Sähköinen joukkoliikenne – satsaus ilmanlaatuun

Liikenteen päästöt kiihdyttävät ilmastonmuutosta, mutta tämä ei ole ainoa saasteiden aiheuttama ongelma. Pakokaasupäästöistä seuraa myös terveyshaittoja.  

Haitallisten vaikutusten vähentämiseksi moottorien päästönormeja tiukennetaan ja polttoaineita kehitetään jatkuvasti.

Viimeksi liikenteen päästöihin vaikutettiin laajamittaisesti laivakuljetusten rikkidirektiivillä. Alentamalla polttoaineen rikkipitoisuutta vähennetään rikkidioksidipäästöjen määrää.

On arvioitu, että laivaliikenteen rikkidioksidipäästöt aiheuttavat vuosittain jopa 50 000 ennenaikaista kuolemaa Euroopassa.

Pakokaasut ja katupöly haittana kaupungissa

Auto- ja junaliikenteen osalta rikkipäästöt eivät ole olleet ongelma enää vuosiin, kiitos puhtaiden polttoaineiden. Haitallisimpia päästöjä ovat typenoksidi- ja hiukkaspäästöt.

Pakokaasujen hiukkaspäästöt kaupunkiympäristössä heikentävät ilmanlaatua, ja katupöly etenkin keväisin vielä pahentaa tilannetta.

Talvella voi selkeällä ja heikkotuulisella säällä muodostua ilmakehään inversiotilanne, jolloin ilma ei sekoitu ja hiukkaset jäävät pidemmäksi aikaa lähelle maanpintaa.

Inversiotilanteissa katuympäristöjen ilmanlaatu muodostuu helposti erittäin huonoksi, mikä voi aiheuttaa terveyshaittoja ilmansaasteille herkille ihmisille.

Lukuisia hyötyjä joukkoliikenteestä    

Sähköisellä metro-, raitiovaunu- ja rautatieliikenteellä on tärkeä merkitys ilmanlaadun kannalta.

Lähiliikennejunilla tehdään 56 miljoonaa matkaa vuodessa.  Jos nämä matkat kuljettaisiin henkilöautoilla, tekisi se lähes 120 000 automatkaa nykyistä enemmän päivää kohti.

Ilmanlaadun paranemisen lisäksi joukkoliikenteellä on lukuisia muitakin välillisiä hyötyjä: parkkipaikkojen tarve, ruuhkautuminen, teiden kuluminen ja liikennevahingot vähenevät.

Lisäksi henkilöautojen polttoaineeksi jalostettava raakaöljy on tuontitavaraa, mikä vaikuttaa Suomen kauppataseeseen.

Satsaaminen joukkoliikenteeseen kannattaa, jo hyvän ilmanlaadunkin takia.  

VR valmistautuu kilpailuun

Kilpailu matkustajajunaliikenteessä on ovella ja ensimmäisenä se alkaa lähiliikenteessä. Helsingin seudun liikenne HSL on ilmoittanut aloittavansa kilpailutuksen ensi vuonna, ja kilpailutetun liikenteen on määrä alkaa vuonna 2018. HSL vastaa pääkaupunkiseudulla joukkoliikenteen järjestämisestä, hinnoittelusta ja palvelun toimivuudesta.

VR haluaa olla mukana kilpailussa ja voittaa sen. Liikenteen tilaaja edellyttää kustannustehokkuutta sekä toiminnan läpinäkyvyyttä, eli sitä, että syntyvät kustannukset ja tuotot voi osoittaa kuuluvaksi lähiliikenteelle. Tästä syystä suunnittelemme lähiliikenteelle uutta, yhteistä organisaatiota. Kustannustehokkuutta haetaan yhdessä henkilöstön edustajien kanssa muun muassa alkaneissa yhteistoimintaneuvotteluissa. Kilpailun avautuminen kannustaa meitä kehittymään. Meidän on muutettava toimintaamme, jos haluamme menestyä.

Tulevan lähiliikenteen tarjouspyynnön sisällöstä ei ole varmuutta, mutta arvioita voi tehdä muiden Euroopan maiden, kuten Ruotsin ja Iso-Britannian, vastaavien kilpailutusten pohjalta. VR:llä ei ole erityisasemaa kilpailutusprosessissa: saamme käyttöömme samat tiedot kuin muutkin tarjoajat. 

Se tiedetään, että kalusto ei kuulu kilpailutuksen piiriin. Kilpailutettua lähiliikennettä ajetaan Pääkaupunkiseudun junakalusto Oy:n omistamilla Flirt-junilla. Kilpailu käydään siis palvelusta – käytännössä kaikesta siitä työstä, mitä tapahtuu, kun juna lähtee varikolta ja palaa sinne.

Koska kalusto on kilpailutuksen ulkopuolella, ei liikenteen tuottaminen vaadi valtavasti pääomaa. Tämän takia kynnys osallistua kilpailuun on matala. Tämä tekee Suomesta kiinnostavan markkina-alueen myös ulkomaisille toimijoille. Kilpailutuksen pääpaino on todennäköisesti hinnassa, mutta laadullakin on osansa. 

