Matkustajien mielestä täsmällisyys on parantunut

VR:n ja Liikenneviraston tilaamassa tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa, mitä kaukoliikenteen täsmällisyys merkitsee junamatkustajille.

– Olemme kiinnostuneita siitä, mitä vaikutuksia junan myöhästymisellä on asiakkaiden arkeen. Laaja tutkimusaineisto tarjoaa tietoa VR:n ja Liikenneviraston täsmällisyystyön tueksi, toteaa kaukoliikennejohtaja Ari Vanhanen.   

Tutkimuksen mukaan matkustajat ovat kaukojunaliikenteen täsmällisyyteen yleisesti ottaen melko tyytyväisiä. Kriittisimmin täsmällisyyteen suhtautuvat säännöllisesti junaa käyttävät työ- ja asiointimatkaajat.

– Ruuhkajunien täsmällisyyttä on syytä edelleen parantaa esimerkiksi kehittämällä kunnossapitoa. Jotta täsmällisyystavoitteet voivat toteutua, tarvitaan myös valtion panostusta häiriöherkän rataverkon ylläpitoon.

Jo 5–15 minuutin myöhästymistä aiheutuu haittaa matkustajille – seurauksena on jatkoyhteyden katkeaminen tai töistä myöhästyminen. Kaukoliikenteessä varautuminen 10 minuutin myöhästymiseen voi tarkoittaa lähtemistä tuntia aiemmalla junalla.

VR on tehnyt yhdessä Liikenneviraston kanssa systemaattisesti töitä täsmällisyyden parantamiseksi, mikä näkyy siinä, että hieman yli puolet vastanneista arvioi, että junaliikenteen täsmällisyys on viime aikoina parantunut.

Fokus sekä matka-aikoihin että täsmällisyyteen

Tutkimuksen mukaan täsmällisyys on matkustajille matka-ajan pituutta tärkeämpää.

– Tulos on ymmärrettävä, mutta toisaalta olemme käytännön kautta oppineet, että matka-ajan lyhentäminen on aina lisännyt matkustajamääriä, toteaa Vanhanen.

– Täsmällisyyttä ei enää ole mahdollista parantaa matka-aikoja pidentämällä. Ratkaisut on löydettävä infrastruktuurin ja VR:n kaluston luotettavuuden parantamisesta. Myös ratatöiden aiheuttamia haittoja on vähennettävä.

Vanhanen muistuttaa, että junan matka-ajan tulee olla kilpailukykyinen muihin kulkumuotoihin nähden. Junaliikenteeseen kohdistuvat myös erityisen kovat täsmällisyysvaatimukset, koska käytössä ovat tarkat minuuttiaikataulut.   

– Tavoitteenamme on sekä lyhentää matka-aikoja että parantaa täsmällisyyttä.

Toimiva tiedotus lieventää myöhästymisen haittoja

Tutkimus tuo esille, että etukäteen saatu tieto kaukojunan myöhästymisestä ja viiveen kestosta lieventää tilanteesta koituvaa haittaa.

– On tärkeää, että tieto kaukojunien myöhästymisestä tavoittaa matkustajat jo ennen matkan alkua. Asiakasinformaatiota kehitetään yhdessä Liikenneviraston kanssa, sanoo Vanhanen.

Lisäksi tutkimuksesta selviää, että valtaosa vastaajista arvostaa sitä, että he voivat käyttää matkustusajan hyödyksi esimerkiksi työntekoon, opiskeluun tai lepoon. Työmatkoilla olleista noin 70 prosenttia ja kaikista matkustajista noin 45 prosenttia hyödynsi matka-aikaansa työskentelyyn.

– Tämä on keskeinen syy sille, miksi kaukojuna valitaan kulkutavaksi.

Tutkimuksen toteutti Tampereen teknisen yliopiston liikenteen tutkimuskeskus Verne. Tuloksiin päädyttiin kaukojunissa tehdyn lomakekyselyn, veturilaisille suunnatun verkkokyselyn sekä kirjallisuuskatsauksen pohjalta.

Konduktööri ei koe kahta samanlaista työpäivää

Konduktöörin työ

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ajattelin hieman avata suuremmalle yleisölle tätä konduktöörin työtä. Pääsääntöinen tehtävämme junassa on tietysti palvella matkustajia, mutta siinä sivussa meillä onkin aika monipuolisesti myös muuta tekemistä.  

