Juna kuljettaa kesälaitumilta työpöydän ääreen

Heinäkuun helteet jatkuvat vielä, mutta muutaman viikon sisällä suuri osa suomalaisista palaa jo työpöydän ääreen tai koulun penkille. Miten sinä taitat päivittäiset matkasi?

Junalla kulkeva voi käyttää matka-ajan hyödyksi. Junassa onnistuu työskentely – tai vaihtoehtoisesti lukeminen tai nokosten ottaminen. Myös ympäristö kiittää fiksusta valinnasta.

Seuraavassa videossa työmatkalainen kertoo, miten junamatkat sujuvat läppärin kanssa:  

Jos harkitset junaa kulkupeliksi työmatkoillesi, täältä löydät lisätietoja kausilipusta.   

Tolstoi – tunnelmallinen tuttavuus

Kesäilta alkaa hämärtyä Moskovassa. Olen saapunut Leningradin asemalle, jossa Tolstoi-juna odottaa kyytiin nousevia matkustajia. Keula katsoo Helsingin suuntaan.    

Takana on päivä miljoonakaupungissa. Olen nähnyt Kremlin, Punaisen torin, koristeellisia metroasemia ja toinen toistaan upeampia, värikkäin kupolein kruunattuja kirkkoja.

Jalkoja kivistää, koska valitsin kaupungilla kulkemiseen aivan liian korkeat korot. Etäisyydet ovat Moskovassa tunnetusti pitkiä.

Kannan tavarani Tolstoin hyttiin. Vaunussa tuoksuu uudelta, aivan kuin juuri tehtaalta tulleessa autossa.

Uudet makuuvaunut on otettu käyttöön kesäkuun alussa. Vuoteet ovat aiempaa leveämmät, ja ilmastointia voi säätää hyttikohtaisesti. Hyteissä on myös pistorasiat, joten laitan reissussa väsähtäneen kännykän samantien latautumaan.

Tolstoi nytkähtää liikkeelle klo 23. Edessä on noin 1 100 kilometriä kiskoa. Matka Helsinkiin kestää yön yli 13,5 tuntia.

Piipahdan vielä iltapalalla ravintolavaunussa, vaikka pikkupurtavaa ja kahvia voisi tilata myös vaununhoitajalta. Kulkiessani kohti junan ravintolaa huomaan, että käytävillä puhutaan pääasiassa venäjää. Moskovalaiset matkustavat lomailemaan Suomeen. 

Myös ravintolavaunun tilat ovat aiempaa nykyaikaisemmat. Somistuksessa on silti nostalgista tunnelmaa. Ruoka valmistetaan edelleen paikan päällä venäläiseen tapaan. Annokset tarjoillaan pöytiin ja katetaan posliinilautasille.  

Pitkän päivän jälkeen on mukavaa linnottautua hyttiin ja sukeltaa valkoisiin lakanoihin. Junan äänet tuudittavat uneen. Nukun sikeästi, kun juna ohittaa Pietarin ja Viipurin.

Havahdun hereille, kun vaununhoitaja koputtaa oveen Venäjän ja Suomen rajalla ennen Vainikkalaa – on aika ottaa esille passi ja viisumi.

Kirjoittaja on VR-konsernin viestintäasiantuntija, joka vieraili ensimmäistä kertaa Moskovassa.

Kuvat: VR Group / Ville Rinne ja Sini Mesilaakso

Ratatöitä ja ukkosmyrskyjä

Jos talvi on arvaamatonta aikaa säiden puolesta, niin on myös kesä. Kuten on huomattu.

Säätiloista junaliikenteelle pahimpia ovat ukkoset, jotka aiheuttavat etenkin vanhemmille ratojen turvalaitteille häiriöitä, jotka taas vaikuttavat merkittävästi junien kulkuun, turvallisuussyistä.

Lisäksi kovat myrskyt saattavat kaataa puita raiteille ja pahimmillaan repäistä samalla sähköjohdot alas. Tällaisten vikojen korjaaminen ottaa aina aikansa ja aiheuttaa merkittäviä poikkeusjärjestelyjä.

Korvaavia kyytejä

Liikennevirasto teettää kesällä paljon ratatöitä, jotka aiheuttavat läpi kesän nopeusrajoituksia rataverkolla. Monilla rataosilla on myös puolesta vuorokaudesta kokonaiseen vuorokauteen kestäviä katkoja, jona aikana junat on näiltä väleiltä korvattu linja-autoilla.

Ratatöitä tekee yhdessä kohteessa usein monta eri urakoitsijaa, ja aina kaikki palapelin palaset eivät loksahdakaan paikalleen suunnitelmien mukaan, jolloin ratatyölle varattua aikaa joudutaan pidentämään.

Tämä selviää usein vasta vähän ennen suunniteltua ratatyökatkon loppua, jolloin operaatiokeskuksen tehtävänä on jälleen miettiä nopeasti korvaavia järjestelyjä matkustajien ja rahdin perille saattamiseksi.

Valmiina joka säällä   

Summa summarum, tuli taivaalta lunta tai vettä, oli ukkosta tai auringonpaistetta, ratatöitä tai ei, operaatiokeskus päivystää 365 päivää vuodessa auttaakseen osaltaan sujuvan junaliikenteen varmistamisessa ja odottamattomien häiriötilanteiden hoitamisessa.

Onneksi jokaisella meistäkin on se loma, jolloin saamme ladata akkuja. Näissä merkeissä oikein hyvää kesää kaikille blogin lukijoille!

Kuva: Pixhill.com

Junien kokoajat

”Mitä muita ammatteja teillä sitten on kuin niitä veturinkuljettajia ja konduktöörejä?”

