Osallistuva ihminen on sitoutunut

VR-yhteisölle päättynyt vuosi 2016 oli keskustelun opettelun aikaa. Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus osallistua keskusteluun talon sisäisessä somessa. Yammerissa on kirjoitettu arviolta 50 000 viestiä ja jaettu 70 000 tykkäystä. Viestejä on luettu huimasti arviolta 5 miljoonaa kertaa.

Henkilökunta on nostanut esille lukemattomia aiheita, ongelmia, näkökulmia ja kysymyksiä, joihin on yhdessä löydetty ratkaisuja. Rahaa on säästynyt, asiakaspalvelu on parantunut ja työssä hiertäneitä kompastuskiviä on saatu raivattua.

Vaikeneminen ärsyttää

Vuoden aikana on noussut myös muutamia keskusteluja, jotka ovat haastaneet VR:n yritys- ja johtamiskulttuuria. Toisaalta me työntekijät syyllistymme valittamiseen ilman rakentavaa ehdotusta, toisaalta kysyvä joutuu liian usein liian kauan odottamaan vastausta tai pahimmassa tapauksessa minkäänlaista reaktiota viestiin.

Luonnollisesti tämä hiljaisuus loukkaa ja useimmissa tapauksissa nouseva ärsytys alentaa suorassa suhteessa keskustelun tasoa. Mitä nopeammin asioihin reagoidaan, sitä paremmin keskustelu säilyy ammattilaisten aikuisten tasolla.

Aina ei vastauksia ole valmiina tai ne henkilöt, jotka vastauksen tietäisivät, eivät ole linjoilla. Tällöin on tärkeää, että joku kysymyksen huomannut, aihetta tunteva henkilö reagoi ja kertoo, että kysymys on huomattu ja että siihen etsitään vastaus.

Halu vaikuttaa ja olla mukana

Se, että työntekijä näkee vaivan ja ottaa riskin, että omalla nimellään tuo ajatuksiaan esille, kertoo sitoutumisesta, halusta vaikuttaa omaan työhön, asiakaspalveluun ja jopa työnantajan menestymiseen. Jos ne olisivat samantekeviä, ei kirjoittamisen vaivaa nähtäisi.

Viestiin reagoiminen on osoitus siitä, että päälliköt ja johtajat arvostavat työntekijöitä ja sitoutuvat keskusteluun. Parhaimmillaan avoin keskustelu luo yhteistä ymmärrystä siitä, miksi ja miten me olemme yrityksenä muuttumassa.

Ymmärrys kuitenkin vaatii meiltä kaikilta kaksi korvaa ja yhden suun. Meidän täytyy aidosti olla valmiita kuuntelemaan ja arvostamaan toista, vastaamaan ja joskus jopa muuttamaan omia kantojamme. Parhaimmillaan keskustelun lopputuloksena kumpikin taho ymmärtää toista paremmin ja on viilannut omia kantojaan lähemmäs yhteistä näkemystä.

Pohjolan Liikenne ja Avecra hyvässä vauhdissa

Yammer on ajasta ja paikasta riippumaton tasa-arvoisen keskustelun kanava. Jokaisella on ääni, ja jokaisen kysymys ansaitsee vastuksen. Ihan kuten me vastaamme kysyjälle kasvotusten tai puhelimessa, samalla tavalla me odotamme ja meiltä odotetaan vastausta talon sisäisessä sosiaalisessa mediassa. Tämä korostuu niissä työntekijäryhmissä, jotka ovat töissä kaikkina vuorokauden aikoina eivätkä näe esimiestään monestikaan vuodessa.

Muun muassa Pohjolan Liikenne ja Avecra ovat onnistuneet aktivoimaan linja-autonkuljettajia ja ravintolatyöntekijöitä Yammeriin. Taustalla on selkeä viestintämahdollisuuksien puute, salliva keskustelukulttuuri ja johdon näkyvä sitoutuminen uudenlaiseen toimintaan. Myös työntekijät ovat osoittaneet haluavansa käyttää omia puhelimia viestinnän parantamiseen.

Vaikka kaikki työntekijät eivät vielä ole mukana, on näissä yksiköissä saatu rakennettua hyvä perusta keskustelulle, jossa molemminpuolinen luottamus voi kasvaa. Sen myötä lisää henkilökuntaa tulee mukaan ajan kanssa, kunhan me Yammerissa jo olevat jaksamme kannustaa ja rohkaista muitakin mukaan.

Yrityksen sisäisen somen käyttöintoa ja onnistumista ei ratkaise valittu keskustelukanava tai laitteiden hankkiminen. Lopputuloksen ratkaisee organisaation kulttuuri. Jos kaikki organisaation tasot ovat valmiita avoimeen ja arvostavaan keskusteluun sekä oppimaan erehdyksistä,  voi sisäisestä somesta kehittyä ajan myötä koko talon ja sen kehityksen tukijalka.

Kuva: Konsta Leppänen

Tet-harjoittelijan mietteitä



Tet-harjoittelujaksoni on ollut mukava ja mielenkiintoinen. Olen päässyt tekemään monipuolisia töitä ja täällä töissä on ollut mukavaa.