Työpäivämme voi alkaa esimerkiksi klo 5.07 aamulla ja loppua vasta klo 18.07. Monelle toimistossa työskentelevälle tämä saattaa olla pitkä päivä. Minusta aika tuntuu kulkevan nopeasti, kun työpäivät ovat monipuolisia. Työ ei välttämättä edes tunnu työltä.

Aamu alkaa – kuten varmaan monella muullakin – siitä, että laitetaan työvaatteet päälle ja katsotaan, että kaikki työvälineet ovat kunnossa. Sitten otetaan vaihtokassa, josta saa annettua takaisin vaihtorahoja myydyistä lipuista.

Tämän jälkeen mennään katsomaan, että juna, jolla on tarkoitus aloittaa työpäivä, on kunnossa. Onko sivunäytöille laitettu oikea määränpää? Se kun on se ensimmäinen asia junan vaunun numeron jälkeen, jota yleensä haetaan.

Seuraavaksi tarkistetaan yleisesti, että juna on kunnossa. Jos jokin asia ei toimi kunnolla, ilmoitamme siitä eteenpäin huollolle. Kun lähtevä juna on tarkistettu, siirrytään laiturille palvelemaan matkustajia.

Asiat, jotka ihmetyttävät matkustajia, ovat esimerkiksi seuraavanlaisia: Mihin juna on menossa? Missähän se vaunu x mahtaa olla? Olikohan tässä lemmikkiosastoa? Kysymyksiä on miltei yhtä monta kuin matkustajia.

Matkustajissa on työn rikkaus     

Kun matkustajat on saatu turvallisesti kyytiin, alkaakin sitten matka kohti määränpäätä. Alkuun kerrotaan sisäisen audiojärjestelmän kautta hieman junan kokoonpanosta ja siitä, mistä löytyy esimerkiksi leikkiosasto, jonne voivat sitten lapset ja lapsenmieliset mennä leikkimään.

Nyt on sitten edetty lippujen tarkistukseen, ja juna mennään läpi osasto ja matkustaja kerrallaan. Tavoitteena on palvella matkustajia parhaansa mukaan ja samalla tarkistaa, että matkaliput ovat kunnossa.

Tässä tämän työn rikkaus tuleekin esiin: konduktööri voi matkustaa samalla junarungolla koko päivän, mutta matkustajat vaihtuvat ja tekevät työstä mielenkiintoisen.

Kun väliasemat on ohitettu ja on tullut pääteaseman vuoro, onkin sitten aika toivottaa matkustajille oikein hyvää päivän jatkoa ja toivottaa heidät tervetulleeksi uudestaan. Sitten se juna, jolla on tullut, lähtee mahdollisesti 10 minuutin sisällä takaisin.

Minä sitten joko jatkan samalla rungolla, esimerkiksi Helsingin päärautatieasemalta takaisin Tampereelle, tai menen tauolle. Tai sitten voi olla vaihtotöitä, joissa siirretään juna esimerkiksi Ilmalaan varikolle huollettavaksi, siivottavaksi tai vesitykseen tms.

Monta paikkakuntaa päivässä

Konduktöörin päivään voi kuulua monta eri junaa ja paikkakuntaa. Tampere, Helsinki, Lahti, Kouvola, Kotkan satama, Kouvola, Helsinki, Riihimäki, Tampere – yhden työvuoron aikana saatetaan kulkea näiden kaikkien paikkakuntien kautta.

Edellytyksenä tietysti on, että kaikki sujuu ja toimii niin kuin junan vessa, eli moitteettomasti. Pitääkin ottaa huomioon, että monet asiat vaikuttavat konduktöörin työhön. Ongelmat ovat voineet ilmaantua jo ennen kuin oma työvuoro on edes alkanut.

Jos esimerkiksi Rovaniemeltä lähteneeseen junaan on matkan varrella, vaikkapa Kokkolassa, tullut jokin tekninen vika ja veturia on jouduttu vaihtamaan, se vaikuttaa paitsi omaan työkuvaan Tampereelta lähtien, mutta myös muiden kollegoiden työhön.