Kilpailu itsessään ei ole VR:lle uusi asia. Konserniin kuuluva Pohjolan Liikenne on toiminut – ja menestynyt – ankarasti kilpailluilla linja-automarkkinoilla jo pitkään. VR:llä on yli 150 vuoden kokemus rautatieliikenteen järjestämisestä. Uskomme, että kokemus ja ketteryyden lisääminen mahdollistavat VR:n menestyksen lähiliikenteessä.

Tiedonjyväsiä matkan varrella

Tiedonkulku – tämä on aihe, josta kaikilla on mielipide. Monen mielestä tietoa on välillä liikaa ja välillä liian vähän, ja joskus se jää jopa uupumaan kokonaan.

Omassa työssäni tämä on erittäin tärkeää. Ilman tiedonkulkua olisi aika lailla mahdotonta tehdä konduktöörin työtä.

Matkustajille se tiedonkulku alkaakin viimeistään siitä, kun he saapuvat rautatieasemalle. Siellä on tiedossa, miltä laiturilta juna lähtee, monelta ja mihin se suuntaa. Ja jos juna on myöhässä, kerrotaan uusi lähtemisaika.

VR vastaa kuulutuksista junissa. Asemilla ja laitureilla tiedottamisesta vastaa Liikennevirasto. Virastolla on käytössä sekä kuulutuslaitteisto että näyttötaulut.

Lähtevän junan konduktööri saapuu hyvissä ajoin laiturille palvelemaan matkustajia ja pyrkii parhaansa mukaan kertomaan jokaisen tietämänsä lisätiedon jyväsen, mitään pimittämättä.  

Erheistä voi oppia – myös tiedon jakamisessa    

Kun juna on myöhässä, on ensisijaisesti VR:n ja Liikenneviraston tehtävä kertoa, missä mennään.  Matkustajat voivat halutessaan myös itse katsoa esimerkiksi Junat kartalla -sovelluksesta, missä kohtaa se oma juna kulkee.

Kun tämän on tarkistanut, voikin sitten ottaa vähän rennommin – ei tarvitse seistä kylmässä odottelemassa junaa ja hyppiä turhaan laiturilla edestakaisin.

Idealistisessa maailmassahan kukaan ei tee virheitä ja kaikki toimii moitteettomasti, mutta kuten yksi latinankielinen suosikkisanonnoistani ilmaisee: ”Errare humanum est”, "Erehtyminen on inhimillistä".

Kyllähän niitä erheitä saa ja tulee tehdä, ainakin olen itse niistä ottanut oppia ja parhaani mukaan pyrkinyt välttämään niiden uusimista.  

Tiedonkulkuun on monia työkaluja – älypuhelin, sähköposti, tekstiviesti, kuuluttaminen, henkilökohtainen palvelu ja niin edelleen.

Mutta kaikella olemassa olevalla tiedolla ei ole mitään merkitystä, jos sitä ei käytä ja jaa niiden kanssa, joita se koskee.

VR:n vapaamatkustajaksi halusi lähes 6000 suomalaista

VR haki alkuvuoden aikana junamatkustamisen kehittämisestä kiinnostuneita suomalaisia. Vapaamatkustajaksi asiakastestausohjelmaan haki 5861 kiinnostunutta, kaikkiaan asiaa kävi sivustolla tutkimassa lähes 70 000 kävijää. Heistä valitaan 50, jotka junailevat ilmaisesti ja raportoivat matkoistaan julkisesti. Valittavat julkistetaan 12. helmikuuta. Ohjelmaan valitaan erilaisia junamatkustajia, kuten työmatkaajia, ryhmiä, liikematkustajia tai VR:n kanta-asiakkaita. Näiden lisäksi voi suunnitella aivan oman matkasuunnitelmansa.

Valituille annetaan kevään ajaksi käyttöön tabletti, jonka avulla vapaamatkustajat kertovat matkustuskokemuksistaan bloggaamalla ja kuvaamalla. Kokemukset ovat kaikkien vapaasti luettavissa Eläköön juna -nettisivuilta. Vapaamatkustajat liikkuvat junissa helmikuusta huhtikuuhun. Testaajien tulokset vedetään yhteen toukokuussa. Tavoite on saada runsaasti hyviä ideoita junamatkustuksen kehittämiseksi.

P.S. @VRuutiset on käynnistynyt Twitterissä! Tiliä seuraamalla kuulet lisää uutisia muun muassa vapaamatkustajista.

Kim Foxell

Työskentelen VR-konsernin matkustajaliikenteessä konduktöörinä. Työtehtäväni ovat monipuolisia. Johtava konduktööri esimerkiksi vastaa junassa poikkeavien tilanteiden hoitamisesta ja omalta osaltaan juna- ja matkustajaturvallisuudesta sekä asiakaspalvelusta.

Työssäni pidän erityisesti sen monipuolisuudesta. Tässä työssä ei näe kahta samanlaista työpäivää. Vaikka meillä on kaksi päivää peräkkäin sama vuoro, jossa mennään samoilla junilla, silti matkustajat vaihtuvat. Ei ikinä tiedä, mitä työpäivä tuo tullessaan. Parasta ovat myös työkaverit.

Pyrin kertomaan blogissa hieman siitä, mitä konduktöörin työpäivässä sattuu ja tapahtuu.