Ratapihatehtävät vetävät

1 245 hakemusta, hienoa! Toissa sunnuntaina päättynyt koulutushakumme ratapihatehtäviin  veti taas suuren määrän hakemuksia. Rekrytointipäällikkönä voin vain olla iloinen kiinnostuksesta tähän meille tärkeään tehtävään, joka vaatii vastuullisuutta, tarkkuutta ja fyysistä kuntoa.

Suuri hakemusmäärä ei ole kuitenkaan yllätys. Rautateiden perusammattien koulutushaut herättävät aina suurta kiinnostusta. Viime vuonna saimme veturinkuljettajakoulutukseen 5 800 hakijaa ja konduktöörikoulutukseen reilut 1 000.

Näin suurista hakijamääristä lopullisten kurssilaisten valinta on vaativa rekrytointiprojekti.

Ratapihatyöntekijäksi ja muihin liikenneturvallisuustehtäviin, kuten konduktööriksi tai työkoneenkuljettajaksi, rekrytoitaessa on otettava huomioon tehtävien niin sanotussa kelpoisuuslaissa määritellyt edellytykset eli kelpoisuusvaatimukset.

Kelpoisuus sisältää tehtäväkohtaisia osaamisia, tarkat terveydelliset vaatimukset sekä psykologisen soveltuvuuden, joita vaaditaan, kun henkilö työskentelee liikenneturvallisuustehtävässä.

Soveltuvuus tehtävään puntaroidaan tarkasti      

1 200 ratapihatyöntekijäksi hakeneista valitaan joulu-tammikuun aikana 29 uutta työntekijää yhdeksälle eri paikkakunnalle. Osa aloittaa koulutuksen maaliskuussa 2014, loput syksyllä 2014.  

Viime viikolla suurin osa hakemuksista on luettu ja joillakin paikkakunnilla haastattelut on jo käynnistetty. Viimeiset haastattelut pidetään joulukuun alussa. Kutsumme haastatteluihin noin 4–6 henkilöä yhtä tehtävää kohden, kiinnostavien hakijoiden määrästä riippuen.

Haastattelu sisältää kasvokkain tapahtuvan yksilöhaastattelun lisäksi lyhyen ryhmätehtävän sekä infotilaisuuden ratapihatyöntekijän työstä ja koulutuksen sisällöstä.  

Haastattelupäivistä jatkoon valitut kutsutaan joulukuun aikana soveltuvuusarviointiin. Psykologisen soveltuvuuden arvioi ns. rautatiepsykologi, joka on erikoistunut arvioimaan liikenneturvallisuustehtävää hoitavan henkilön psykologisia ominaisuuksia ja soveltuvuutta.

Selvitämme tammikuun alkuviikkoina myös terveystarkastuksessa hakijoiden terveydentilan. Työ edellyttää hyvää fyysistä kuntoa, sillä ratapihatyöntekijä kävelee paljon ja nostaa painavia esineitä. Myös hyvä näköaisti, värinäkö ja kuulo ovat erityisen tärkeitä.

Lopulliset valinnat tulevista kurssilaisista tehdään tammikuun loppuun mennessä.

”Työ kiinnostaa, koska saan olla siinä lähes koko ajan ulkona.” Tämän kuulen monelta hakijalta haastatteluissa. On hienoa, että meille tärkeät perusammatit motivoivat.

Oulussa onnistuu jatkossa myös junien kunnostus

Astun sisään junahallin päätyovesta, ja vastassa on hämmentävä näky: yli 330 metriä pitkät raiteet sisätiloissa.

Oulun uudella varikolla tuoksuu vielä maali. Paikat on laitettu kuntoon avajaisjuhlia varten.  

Junahallin raiteilla lepää kuusivaunuinen IC-juna vetureineen. Vieressä olisi tilaa vielä toiselle mokomalle.  

Aiemmin Oulussa on nähty sisähalleissa vain vetureita. Matkustajajunien päivittäinen huolto on tapahtunut Oulun juna-asemalla.