Junien kulkuun ja vaihtoyhteyksiin sillä on myös suuri vaikutus: esimerkiksi Seinäjoella vaihtoyhteyksiin Vaasaan ja Jyväskylään, Tampereella vaihtoyhteyksiin Poriin, Pieksämäkeen, Turkuun ja Keuruulle ja sitten vielä Riihimäellä Lahteen ja Helsingin paikallisjunaan.

Jos esimerkiksi Tampereella sitten Turun ja Pieksämäen junat myöhästyvät tämän takia, niin se vaikuttaa vaihtoyhteyksiin Turusta esimerkiksi Saloon.  Pieksämäellä sillä voi olla merkitystä esimerkiksi Kuopioon ja Joensuuhun meneville.

Tämä on kuin lumipalloefekti: teknisen vian seuraukset vyöryvät eteenpäin. Jos joku on tullut kyytiin Tampereella ja ihmettelee, miksi junat kulkevat myöhässä, vastaus ei ole aina yksiselitteinen. Kuten kuvitella voi, konduktöörin työtehtävät hieman lisääntyvät, jos jokin tekninen vika alkaa pohjoisesta ja sen vaikutus tuntuu sitten Helsinkiin asti.

Suurin syy, jonka takia itse viihdyn niin hyvin tässä työssä, on se kuuluisa klisee, jonka kaikki sanovat: mikään työpäivä ei ole samanlainen. Tässä tapauksessa se on täysin totta – ja tämän työn suola ja rikkaus.

Talvi ei yllätä lumityöryhmää

VR Track kunnostaa vaihteita Helsingin ratapihalla

Helsingin ratapihalla on toistaiseksi varsin vähälumista. Lumentuloa odotellessa keskitytään vaihteiden huoltotöihin. Työn tekee VR Trackin lumityöryhmä, jonka tehtävänä Helsingin ratapihan kunnossapito on.

Työlistalla on vaihteiden rasvausta, lumiurien tekemistä raiteen alla olevaan sepeliin ja vaihteiden lämmittimien testausta ja huoltoa. Vuoron vahvuus on normaalisti neljä henkilöä, ja kolmessa vuorossa työskentelevät lumityöryhmät ovat valmiudessa ympäri vuorokauden marras-huhtikuussa – tai niin kauan, kuin lunta riittää.

Junien pohjasta tippuvat lumet ovat yksi asia, joka haittaa vaihteiden toimintaa. Jos lumipaakut jäävät vaihteen kielten väliin, ei vaihde pysty kääntymään. Talven mittaan raiteille tippuu lunta kuutiokaupalla.

Talven suunnittelu alkaa keväällä

- Tänä vuonna olemme aloittaneet talveen varautumisen jo keväällä, kertoo VR Trackin vastaava työnjohtaja Markus Haapanen. Haapasen mukaan edellisvuosista on otettu opiksi: miehityksen riittävyydestä on huolehdittu ja työnjakoa on selkeytetty.

- Viime talvena suurimmat ongelmat olivat marras-joulukuussa ensimmäisen lumimyrskyn aikaan. Silloin meillä ei ollut tarpeeksi tekijöitä, mutta nyt pitäisi olla. Muutenhan viime talvi sujui varsin mallikkaasti, Haapanen pohtii.

- Meidän väkemme on kokenutta, sitoutunutta ja aktiivista porukkaa.

Tarkkana siellä radalla

Yksi lumityöryhmän jäsenistä toimii aina henkivartijana, ja pitää huolta ryhmän turvallisuudesta. Lumityöryhmä saa jatkuvasti tietoa liikenteenohjauksesta, jossa nähdään, mikä vaihde ei tottele käskyjä. Erityisiä työrakoja ei pyydetä, vaan työt tehdään turvamiehen turvaamana liikenteen rullatessa ympärillä.

Tarkkuutta vaaditaan, sillä ruuhka-aikaan lähtöjä ja tuloja on lähes joka minuutille, ja monimutkaisen vaihteen äärellä voi olla mahdotonta tietää, mille raiteelle lähestyvä juna kääntyy. Talvisin vilkkaan liikenteen lisäksi vaikeusastetta nostavat pimeys, tuuli, lumipyry ja kiire. Tärkeimpien vaihteiden vikaantuminen säteilee koko maan junaliikenteeseen.

