Aamu operaatiokeskuksessa

Aloitin työvuoroni keskiviikkoaamuna normaaliin tapaan klo 8 VR:n operaatiokeskuksessa. Yövuorossa ollut kollegani kertoi yhteenvedon yön tapahtumista.

Jo klo 8.09 Liikenneviraston Rataliikennekeskuksesta soitettiin. Sivullinen oli ilmoittanut ratapenkan mahdollisesta sortumisesta Suonenjoen ja Kuopion välisellä rataosalla.

Turvallisuussyistä liikenne kyseisten asemien välillä keskeytettiin kokonaan, kunnes radan kunnossapitäjä saatiin tarkastamaan tilanne. Asiantuntija olisi paikalla viimeistään klo 9.

Matkustajat perille busseilla  

Työpöydän äärellä VR:n operaatiokeskuksessaKoska varmuutta tilanteesta ei ollut, operaatiokeskuksen liikennetiedottaja ryhtyi heti varmuuden vuoksi järjestämään korvaavia kuljetuksia matkustajajunille. Intercity-juna 74 oli juuri saapumassa pohjoisesta Kuopion rautatieasemalle.

Tässä tapauksessa junien korvaaminen busseilla oli poikkeuksellisen helppoa, sillä Suonenjoelle oli samoihin aikoihin saapumassa etelästä juna 69, joka pystyttiin ”kääntämään” saman tien takaisin etelään. Junan matkustajat kuljetettiin busseilla Kuopioon.

Teimme myös ennakkosuunnitelmat siltä varalta, että tilanne jatkuisi pidempäänkin.

Poikkeustilanteissa paljon huomioitavaa 

Tällaiset tilanteet aiheuttavat paljon enemmänkin työtä kuin pelkästään bussien tilaamisen: pitää ottaa huomioon muun muassa muihin juniin vaihtavien matkustajien määrä.

Tässäkin tapauksessa yksi bussi lähti suoraan Kuopiosta Tampereen suuntaan. Näin matkustajat, jotka olisivat myöhästyneet jatkoyhteydestä, pääsivät kohtuullisessa ajassa perille.

Lisäksi pitää suunnitella epätavallisissa paikoissa tapahtuvat junien käännöt. Miten, missä ja kenen toimesta veturi ajetaan junan toiseen päähän? Kuka konduktööreistä tarkastaa junan jarrut paluumatkaa varten?

Onneksi jo klo 9.20 tuli tieto, että radalla voidaan liikennöidä normaalisti. Tällä kertaa selvittiin siis ikään kuin säikähdyksellä ja vain pienillä häiriöillä.

Nyt ehtii juoda aamukahvinkin.

Junaverkko – nopea vai ei?

Junan langaton verkko on monelle työssäkäyvälle välttämättömyys – matkustettaessa on tehtävä töitä. Junaverkon toimivuutta ja nopeutta kysellään myös meiltä konduktööreiltä.

Usein junaverkkoa verrataan kotona tai työpaikalla olevaan laajakaistaan, mutta oikeastaan se toimii samalla periaatteella kuin kännykän 3G.

Oikea vertailukohde olisi siis se, miten datayhteys toimii omassa kännykässä, kun ajaa autolla tai matkustaa esimerkiksi lentokoneella, ei niinkään se kotona seinään tuleva laajakaista.

Verkkoyhteyden nopeus ei ole kiinni käytetystä laitteesta vaan siitä, millaisen yhteyden verkon toimittaja pystyy toimittamaan ja kuinka monta käyttäjää sillä on samanaikaisesti.

Otetaan esimerkki: jos omaat kännykän, jossa on 3G- tai 4G-datayhteys, jaa yhteys niin, että kaikilla on mahdollisuus käyttää sitä. Kokeile sen jälkeen yhteyden nopeutta.  

Pääasiallisesti junaverkkoa on tarkoitus käyttää esimerkiksi siihen, että voi lukea ja lähettää sähköpostia. Yhteyden tämänhetkinen tilanne ei paljon muulle anna tilaa.

Jos haluisimme nopeamman langattoman yhteyden, olisimmeko valmiita maksamaan siitä lantin tai kaksi, kuten Saksassa? Nyt yhteys tulee junalipun ostajalle kaupan päälle.

Lue myös aikaisempi postaus junaverkosta

Helppo talvi

Junaliikenteen täsmällisyys on tänä talvena ollut selvästi aiempia muutamaa talvea parempi. Matkustajat ovat päässeet määränpäähänsä pääsääntöisesti aikataulun mukaisesti. VR julkistaa tiedot liikenteen täsmällisyydestä kuukausittain.

Myöhästymisiä aiheuttavat VR:n vastuulla olevat kalustoviat ja häiriöt henkilöstökierroissa. Juna voi olla myöhässä myös Liikenneviraston vastuulla olevan radan ongelmista johtuen tai ulkopuolisista syistä, kuten myrskyistä johtuen.

Liikennevirasto ja VR seuraavat junaliikenteen laatua ja aikataulussa pysymistä. On tärkeää seurata, mistä myöhästymiset johtuvat, jotta niiden syihin osataan puuttua ja matkustajien odotukset saadaan täytettyä paremmin. Vaikka talvikin on osaltaan helpottanut liikenteen sujumista, taustalla on myös lukuisia toimenpiteitä.