Näin kysyi minulta VR:ltä töitä hakeva nuori keväällä.

Totta. Veturinkuljettajan ja konduktöörin tehtävät ovat VR:n ammateista tunnetuimpia ja näkyvimpiä ja määrällisesti näissä tehtävissä työskentelee meillä iso joukko. Henkilöstöstämme veturinkuljettajia on noin 1 400, konduktöörejä yli 800.

Mutta kyllä, meillä on valtavasti muitakin työtehtäviä, jotka ovat hyvin keskeisessä roolissa rautateiden toimivuuden ja turvallisuuden kannalta.

Ryhdyn tämän kirjoituksen myötä kertomaan kuukausittain lisää näistä kiinnostavista ammateista. Ensimmäisenä vuorossa on ratapihoillamme työskentelevät vaihtotyönjohtajat.

Mitä vaihtotyönjohtajat tekevät?

Vaihtotyönjohtajat työskentelevät ratapihoilla moniosaajina. Tehtäviin kuuluu junien kokoamista eli vaunujen siirtämistä raiteelta toiselle. Veturia ohjataan radio-ohjauksella. Lisäksi oleellinen osa työtä on saapuvien ja lähtevien junien tarkastaminen, vikailmoitusten teko sekä vaunujen vienti- ja nouto muun muassa satamien ja tehtaiden alueilta.

Työ on hyvin vastuullista ja tarkkuutta vaativaa vuorotyötä. Työ tehdään pääosin ulkona ja siinä tarvitaan erittäin hyvää fyysistä kuntoa. Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot korostuvat tehtävässä, sillä työ on pitkälti ryhmätyötä. Työn arkeen pääset kiinni parhaiten lukemalla Junablogin aiemman kirjoituksen Täsmällisyys on kellopeliä.

Tiesitkö tämän vaihtotyönjohtajista?

  • Vaihtotyönjohtajia työskentelee ympäri Suomen noin 950
  • Haemme uusia henkilöitä koulutettavaksi ratapihoille vaihtotyönjohtajaksi lähes vuosittain. Ennen työssä aloittamista pitää suorittaa hyväksytysti noin viisi kuukautta kestävä koulutus, jonka toteuttaa Kouvolan seudun ammattiopisto.
  • Lisätietoja vaihtotyönjohtajien hakuprosessista ja tehtävävaatimuksista löytyy Junablogien aiemmasta kirjoituksesta

 

Energiansäästö on monen osatekijän summa

Yhtenä viidestä ympäristölupauksestamme olemme luvanneet parantaa junaliikenteen suoritekohtaista energiankulutusta 20:llä prosentilla vuoden 2020 loppuun mennessä.

Junaliikenteen jo olemassa oleva hyvä energiatehokkuus perustuu pyörän ja kiskon väliseen pieneen vierintävastukseen ja suureen kapasiteettiin kuljettaa matkustajia ja tavaraa.

Kun hyvästä yritetään tehdä vielä parempi, monet tekniset niin kuin operatiivisetkin kehitystoimet ovat tarpeen.

Tarjouksilla junat täyteen  

Sähkövedon osuuden lisääminen on ollut hyvä keino parantaa energiatehokkuutta, ja etenkin tavaraliikenteessä se on edelleen tärkeää. Matkustajaliikenteessä jo yli yhdeksän junaa kymmenestä kulkee sähkövedolla, joten kehityspotentiaali on vähäisempi.

Matkustajaliikenteessä junan täyttöasteen merkitys on suuri, koska junan energiankulutus ei juuri kasva, vaikka matkustajia olisi kyydissä enemmänkin.

Junalippujen hinnoittelulla pyritään tasaamaan eri junien täyttöastetta tarjoamalla hiljaisempiin junavuoroihin edullisempia lippuja. Tarjoushinnoilla ylipäänsä yritetään lisätä junamatkustuksen houkuttelevuutta.  

Tavaraliikenteessä logistisen tehokkuuden parantaminen on keskeistä. Junapainojen kasvattaminen ja isompien tavaraerien kuljettaminen kerralla lisäävät tehokkuutta. Myös vaunujen vaihtotöiden vähentäminen parantaa energiatehokkuutta.

Taloudellisen ajotavan tekniikoita

Kaluston tekniikka luo mahdollisuuksia energiatehokkuuden parantamiseen. Sähköveturin hyötysuhde on oleellisesti dieselveturia parempi. Lisäksi uudemmassa sähkövetokalustossa jarrutusenergia voidaan hyödyntää syöttämällä jarrutuksen yhteydessä syntyvä sähkö takaisin verkkoon.

Rataverkolla ja liikenteenohjauksella on tärkeä merkitys liikenteen sujuvuuden kannalta. Kaikki ylimääräiset hiljennykset ja pysähdykset aiheuttavat merkittävän lisäyksen energiankulutukseen.

Niin kuin tieliikenteessä, myös rautatieliikenteessä kuljettajalla on keskeinen merkitys. Veturinkuljettajille on jo useiden vuosien annettu taloudellisen ajotavan koulutusta.

Tulevien vuosien aikana vetureissa otetaan käyttöön taloudellista ajotapaa tukevaa tekniikkaa, jonka avulla kuljettaja on entistä paremmin tietoinen liikennetilanteesta ja pystyy siten paremmin sopeuttamaan tehonkäytön liikennetilanteen edellyttämälle tasolle.

Lupauksia annettu – lupauksia lunastetaan

Ympäristölupauksemme mukainen 20 %:n parannus on niin suuri, että onnistumisia edellytetään kaikilla edellä esitetyillä osa-alueilla.

Yhdessä voimme tehdä hyvästä vielä paremman.