Asemalla on siivottu junat ja täydennetty ravintolavaunun antimet. Ulkosalla on hoitunut myös vesisäiliöiden täyttö sekä jätevesien tyhjennys.

Tarvittavat huollot yhdessä hallissa   

Vaihtotyön johtaja Ari Maukku iloitsee siitä, että työnteko on siirtynyt tuulesta ja tuiskusta uudelle varikolle.  

Hän näyttää, miten IC-vaunun 200-litraisen vesisäiliön täyttö tapahtuu uutuuttaan hohtavissa tiloissa. Säiliöstä saadaan vettä esimerkiksi vessoihin.

Kiskojen vieressä lattiassa on luukkuja, niin sanottuja hyödykepisteitä. Niistä löytyvät myös tähän toimenpiteeseen tarvittavat välineet.  

Ja vessoista puheen ollen: varikolla hoituu jatkossa myös niiden kunnostus. Aiemmin pohjoisessa vikaantuneet junan wc:t korjattiin vasta Helsingissä.

Uusi varikko on mitä ilmeisimmin ollut investointi myös matkustusmukavuuteen!

Sulatuslaitteita ja led-lamppuja  

Erilaisten kunnostustoimenpiteiden lisäksi uudella varikolla onnistuu myös kaluston sulatus lumesta ja jäästä. Tämä parantaa liikenteen täsmällisyyttä talviaikana.

Sulatusvesi otetaan talteen ja hyödynnetään uudelleen, mikä vähentää vedenkulutusta merkittävästi.

Ympäristöasiat on huomioitu myös varikon valaistuksessa. Oulun uusi varikko on Suomen suurin led-valaistu rakennus.

Varikolla valot palavat vuorokauden ympäri – myös silloin, kun ohitan rakennuksen junan kyydissä paluumatkallani pääkaupunkiseudulle.   

Harmi, ettei junahallin kylkeen tehty taideteos erotu kovin hyvin näin pimeällä.

Linda Sjöblom

Työskentelen HR-kehittämispäällikkönä VR-konsernin henkilöstöyksikössä. Työskentelen henkilöstön osaamisen sekä yrityskulttuurimme kehittämiseen liittyvissä tehtävissä, muun muassa esimiesvalmennusten ja työnantajakuvan keittämiseen liittyvien projektien kautta.

Työssäni minua motivoi se, että VR on talona hyvin kiinnostavassa muutosvaiheessa. Talossa on hieno tekemisen meininki ja kehitysmyönteisyys. HR-tehtävässä pääsen päivittäin työskentelemään eri liiketoimintojen ja henkilöstöryhmien kanssa. On hienoa tehdä töitä henkilöstömme osaamisen kehittämisen ja hyvinvoinnin eteen.

Lähiliikenteen ohjauspisteellä seurataan sääennusteita

Muualle Suomeen talvi on jo saapunut, mutta lähiliikennealueelle Helsingin seudulle lunta vielä odotellaan, vaikka Aleksin joulukatukin on jo avattu.

Helsingin seutu on pienillekin säähäiriöille altis, koska Helsingin ratapihalla tapahtuu yhtenä arkipäivänä reilusti yli tuhat kaluston siirtoa.  

Pasilan virastotalossa toimii Etelä-Suomen rautatieliikenteen ohjauskeskus Liikenneviraston alaisuudessa. Siellä on myös VR:n operaatiokeskuksella edustus, nimittäin lähiliikenteen kaluston ohjauspiste.

Lähiliikenteen kalustonohjaajat valvovat, että kaikissa lähijunissa on riittävä määrä oikeantyyppisiä junayksiköitä. Häiriötilanteen sattuessa he järjestävät seuraavaa lähtöä varten korvaavaa kalustoa.

Kalustonohjaajat sopivat yhdessä liikenneohjaajien kanssa, mille raiteelle mikäkin juna ohjataan Helsingissä ja mistä ne taas vastaavasti lähtevät.

