Helsingin keskeisimmät miehet juhlivat työn merkeissä

- Olemme ottaneet aamusta lähtien vastaan onnitteluita. Työn merkeissä juhlimme, kertovat tänään satavuotisjuhlapäiväänsä juhlivat Kivimiehet Helsingin päärautatieaseman edustalla.

Varhainen eläköityminen ei ole päivänsankareiden suunnitelmissa. Kivimiehet kävivät edellisvuonna läpi perusteellisen kuntoremontin, joka on nuorentanut herrojen olemusta ja ryhtiä silminnähden. Arvioiden mukaan Kivimiesten työurat pitenivät remontin myötä noin sadalla vuodella.

- Odotamme hyvillä mielin syksyn pimeneviä iltoja. Lyhtyihimme on asennettu uudet led-valaisimet, joilla kelpaa valaista asemalle kiiruhtavien matkustajien tietä, miehet kertovat.

Kuvanveistäjä Emil Wikströmin veistämät Lyhdynkantaja-patsaat valmistuivat vuonna 1914. Kivimiehiksi veistoksia ryhdyttiin kutsumaan 2000-luvun alussa, kun VR otti patsaat osaksi mainontaansa. Kivimiesten historiasta ja VR:n vanhoista mainoskampanjoista koostuva sivusto on juhlan kunniaksi avattu osoitteessa vr.fi/kivimiehet.

Kivimiehet toivovat huomionosoitusten sijaan suomalaisten jakavan yhteisen muistonsa ja kuvansa Kivimiesten kanssa. Muiston voi kertoa täällä.

Sihteeri on oiva apu junassa

Kaikille tuttu junan kuulutusääni vaihtui hiljattain miesääneksi. Tämä junan ”sihteeri” on konduktööreille paljon muutakin kuin vain ääni, joka kuuluttaa lähtökuulutuksen tai lähestyvän aseman nimen.

Jos esimerkiksi joudumme odottamaan lähtöä Helsingistä ja se viivästyy, voimme käyttää vaikka alla olevaa kuulutusta.

Kuulutuksia on moneen eri tilanteeseen, ja ne tulevat kaukojunissa kotimaisten kielten lisäksi myös englanniksi.

Esimerkkejä kuulutuksista:

- Viivästyminen
- Myöhästyminen
- Yhteysjuna
- Ratatyöt
- Tekninen häiriö
- Lipun tarkastus
- Korvaava kuljetus
- Onnettomuus
- Sairauskohtaus

Jos jollekin matkustajalle sattuu junassa sairauskohtaus, konduktööri voi laittaa tilanteeseen liittyvän kuulutuksen päälle ja toivoa, että junasta löytyy esimerkiksi lääkäri tai ensihoito- ja pelastusalan henkilöstöä.

Yksi kuulutus, joka tulee näin kesäaikaan turhankin tutuksi matkustajille, on tietysti tämä ratatöitä koskeva kuulutus. Mutta onneksi kaikki ratatyöt tehdään radan parantamiseksi.

Kylmästä lämpimään

Juhannuksen jälkeinen viikko oli Ilmatieteen laitoksen mukaan kylmin 50 vuoteen. Sen jälkeen sää lämpeni, ja heinäkuun puolivälin jälkeinen viikko oli lämpimin 50 vuoteen – aikamoista vaihtelua yhden lomakauden sisällä.

Sää on eri asia kuin ilmasto, joka sekin on lämpenemässä ilmastonmuutoksen seurauksena. Ilmastonmuutoksen hillinnällä yritetään rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu kahteen asteeseen, mutta jopa kuuden asteen nousu voi olla mahdollinen.

Sitra on teettänyt mielenkiintoisen selvityksen tulevaisuuden tilanteesta, jossa maapallon keskilämpötilan arvioidaan nousevan noin 4 astetta vuosisadan loppuun mennessä.  

Nyt meitä hellivät lämpöaallot ovat tulevaisuudessa yhä todennäköisempiä, kuten myös erilaiset sään ääri-ilmiöt.

Liikennesektorilla kaivataan uusia ratkaisuja

Liikennesektori on keskeinen ilmastonmuutokseen vaikuttava toimiala, jonka kasvihuonekaasupäästöt kasvavat edelleen.

Nykyinen noin miljardin henkilöauton kanta tulee kaksinkertaistumaan vuoteen 2050 mennessä. Lentoliikenne jatkaa edelleen voimakasta kasvua.

Uudet keinot ovat tarpeen niin kulkuvälineiden teknologioiden kuin myös liikennejärjestelmän rakenteiden osalta. Fossiilisista polttoaineista pitäisi liikenteessä päästä eroon.  

Liikennejärjestelmän kehittämisessä Kiina on satsannut paljon suurnopeusjuniin viimeisen vuosikymmenen aikana ja rakentanut hetkessä suurnopeusjunaverkoston, jonka pituus ylittää jo koko Euroopan vastaavan verkoston.

Euroopassakin suurnopeusjunaverkostoa kehitetään edelleen vaihtoehtona auto- ja lentoliikenteelle keskipitkillä ja pitkillä matkoilla. Useilla suurten kaupunkien yhteysväleillä juna on jo näivettänyt kysynnän lentomatkoilta.

Rataverkon visioita 2050-luvulle

Suomessakin rataverkon kehittämistä tulisi tarkastella enemmän strategisena koko liikennejärjestelmää ja yhdyskuntarakennetta kehittävänä investointina. Tulevaisuuden visiointia tulisi tehdä jo 2050-luvulle.

Nykyhetkeä koskevat visiot tehtiin 70-luvulla, josta maailma on paljon muuttunut.

Paluu Rengasmatkalle

- Juna on niin oma maailmansa. Sen sisällä ihmiset ovat erilaisia, avoimempia.

Apu-lehden toimittaja Hannu Koskela teki kesällä mojovan Suomen-kierroksen junalla 60-luvun rengasmatkojen hengessä. Tampereen, Oulun, Iisalmen ja Savonlinnan kautta takaisin Tampereelle vienyt matka vei kolme päivää. Mukaan mahtui useita kohtaamisia ja tarinoita, jotka voi lukea lehden numerosta 31.

Koskela lähti matkaan etsiäkseen junamatkailusta jo osittain hävinnyttä romantiikkaa.

- Junamatkailusta voi parhaimmillaan olla romanttista ja rauhallista, ja sen kautta voi palata hetkeksi muistoihin, Koskela pohtii. Erityisesti Aulanko ja Punkaharju ovat muistojen rengasmatkailuun olennaisesti liittyviä paikkoja. Niissä ja monissa muissa paikoissa vieraillaan myös Avun jutussa. Kierros kiskoilla –jutun sisältävä lehti ilmestyi 31.7.2014.

Juna kuljettaa kesälaitumilta työpöydän ääreen

Heinäkuun helteet jatkuvat vielä, mutta muutaman viikon sisällä suuri osa suomalaisista palaa jo työpöydän ääreen tai koulun penkille. Miten sinä taitat päivittäiset matkasi?

Junalla kulkeva voi käyttää matka-ajan hyödyksi. Junassa onnistuu työskentely – tai vaihtoehtoisesti lukeminen tai nokosten ottaminen. Myös ympäristö kiittää fiksusta valinnasta.

Seuraavassa videossa työmatkalainen kertoo, miten junamatkat sujuvat läppärin kanssa:  

Jos harkitset junaa kulkupeliksi työmatkoillesi, täältä löydät lisätietoja kausilipusta.