Tein Tet-harjoitteluni VR:n kunnossapitoyksikössä. Kunnossapito huolehtii junien huollosta ja korjauksesta.

Olen päässyt tekemään monenlaisia hommia, kuten viestintää − haastattelua ja videon editointia. Tämä työ on ollut mielenkiintoista, koska pidän erityisesti tietokoneella tehtävistä töistä. Tekemäni haastattelutyö oli mielestäni myöskin mukavaa, koska se oli niin suuri kokonaisuus. Pääsin ensin haastattelemaan ja sen jälkeen sain editoida haastattelusta kuvatun videon koosteeksi.

Olen myös lajitellut ja skannannut arkistoja ja auttanut mappien ja muiden vanhojen arkistojen putsaamisessa. Tämäkin työ on ollut myös ihan kivaa, mutta vähän yksitoikkoista. Työstä on kuitenkin suurta hyötyä, kun työpaikkaa vaihdetaan tai konttorin väki muuttaa toiseen rakennukseen. Lisäksi vanhoja arkistoja saadaan sähköisiksi ja kaappeihin saadaan lisää tilaa.

Olen myös päässyt tutustumaan VR-konsernin eri ammatteihin työpaikkailmoituksissa. Tämä työ ei ollut hirveän hyödyllistä, mutta se auttoi minua tajuamaan VR:n suurempana kokonaisuutena, kun vain junat.

Yhtenä päivänä olin koko päivän Sujuva-tilaisuudessa, jossa kerrottiin Sujuva-toimintamallista, joka perustuu lean-johtamiseen. Olin siellä viestintähommissa. Valokuvasin ja videoin tilaisuuden puheita, tapahtumia ja muuta menoa. Tilaisuus tuntui minusta hieman pitkältä, koska tilaisuudessa käsiteltävät asiat olivat hieman monimutkaisia.

Kokonaisuutena minun tet-harjoitteluni on ollut todella mielenkiintoinen ja monipuolinen. Olen päässyt tekemään kaikkea mielenkiintoista ja hyödyllistä. Aikani tet–harjoittelussa on mennyt todella nopeasti.

Kuvat: Jouni Koivuneva, VR Group

VR:lle aiempaa enemmän ruusuja



VR on oikealla tiellä kehittäessään palveluitaan. Tämän johtopäätöksen voi vetää tuoreista asiakastyytyväisyystutkimuksen tuloksista. Sen mukaan junamatkustajat ovat entistä tyytyväisempiä VR:n palveluihin ja yhä useampi haluaa suositella junaa läheisille ja tutuille. Mukavaa on, että suositteluhalukkuus on noussut korkeimmalle tasolle moneen vuoteen.

Osaava henkilökunta on edelleen tärkeä valtti VR:lle. Saamme kiitoksia konduktöörien ystävällisyydestä, palvelualttiudesta ja asiantuntemuksesta. Junamatkalla matkustajat arvostavat matkustamon siisteyttä ja matkan turvallisuutta.

Olemme kehittäneet viime vuosina niitä lipunostotapoja, joita asiakkaamme käyttävät yhä enemmän. Siksi tuloksista on mukava lukea, että saamme kehuja lipun ostamisesta digitaalisista kanavista. Asia on tärkeä, sillä nykyisin 75 prosenttia lipuista ostetaan verkkokaupasta tai mobiilikanavista, jonka osuus kasvaa eniten. Eikä työ jää tähän, uudistuksia on tulossa niin mobiiliin, verkkokauppaan, automaatteihin kuin paikanvaraukseenkin.

Työn alla on monta asiaa, joista matkustajilta on tullut kriittistä palautetta. Junamatkustajat toivovat parannusta erityisesti wlan-yhteyksiin, WC-tilojen siisteyteen sekä myöhästymisestä tiedottamiseen. Kuuntelemme saamaamme palautetta. Meneillään onkin monia näihin liittyviä kehityskohteita. Esimerkiksi junaverkkoa on parannettu merkittävästi, palautteen mukaan junassa onnistuu työn teko tai viihteen seuraaminen jo selvästi aiempaa paremmin.

Palveluiden kehittämisen taustalla on tietysti meidän halumme saada juniin lisää matkustajia. Tämä näyttää onnistuneen ja asiakastyytyväisyys on parantunut samalla kun VR:n matkustajamäärät ovat kasvaneet koko päättyneen vuoden. Helmikuun hintauudistuksen ja kesäkuussa tehtyjen reittien nopeutusten myötä junamatkoja on VR:n omassa kaupallisessa liikenteessä tehty noin 350 000 edellisvuotta enemmän. Tästä on hieno jatkaa alkanutta uutta vuotta 2017!

Kuva: Janne Mikkilä, Keksi

Kellotornin kello hermolomalla



Tiedätkö tunteen: kiiruhdat Helsingissä junalle ja melkein Rautatieaseman edessä, Kivimiesten syleilyn alla, katsahdat Kellotornin kelloa? Et ole yksin, sillä näin tekee moni suomalainen.

