Lähiliikenteen ohjauspisteellä seurataan sääennusteita

Muualle Suomeen talvi on jo saapunut, mutta lähiliikennealueelle Helsingin seudulle lunta vielä odotellaan, vaikka Aleksin joulukatukin on jo avattu.

Helsingin seutu on pienillekin säähäiriöille altis, koska Helsingin ratapihalla tapahtuu yhtenä arkipäivänä reilusti yli tuhat kaluston siirtoa.  

Pasilan virastotalossa toimii Etelä-Suomen rautatieliikenteen ohjauskeskus Liikenneviraston alaisuudessa. Siellä on myös VR:n operaatiokeskuksella edustus, nimittäin lähiliikenteen kaluston ohjauspiste.

Lähiliikenteen kalustonohjaajat valvovat, että kaikissa lähijunissa on riittävä määrä oikeantyyppisiä junayksiköitä. Häiriötilanteen sattuessa he järjestävät seuraavaa lähtöä varten korvaavaa kalustoa.

Kalustonohjaajat sopivat yhdessä liikenneohjaajien kanssa, mille raiteelle mikäkin juna ohjataan Helsingissä ja mistä ne taas vastaavasti lähtevät.

Lisäksi kalustonohjaajat valvovat, että kalusto viedään huoltoon ajoissa. Kaluston vikaantuessa he järjestävät sen välittömän siirtämisen korjausvarikolle.

Talvimyräkässä junatarjontaa saatetaan supistaa   

Maanantaista perjantaihin kaluston ohjauspisteellä on paikalla myös lähiliikenteen kuljetuspäällikkö, jonka yksi päätehtävistä näin talviaikaan on seurata tulevien päivien sääennusteita.

Tämä siksi, että voimme tehdä hyvissä ajoin päätöksen yhdessä Liikenneviraston kanssa seuraavan päivän lähiliikenteen junatarjonnan vähentämisestä.

Junatarjontaa vähennetään, jos odotettavissa on esimerkiksi kovaa lumimyrskyä, joka harjapartioista ja vaihteiden lämmityksistä huolimatta aiheuttaa väistämättä viivästyksiä liikenteeseen.

Tällaisissa tilanteissa on parempi, että junia ajetaan vähemmän mutta pidempinä, jotta häiriöt eivät kertaantuisi monelle junalle.

Näitä tilanteita varten on tehty etukäteen myös tarkat suunnitelmat, joissa määritellään, mitkä junat ajetaan ja kuinka pitkinä.  

Matkustajille pyritään tarjoamaan mahdollisimman suunnitelmallinen ja sujuva junatarjonta myös silloin, kun talvi saapuu kunnolla tänne eteläänkin.

Ilmastotulevaisuuden toivot kokoontuivat huippukokoukseen

Viime viikolla Tiedekeskus Heurekassa järjestettiin ilmastohuippukokous. Paikan päälle saapui koululaisryhmiä pääkaupunkiseudulta ja aina Rovaniemeltä ja Oulusta asti.

Nuoria innostettiin ideoimaan käytännön toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tarkoituksena oli luoda suunnitelmia, joita kouluissa lähdetään toteuttamaan kokouksen jälkeen.   

Ennen nuorten ideointia pidettiin tervetuliais- ja inspiroitumiskokoontuminen auditoriossa, jossa eri osapuolet alustivat ilmastokysymyksiin liittyvistä käytännön haasteista.

Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon voittaja, Ylen toimittaja Jaana Kanninen esitteli Malediivien tuskallista tilannetta, jossa valtameren pinnan nousu uhkaa peittää alleen saarivaltakunnan lukuisia saaria. 

Nepalista asti saapuneet vieraat esittivät, miten eloperäisistä jätteistä saadaan aikaan biokaasua kotitalouksien ruoanvalmistusta varten. Säästytään polttopuiden keruulta ja savuttamiselta – näppärää.