Junien epätäsmällisyys heikentää Liikenneviraston hallussa olevan ratakapasiteetin tehokasta käyttöä ja aiheuttaa yhteiskuntataloudellista haittaa. VR korvaa virastolle tästä aiheutuneita kuluja. Liikennevirasto puolestaan korvaa VR:lle tilanteissa, joissa radasta johtuvat myöhästymiset aiheuttavat junien kululle haittaa.

VR maksaa korvauksia VR:n lipulla matkustaville, kun myöhästymiset ovat merkittäviä. Lähiliikenteessä HSL-alueella korvausvastuut on määritelty VR:n ja HSL:n välille. HSL päättää itse sen lippua käyttäville matkustajille maksettavista korvauksista.

Vaikka vuosi 2013 oli täsmällisyysmielessä melko onnistunut ja sääolosuhteiltaan helpohko, ovat edellä kerrotut korvaukset silti puolin ja toisin lähes aiempien vuosien tasolla.

VR:n Liikennevirastolle maksamat sanktiot, euroja:
2010    1 885 187,50
2011    1 814 755,00
2012    1 895 312,00
2013    1 727 217,00

Liikenneviraston VR:lle maksamat sanktiot, euroja:
2010    2 967 554,00
2011    2 233 123,00
2012    2 259 776,50
2013    2 381 325,25

Kirjoittaja on VR Groupin liikennejohtaja

Päärautatieaseman kellotorni pimenee 29.3. ilmaston puolesta

Helsingin päärautatieaseman kellotornin valaistus sammutetaan tunniksi lauantai-iltana 29. maaliskuuta. Myös Kivimiehet ilmaisevat huolensa ilmastonmuutoksesta sammuttamalla lyhtynsä.

VR Group osallistuu Earth Hour -kampanjaan, jota vietetään ympäri maailmaa 29.3. klo 20.30–21.30. Kahdeksatta kertaa järjestettävä WWF:n kampanja herättelee tänä vuonna toimimaan ilmastonmuutoksen koetteleman arktisen alueen hyväksi.

Juna on ilmastoystävällinen valinta. VR Group on mukana hillitsemässä ilmastonmuutosta vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä, lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä sekä parantamalla energiatehokkuutta.

Tutustu tarkemmin VR-konsernin ympäristötyöhön ja WWF:n järjestämään Earth Hour -tapahtumaan

Kuusi vuotta Kuhasta

Maaliskuun alussa tuli kuluneeksi 6 vuotta siitä, kun otettiin ensimmäinen askel kohti VR:n operaatiokeskuksen perustamista.

Vuoteen 2008 saakka junaliikenteen operatiivisesta johtamisesta vastasi Helsingin rautatieasemalla sijainnut nk. valtakunnallinen junaohjaus, joka toimi koko Suomen liikenteenohjauksien ylimäpänä instanssina, häiriötilanteiden johtajana sekä ratainfrastruktuuriin liittyvien häiriöiden koordinoijana.

Tällöin kaikki rautatieliikenteen poikkeustilanteita koskevat päätökset tehtiin yhdessä pisteessä.

Tarvetta oli kuitenkin toimintojen uudelleenjärjestelyille tulevaisuuden muutoksia silmällä pitäen – rataverkko ja sen kunnossapito kun oli jo pitkään kuulunut valtiolle, eli ratahallintokeskukselle ja myöhemmin Liikennevirastolle.

Toiminnot kahdelle taholle

Näin toiminnot jaettiin kahtia: Perustettiin VR:n kuljetustenhallintakeskus, jonka tehtäväksi tuli kaluston, henkilökunnan ja muiden VR:n toimintojen koordinoiminen, sekä Liikenneviraston rataliikennekeskus, joka taas vastaa liikenteenohjauksien toiminnasta sekä ratoihin ja turvalaitteisiin liittyvistä asioista.

Itse olin muutoksessa mukana kuljetustenhallintakeskuksen toiminnan alusta alkaen, jolloin meitä oli yhteensä 7 kuljetuskoordinaattoria hoitamassa tehtävää 24/7.

Yhteistyö eri sidosryhmien kanssa haki uomiaan, mutta suurimpana haasteena oli toiminnan resursointi etenkin suurissa häiriötilanteissa.

Kuljetustenhallintakeskukseen, eli VR-slangissa ”Kuhaan”, lisättiin vaiheittain muutamia toimintoja, mutta tällöin oli jo selvää, että meillä on  tarvetta, halua mutta myöskin kykyä kehittää jotain toimivampaa.

Operaatiokeskus sai alkunsa

Helmikuussa 2011 syntyi tämän kehityksen tuloksena operaatiokeskus.

Operaatiokeskus vastaa kalustoon liittyvistä häiriöistä, henkilökunnan ja kunnossapidon ohjaamisesta sekä huolehtii, että matkustajat pääsevät määränpäihinsä poikkeustilanteissa.

Olemme Liikennevirastoon jatkuvassa yhteydessä liittyen mm. yhteysjunien odotuksiin, koska rataliikennekeskus vastaa ratakapasiteetin riittävyydestä.

Liikennevirastolla on tärkeä rooli henkilö- ja tavarajunien, radanpidon yritysten, museoliikennöitsijöiden sekä tulevaisuudessa myös muiden rautatieyritysten liikenteen tasapuolisessa yhteensovittamisessa.

Emme tee edelleenkään päätöksiä yksin – operaatiokeskuksen ja rataliikennekeskuksen yhteinen matka jatkuu.