Helsingin päärautatieaseman tornin huipulla sijaitsevat, neljään ilmansuuntaan näyttävät kellotaulut ovat yksi Suomen tunnetuimmista ajannäyttäjistä. Kellotorni on yleensä aina ajan hermolla. Tällä viikolla sähköisiä kellokoneistoja kuitenkin uusitaan yksi kerrallaan, 10.−12.1. välisenä aikana. Uusimistyön aikana kyseinen kellotaulu seisoo.

Vaikka kello ei ole enää käsikäyttöinen kuten alkuvaiheessa, jolloin massiivisia punnuksia oli liikuteltava raa’alla lihasvoimalla, työtä koneistojen uusimisessa riittää. Käyttökoneistot ovat kokonaan uusittu viimeksi 20 vuotta sitten. Paikalla on alan ammattilainen, kelloseppä, ja hänen apunaan rakennusurakoitsijoita. Itse kellotaulut ovat halkaisijaltaan 3,3-metrisiä. Minuuttiviisareilla on pituutta 151 senttiä ja tuntiviisareilla 120 senttiä.

Kellotornilla on myös pitkä historia, sillä se valmistui jo vuonna 1919. Kello sen sijaan asennettiin huipulle vasta 1922. Korkeutta koko komeudella on melkein 50 metriä ja askeliakin huipulle kokonaiset 244 eli vain kolmekymmentä vähemmän kuin hotelli Tornin terassille. Kellotornin parvekkeille on vain turvallisuussyistä hieman tiukemmat vaatimukset.

Kun siis kiirehdit tällä viikolla junalle ja katsot assan kelloa, muista, että se saattaa olla vielä joululomalla!

Yli 30 000 lomapäivää jaossa, mutta miten ne jaetaan?

Veturinkuljettajat ovat töissä ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Epäsäännöllisessä vuorotyössä, jota kuljettajatyö on, työntekijä kuormittuu enemmän kuin päiväsaikaan tehtävässä työssä. Lomat ovat erittäin tärkeitä palautumisen ja työn ulkopuolisen elämän kannalta.

Työnantajan näkökulmasta osaavaa henkilöstöä on oltava saatavilla ympäri vuoden. Kauko- ja tavaraliikenteen parissa työskentelevillä 900 veturinkuljettajalla on vuoden aikana yhteensä yli 30 000 lomapäivää. Näiden päivien sijoittelu on tärkeää työvoiman tehokkaan käytön ja ylitöiden minimoinnin kannalta. Kolme keskeistä asiaa lomasuunnittelussa ovat:

1. Se kohtelee kuljettajia tasapuolisesti.
2. Erilaisten osaamisryhmien riittävyys läpi vuoden on huomioitu.
3. Kuljettajia on käytössä vähintään työmäärän verran jokaisena hetkenä.

Miten lomat suunnitellaan nämä rajoitteet huomioiden?

Teemu Kinnunen tutki asiaa diplomityössään, ja kehitti rajoiteoptimointiin perustuvan mallin, jolla lomat voidaan suunnitella kustannustehokkaasti ja tasapuolisesti. Malli hakee rajoite-ehtojen puitteissa optimaalisen ratkaisun siten, että se jakaa lomat työmäärään nähden tasaisesti koko lomakaudelle. Tavallisella kannettavalla tietokoneella ratkaisun löytäminen kestää muutamia minuutteja.

Kuljettajien tasapuolinen kohtelu varmistetaan lomakierron avulla. Loman alkamisajankohtaa siirretään ennalta määritellyissä rajoissa eteenpäin. Esimerkiksi vuonna 2016 kesäkuun alussa lomansa aloittaneella kuljettajalla on siten kesällä 2017 loma aikaisintaan heinäkuun puolessa välissä. Näin kenellekään ei suunnitella lomaa samalle ajankohdalle peräkkäisinä vuosina.

Vuosi on jaettu kolmeen lomakauteen: talvi-, kesä- ja syyslomakauteen. Kuljettajat saavat itse toivoa miten heidän lomapäivänsä jaetaan näiden lomakausien välillä. Lomien sijoittelussa otetaan myös huomioon, että kahden lomakauden lomat eivät ole liian lähellä toisiaan, kuten esimerkiksi talviloma toukokuun lopussa ja kesäloma kesäkuun alussa.

Tehtyä lomasuunnitelmaa muokataan kuljettajien toiveiden mukaan. Myöhemmin kun toiveet on jo otettu huomioon, saattaa junaliikenteessä tapahtua muutoksia, joiden perusteella syntyy tarpeita muokata lomasuunnitelmaa. Yhteistyö henkilöstön kanssa on tärkeää ja lomasuunnittelun periaatteiden tulee olla yhteisesti hyväksyttyjä. Koska lomasuunnittelumalli on kehitetty VR:n sisällä, on malliin mahdollista tehdä muutoksia tarvittaessa hyvin nopeasti. Kehitystyötä jatketaan säännöllisesti yhdessä henkilöstön kanssa.