Tekemisen meininkiä kaivattaisiin myös Varsovassa  

Pidin tapahtumassa VR-konsernin alustuksen, jossa käsiteltiin kestävän liikenteen nykyhaasteita, joita ovat liikenteen jatkuva kasvu ja lähes täydellinen öljyriippuvuus.

Esittelin VR-konsernin viisi ympäristölupausta, joista kaksi on kohdistettu nimenomaan ilmastonmuutoksen hillintään – tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta 20 prosenttia ja nostaa uusiutuvan energian osuus koko konsernissa yli 60 prosenttiin.

Ympäristölupaukset ovat olleet hyvä keino viestiä ympäristöasioista niin yrityksen sisällä kuin myös asiakkaille ja muille sidosryhmille. Ehdotin alustuksessani, että myös koulut voisivat muokata suunnitelmansa lupausten muotoon.

Kuten nuorten ilmastohuippukokoukselta voi odottaa, oli tilaisuudessa innostunut ilmapiiri ja tekemisen meininki.

Samaa tekemisen meininkiä toivoisi Varsovassa käynnistyneeseen YK:n kansainväliseen ilmastokokoukseen, jossa osallistuvat maat tuntuvat kyttäävän, minkälaisia ketunhäntiä kullakin on kainalossa.

Kuvat: www.sxc.hu/sveres ja VR Group

Vasta-alkajan viisi vinkkiä Pietariin

Tänä syksynä uskaltauduin ensimmäistä kertaa Allegro-matkalle Pietariin. Tässä muutama vasta-alkajan vinkki sinulle, joka vielä suunnittelet ensimmäistä matkaasi.

1. Jos olet omatoimimatkaaja, ole ajoissa liikkeellä.
Jos haluat säästää viisumimaksuissa hankkimalla viisumin suoraan Venäjän konsulaatista (hintaan 35 euroa/kappale ole ajoissa liikkeellä.

Tarvittavien papereiden kokoaminen vaatii aikaa. Passikuvan on oltava korkeintaan kuusi kuukautta vanha. Matkavakuutuksesta ja maksetusta hotellista kutsuineen on oltava erilliset dokumentit. Konsulaatissa on käytävä henkilökohtaisesti – sekä viemässä passi että hakemassa se. Konsulaatti on auki vain aamupäivisin.

Helpoimmalla tietenkin pääsee, jos jättää matkajärjestelyt matkatoimiston huoleksi.

2. Kiinnitä passiisi klemmari.
Ennen rajan ylittämistä on täytettävä kaksiosainen maahantulokortti. Toinen osa annetaan rajaviranomaisille menomatkalla ja toinen paluumatkalla. Paluumatkaa varten kortin puolikas pysyy mukana helpoiten passiin kiinnitetyn klemmarin avulla.

3. Tulosta metrokartta etukäteen.
Pietarin metron sivuilla on metrokartta. Säästät vaivaa tulostamalla kartan jo Suomessa mukaan.

4. Tarkista hotellihuone vielä kerran ennen kotimatkaa.
Hotellihuoneeseen jääneitä tavaroita voi toki yrittää jälkikäteen tiedustella hotellista. Jos ne löytyvät, voi niiden lähettäminen Suomeen tulla tyyriiksi: tavallinen posti ei ole vaihtoehto, ja pikalähettipalvelu voi maksaa jopa 250 euroa.

5. Ravintolavaunussa käyvät myös ruplat.
Loppumatka kuluu helposti reissua fiilistellessä ravintolavaunun blineillä tai suolakurkuilla.

Talkoot perinnemaisemien parhaaksi tuottivat tulosta

Niityt, kedot, ahot – jokainen junamatkaaja lienee ihastellut kotimaan kauniita kulttuurimaisemia ohi kiitävän junan ikkunasta. VR Groupin ja Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) monivuotisen yhteistyön tuloksena arvokkaat perinnemaisemat ovat saaneet ansaitsemaansa hoivaa ja huomiota.  

Perinnemaisemat edustavat uhanalaista luontotyyppiä Suomessa. Ne ovat muovautuneet eilispäivän karjatalouteen liittyvien maankäyttötapojen, kuten laidunnuksen ja niiton seurauksena. Monet eläin- ja kasvilajit ovat edelleen riippuvaisia hoidetuista perinnemaisemista.  

