Liikkuva sohva! Katso kuvat!

Viuh vaan. Veitsi leikkaa tarran taustapaperista palasen pois. Hetken päästä lakanan kokoinen tarra roikkuu valkean pohjamaalin saaneen junan ulkoseinässä. Minuutteja myöhemmin loppukin taustapaperista makaa VR:n Hyvinkään konepajan lattialla, ja Harri Räsänen kiinnittää tottunein vedoin sinisävyistä mainostarraa junan kylkeen. Työ käy yllättävän nopeasti.

- Juna on kiitollinen teipattava, sillä valmista pintaa syntyy nopeasti, Räsänen tuumailee työnsä lomassa.

Yksi mainosteippi on kooltaan 125x235 senttimetriä, ja paloja kuluu junan teippaamiseen 84 kappaletta. Yhden junan teippaamiseen menee työparilta reippaalla työtahdilla reilut kaksi päivää.

Vastaremontoitu Sm2-mallinen lähijuna ei ole ensimmäinen juna, jota Räsänen kollegoineen teippaa. Työnäytteitä on nähtävissä Allegro-junien ulkopinnoissa ja jopa lentokoneissa. Henkilöautoja on teipattu lukuisia, kuten myös myymälöitä.

Joulukuussa lähtee koeajolle ja lopulta liikenteeseen ensimmäinen kokonaan mainoksilla teipattu lähijuna. Ensimmäinen rohkea mainostaja on Isku, joka kyselee matkustajilta: Nukuitko hyvin?

Uusi mainosteippaus on värimaailmaltaan rauhallisen sinisävyinen, kauniskin.
Toisessa osassa junaa sänkyjen sijalla on kuvia sohvista.

Junat ovat osa normaalia pääkaupunkiseudun junaliikennettä. Niitä ei ole varattu millekään tietylle yhteysvälille, vaan ne kiertävät osana normaalia kalustokiertoa koko lähiliikenteessä. Todennäköisimmin mainosjunan bongaa aamun tai illan ruuhkaliikenteestä.

Lataa kuvat täältä

Lataa kuvia junan teippauksesta tästä linkistä. Kuvat ovat vapaasti käytettävissä. Mainitse kuvaaja: Laura Oja / VR Group.

Peruskorjatun junan pohjamaali on valkoinen.

Isku mainostaa sänkyjä ja sohvia.

 

VR kestää kansainvälisen vertailun

Työ junaliikenteen täsmällisyyden ja luotettavuuden parantamiseksi tuottaa tulosta. Monet tutkimukset ja mittaukset kertovat, että junamatkustajien tyytyväisyys on parantunut.

Tuorein mittari on keskeisten toimialojen ja julkisten palveluiden asiakastyytyväisyyttä mittaava EPSI Rating, joka tutki nyt pohjoismaalaisten joukkoliikenneyhtiöiden toimintaa.

Tutkimuksessa selvitettiin junaliikenteen lisäksi tyytyväisyyttä linja-auto-, taksi- ja lentoliikenteeseen.

Junaliikennettä vertailtaessa VR kestää kansainvälisen vertailun. Ruotsin rautatieyhtiö SJ ja Norjan rautatieyhtiö NSB saivat selvästi huonommat arvosanat.

Tutkimuksen mukaan VR pärjää valtiollisista rautatieyhtiöistä ylivoimaisesti parhaiten. VR:n  tyytyväisyysaste  on  korkeampi kuin SJ:llä ja  NSB:llä. Tyytyväisyys VR:ään on parantunut viime vuoteen verrattuna.

Valtiollisilla junayhtiöillä on edelleen haasteita asiakastyytyväisyydessä kaikissa maissa.

Marraskuussa puhelimitse tehtyyn tutkimukseen osallistui noin 500 suomalaista. Katso 9.12.2013 julkaistut tarkemmat tulokset täältä.

EPSI Ratingin lisäksi VR on menestynyt aiemmin tänä vuonna monissa muissa tutkimuksissa, katso helmikuinen yhteenveto tuloksista.

Ratapihatehtävät vetävät

1 245 hakemusta, hienoa! Toissa sunnuntaina päättynyt koulutushakumme ratapihatehtäviin  veti taas suuren määrän hakemuksia. Rekrytointipäällikkönä voin vain olla iloinen kiinnostuksesta tähän meille tärkeään tehtävään, joka vaatii vastuullisuutta, tarkkuutta ja fyysistä kuntoa.

Suuri hakemusmäärä ei ole kuitenkaan yllätys. Rautateiden perusammattien koulutushaut herättävät aina suurta kiinnostusta. Viime vuonna saimme veturinkuljettajakoulutukseen 5 800 hakijaa ja konduktöörikoulutukseen reilut 1 000.

Näin suurista hakijamääristä lopullisten kurssilaisten valinta on vaativa rekrytointiprojekti.

Ratapihatyöntekijäksi ja muihin liikenneturvallisuustehtäviin, kuten konduktööriksi tai työkoneenkuljettajaksi, rekrytoitaessa on otettava huomioon tehtävien niin sanotussa kelpoisuuslaissa määritellyt edellytykset eli kelpoisuusvaatimukset.

Kelpoisuus sisältää tehtäväkohtaisia osaamisia, tarkat terveydelliset vaatimukset sekä psykologisen soveltuvuuden, joita vaaditaan, kun henkilö työskentelee liikenneturvallisuustehtävässä.

