuormituksesta kertoo muun muassa se, että kilpailu itsessään ei voisi tuoda lisää Helsingistä lähteviä junavuoroja, sillä päärautatieaseman ratapiha toimii jo nyt äärirajoilla.

Keskustelu julkisesta liikenteestä oli vilkasta, tunnelma tilaisuudessa oli hyvä ja yleisö näytti viihtyvän – varsin onnistunut SuomiAreena VR:n osalta siis! Tavataan ensi vuonna uudestaan!

Teksti: Viivi Ali-Löytty/ Viestintätoimisto Tekir

Tiesitkö että: Ukko-Pekan pienoismalli löytyy Helsingin Rautatientorilta?

Ukko-Pekka oli aikanaan voimakkain höyryveturi ja mallia rakennettiin 22 kappaletta. Nykyisin täysin identtinen pienoismalli löytyy Helsingin Rautatietorin lipunmyyntiaulasta.

Ukko-Pekan pienoismallia rakennettiin 21 vuotta. Mallia alettiin vuonna 1937 rakentaa Valtionrautateiden Viipurin konepajan oppilaskoulussa ja rakentaminen saatiin päätökseen 1958 rautateiden Hyvinkään konepajassa. Pienoismallia on kertaalleen jo peruskorjattu. Malli kuuluu Hyvinkään Rautatiemuseon kokoelmiin.