VR Groupin ja SLL:n yhteistyöhankkeessa oli mukana yli 70 radanvarsien ja asemapihojen perinnemaisemakohdetta eri puolilla Suomea. Yhteistyö aloitettiin vuonna 2008. Matkalla maisemaan – luonnollisesti -projekti päättyi vuonna 2010. Samana vuonna maisemahanke lunasti ympäristöministeriön palkinnon.  

Onnistunut yhteistyö sai vielä jatkoa varsinaisen hankkeen päätyttyä. VR Group on kolmen vuoden aikana tukenut viiden perinnemaisemakohteen hoitotöitä. Kummikohteiksi valikoituivat Haapamäen aseman niityt, Salon Kirjolanmäki, Viinijärven asemanseudun radanvarsiniitty Liperissä, Keminmaan kirkot sekä Ylivieskan Vähäkangas.

VR Groupin ja SLL:n yhteistyö on tuottanut tulosta: useissa perinnemaisemakohteissa kasvilajit ovat lisääntyneet ja niiden kasvualueet laajentuneet. Tietoisuus perinnemaisemista on kohentunut – ja samalla niiden arvostus. Hyvä tarkoitus on koonnut yhteen ja innostanut mukaan eri toimijoita. Ja mikä parasta: radanvarsilla riittää nähtävää jatkossakin.

Katso video VR Groupin ja Suomen luonnonsuojeluliiton perinnemaisemahankkeesta  

Suunta muuttui sunnuntaina

Läntiset kaupunkiradat ovat muuttaneet liikennöintisuuntiaan. Kun M-, A- ja L-junat ennen ajoivat oikealla, ajavat ne nyt vasemmalla samalla tavoin kuin pääradan lähijunat. Liikennevirasto muutti kulkusuuntaa, sillä se ennakoi kehäradan liikennöinnin alkamista. Matkustajille tämä tuottaa päänvaivaa muuttuneina laitureina.

Muutosta on rummutettu kaikissa mahdollisissa kanavissa etukäteen. Liikenneviraston viesti uutisoitiin muun muassa Metrossa ja Helsingin Sanomissa, HSL käytti omat kanavansa muutoksen viestimiseen, ja VR:n Facebook-sivuilla julkaistu päivitys jaettiin kymmeniä kertoja. Kuulutusten ja laiturinäyttöjen lisäksi matkustajia opastivat oikealle laiturille laiturioppaat.

Pienen maanantaisen pikagallupin pohjalta tieto laiturimuutoksista oli tavoittanut ainakin osan matkustajista: lehtiä oli luettu ja Facebookissa päivitystä jaettu. Siitä huolimatta sunnuntaina ja maanantaiaamupäivällä matkustajia ohjanneilla junamyyjillä riitti työsarkaa.


- Tulin tänne aamulla puoli viideltä. Viiden ja kuuden välillä satoi vettä, sen jälkeen on ollut ihan mukavaa, kertoo Andrus Mustkivi, joka ohjasi matkustajia Malminkartanon aseman pohjoispäässä.


- Töitä riittää, totesivat Myyrmäen asemalla matkustajia ohjanneet Senja Rapila ja Niko Hintsala.

Malminkartano on yksi Vantaankosken radan kinkkisimmistä asemista, sillä se sijaitsee pitkässä tunnelissa, jossa laiturit reunustavat keskellä olevia raiteita. Laituria vaihtaakseen on käveltävä alikulun kautta toiselle puolelle. Aikaa kuluu, juna menee.

Kaikki eivät jaksa kiertää. Jokunen hurjapää päättää säästää aikaa, ja hypätä raiteiden ja jopa niitä erottavan aidan yli. Se ei ole erityisen viisasta. Ai miksikö ei? Vastausta voi etsiä australialaisen Metro Trainsin julkaisemasta rallatuksesta ”Dumb ways to die”. Pätee valitettavasti myös meillä Suomessa.