Lisäksi kalustonohjaajat valvovat, että kalusto viedään huoltoon ajoissa. Kaluston vikaantuessa he järjestävät sen välittömän siirtämisen korjausvarikolle.

Talvimyräkässä junatarjontaa saatetaan supistaa   

Maanantaista perjantaihin kaluston ohjauspisteellä on paikalla myös lähiliikenteen kuljetuspäällikkö, jonka yksi päätehtävistä näin talviaikaan on seurata tulevien päivien sääennusteita.

Tämä siksi, että voimme tehdä hyvissä ajoin päätöksen yhdessä Liikenneviraston kanssa seuraavan päivän lähiliikenteen junatarjonnan vähentämisestä.

Junatarjontaa vähennetään, jos odotettavissa on esimerkiksi kovaa lumimyrskyä, joka harjapartioista ja vaihteiden lämmityksistä huolimatta aiheuttaa väistämättä viivästyksiä liikenteeseen.

Tällaisissa tilanteissa on parempi, että junia ajetaan vähemmän mutta pidempinä, jotta häiriöt eivät kertaantuisi monelle junalle.

Näitä tilanteita varten on tehty etukäteen myös tarkat suunnitelmat, joissa määritellään, mitkä junat ajetaan ja kuinka pitkinä.  

Matkustajille pyritään tarjoamaan mahdollisimman suunnitelmallinen ja sujuva junatarjonta myös silloin, kun talvi saapuu kunnolla tänne eteläänkin.

Ilmastotulevaisuuden toivot kokoontuivat huippukokoukseen

Viime viikolla Tiedekeskus Heurekassa järjestettiin ilmastohuippukokous. Paikan päälle saapui koululaisryhmiä pääkaupunkiseudulta ja aina Rovaniemeltä ja Oulusta asti.

Nuoria innostettiin ideoimaan käytännön toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tarkoituksena oli luoda suunnitelmia, joita kouluissa lähdetään toteuttamaan kokouksen jälkeen.   

Ennen nuorten ideointia pidettiin tervetuliais- ja inspiroitumiskokoontuminen auditoriossa, jossa eri osapuolet alustivat ilmastokysymyksiin liittyvistä käytännön haasteista.

Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon voittaja, Ylen toimittaja Jaana Kanninen esitteli Malediivien tuskallista tilannetta, jossa valtameren pinnan nousu uhkaa peittää alleen saarivaltakunnan lukuisia saaria. 

Nepalista asti saapuneet vieraat esittivät, miten eloperäisistä jätteistä saadaan aikaan biokaasua kotitalouksien ruoanvalmistusta varten. Säästytään polttopuiden keruulta ja savuttamiselta – näppärää.

Tekemisen meininkiä kaivattaisiin myös Varsovassa  

Pidin tapahtumassa VR-konsernin alustuksen, jossa käsiteltiin kestävän liikenteen nykyhaasteita, joita ovat liikenteen jatkuva kasvu ja lähes täydellinen öljyriippuvuus.

Esittelin VR-konsernin viisi ympäristölupausta, joista kaksi on kohdistettu nimenomaan ilmastonmuutoksen hillintään – tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta 20 prosenttia ja nostaa uusiutuvan energian osuus koko konsernissa yli 60 prosenttiin.

Ympäristölupaukset ovat olleet hyvä keino viestiä ympäristöasioista niin yrityksen sisällä kuin myös asiakkaille ja muille sidosryhmille. Ehdotin alustuksessani, että myös koulut voisivat muokata suunnitelmansa lupausten muotoon.

Kuten nuorten ilmastohuippukokoukselta voi odottaa, oli tilaisuudessa innostunut ilmapiiri ja tekemisen meininki.

Samaa tekemisen meininkiä toivoisi Varsovassa käynnistyneeseen YK:n kansainväliseen ilmastokokoukseen, jossa osallistuvat maat tuntuvat kyttäävän, minkälaisia ketunhäntiä kullakin on kainalossa.

Kuvat: www.sxc.hu/sveres ja VR Group