Lumiryhmä päivystää kellon ympäri

Kun lumimyräkkä saapuu Helsinkiin, lumityöryhmä ryhtyy toimeen. Sen kunnossapitoalueeseen kuuluu lisäksi Pasila ja Ilmala, joissa kaikissa päivystää oma lumiryhmänsä. Parin päivän varoitusajalla on mahdollista saada myös ulkopuolista lisätyövoimaa, jotta pahimmasta selvitään.

Lunta odotellessa keskistytään vaihteiden kunnossapitoon. Pelkästään Helsingin ja Ilmalan välillä niitä on lähes 400, joten työ ei aivan heti lopu kesken.

Tiesitkö tämän?

  • Rataverkon omistaa Liikennevirasto
  • Liikennevirasto vastaa rataverkon kunnosta ja määrittelee rataverkon kunnossapitovaatimukset
  • Suomen rataverkko on jaettu 12 kunnossapitoalueeseen, joista VR Trackin vastuulla on 8
  • Kaikki kunnossapitoalueet kilpailutetaan viiden vuoden välein

Kuva: VR Group / Laura Oja

Jouluksi kotiin

Tämän vuosisadan lomat on nyt sitten kuitattu. Paluumatka alkoi jo marraskuussa, kun meidät kuljetettiin takaisin asemalle Pasilan vanhoilta veturitalleilta, joissa olimme pestävänä ja puunattavana.

Tänään ympäriltämme riisuttiin pressut, joiden sisällä olemme odotelleet, että jalustan laasti on kuivunut.

Meidät kasattiin jalustojemme päälle osissa: ensin kädet, sitten rinta ja lopuksi pää. Tähän kului kahden viikon arkiyöt. Viikonloppuna huilattiin, sillä aseman edusta on viikonloppuisin niin vilkas, että meidän nostelemisemme ei olisi ollut turvallista.

Jalustamme kasattiin jo aiemmin. Lopuksi saimme käsiimme tuunatut lyhdyt, joiden sisällä valaisee ledit. Ne kuluttavat vähemmän energiaa kuin tavalliset lamput ja kestävät monikertaisesti pidempään.

Hauskaa joulunodotusta jokaiselle junamatkustajalle ympäri Suomea!

Lataa kuvia Kivimiesten paluusta tästä linkistä. Kuvat ovat vapaasti käytettävissä. Mainitse kuvaaja: VR Group/Katri Tamminen.

EU tutki: Suomessa tyytyväisiä junamatkustajia

Me suomalaiset olemme tyytyväisiä junamatkustajia. Näin kertoo EU tuoreessa tutkimuksessaan. Tämän eurobarometrin mukaan 79 prosenttia suomalaisista on hyvin tai erittäin tyytyväisiä junien toiminnan tasoon. Kokonaisuutena junaliikenteeseen, asemien palvelut mukaan lukien, tyytyväisiä oli 80 prosenttia vastaajista. Vähiten tyytyväisiä oli Suomenlahden etelärannalla Virossa, 30 % vastaajista.

Vastaajien mukaan matkustajille tiedottaminen junamatkan aikana, ja erityisesti viivästymistapauksissa, on Suomessa varsin toimivaa: 68 prosenttia oli tyytyväisiä tiedottamiseen. Luku on EU-maiden toiseksi paras. Edellä ovat vain britit, joista 70 prosenttia oli tyytyväisiä tiedottamiseen. Tyytymättömimpiä ovat saksalaiset (42 %)  ja ranskalaiset (47 %).

Tyytyväisyys junaliikenteen täsmällisyyteen vaihtelee EU-maissa rajusti. Tyytyväisimpiä ovat irlantilaiset, joiden mielestä täsmällisyyteen hyvin tai erittäin tyytyväisiä on 78 prosenttia. Suomalaisista saman arvion antoi 67 %, jolla Suomi pääsi kahdeksanneksi parhaimmaksi kaikkiaan 27 EU-maasta. Heikoimman arvosanan antoivat puolalaiset, joista tyytyväisiä täsmällisyyteen oli 36 %.

Kyselyyn osallistui kaikkiaan 26 000 EU-kansalaista, Suomesta noin tuhat. Koko 178-sivuinen raportti englanniksi löytyy täältä.