Soveltuvuus tehtävään puntaroidaan tarkasti      

1 200 ratapihatyöntekijäksi hakeneista valitaan joulu-tammikuun aikana 29 uutta työntekijää yhdeksälle eri paikkakunnalle. Osa aloittaa koulutuksen maaliskuussa 2014, loput syksyllä 2014.  

Viime viikolla suurin osa hakemuksista on luettu ja joillakin paikkakunnilla haastattelut on jo käynnistetty. Viimeiset haastattelut pidetään joulukuun alussa. Kutsumme haastatteluihin noin 4–6 henkilöä yhtä tehtävää kohden, kiinnostavien hakijoiden määrästä riippuen.

Haastattelu sisältää kasvokkain tapahtuvan yksilöhaastattelun lisäksi lyhyen ryhmätehtävän sekä infotilaisuuden ratapihatyöntekijän työstä ja koulutuksen sisällöstä.  

Haastattelupäivistä jatkoon valitut kutsutaan joulukuun aikana soveltuvuusarviointiin. Psykologisen soveltuvuuden arvioi ns. rautatiepsykologi, joka on erikoistunut arvioimaan liikenneturvallisuustehtävää hoitavan henkilön psykologisia ominaisuuksia ja soveltuvuutta.

Selvitämme tammikuun alkuviikkoina myös terveystarkastuksessa hakijoiden terveydentilan. Työ edellyttää hyvää fyysistä kuntoa, sillä ratapihatyöntekijä kävelee paljon ja nostaa painavia esineitä. Myös hyvä näköaisti, värinäkö ja kuulo ovat erityisen tärkeitä.

Lopulliset valinnat tulevista kurssilaisista tehdään tammikuun loppuun mennessä.

”Työ kiinnostaa, koska saan olla siinä lähes koko ajan ulkona.” Tämän kuulen monelta hakijalta haastatteluissa. On hienoa, että meille tärkeät perusammatit motivoivat.

Oulussa onnistuu jatkossa myös junien kunnostus

Astun sisään junahallin päätyovesta, ja vastassa on hämmentävä näky: yli 330 metriä pitkät raiteet sisätiloissa.

Oulun uudella varikolla tuoksuu vielä maali. Paikat on laitettu kuntoon avajaisjuhlia varten.  

Junahallin raiteilla lepää kuusivaunuinen IC-juna vetureineen. Vieressä olisi tilaa vielä toiselle mokomalle.  

Aiemmin Oulussa on nähty sisähalleissa vain vetureita. Matkustajajunien päivittäinen huolto on tapahtunut Oulun juna-asemalla.

Asemalla on siivottu junat ja täydennetty ravintolavaunun antimet. Ulkosalla on hoitunut myös vesisäiliöiden täyttö sekä jätevesien tyhjennys.

Tarvittavat huollot yhdessä hallissa   

Vaihtotyön johtaja Ari Maukku iloitsee siitä, että työnteko on siirtynyt tuulesta ja tuiskusta uudelle varikolle.  

Hän näyttää, miten IC-vaunun 200-litraisen vesisäiliön täyttö tapahtuu uutuuttaan hohtavissa tiloissa. Säiliöstä saadaan vettä esimerkiksi vessoihin.

Kiskojen vieressä lattiassa on luukkuja, niin sanottuja hyödykepisteitä. Niistä löytyvät myös tähän toimenpiteeseen tarvittavat välineet.  

Ja vessoista puheen ollen: varikolla hoituu jatkossa myös niiden kunnostus. Aiemmin pohjoisessa vikaantuneet junan wc:t korjattiin vasta Helsingissä.

Uusi varikko on mitä ilmeisimmin ollut investointi myös matkustusmukavuuteen!

Sulatuslaitteita ja led-lamppuja  

Erilaisten kunnostustoimenpiteiden lisäksi uudella varikolla onnistuu myös kaluston sulatus lumesta ja jäästä. Tämä parantaa liikenteen täsmällisyyttä talviaikana.

Sulatusvesi otetaan talteen ja hyödynnetään uudelleen, mikä vähentää vedenkulutusta merkittävästi.

Ympäristöasiat on huomioitu myös varikon valaistuksessa. Oulun uusi varikko on Suomen suurin led-valaistu rakennus.

Varikolla valot palavat vuorokauden ympäri – myös silloin, kun ohitan rakennuksen junan kyydissä paluumatkallani pääkaupunkiseudulle.   

Harmi, ettei junahallin kylkeen tehty taideteos erotu kovin hyvin näin pimeällä.

Linda Sjöblom

Työskentelen HR-kehittämispäällikkönä VR-konsernin henkilöstöyksikössä. Työskentelen henkilöstön osaamisen sekä yrityskulttuurimme kehittämiseen liittyvissä tehtävissä, muun muassa esimiesvalmennusten ja työnantajakuvan keittämiseen liittyvien projektien kautta.

Työssäni minua motivoi se, että VR on talona hyvin kiinnostavassa muutosvaiheessa. Talossa on hieno tekemisen meininki ja kehitysmyönteisyys. HR-tehtävässä pääsen päivittäin työskentelemään eri liiketoimintojen ja henkilöstöryhmien kanssa. On hienoa tehdä töitä henkilöstömme osaamisen kehittämisen ja hyvinvoinnin eteen.