Paluu Rengasmatkalle

- Juna on niin oma maailmansa. Sen sisällä ihmiset ovat erilaisia, avoimempia.

Apu-lehden toimittaja Hannu Koskela teki kesällä mojovan Suomen-kierroksen junalla 60-luvun rengasmatkojen hengessä. Tampereen, Oulun, Iisalmen ja Savonlinnan kautta takaisin Tampereelle vienyt matka vei kolme päivää. Mukaan mahtui useita kohtaamisia ja tarinoita, jotka voi lukea lehden numerosta 31.

Koskela lähti matkaan etsiäkseen junamatkailusta jo osittain hävinnyttä romantiikkaa.

- Junamatkailusta voi parhaimmillaan olla romanttista ja rauhallista, ja sen kautta voi palata hetkeksi muistoihin, Koskela pohtii. Erityisesti Aulanko ja Punkaharju ovat muistojen rengasmatkailuun olennaisesti liittyviä paikkoja. Niissä ja monissa muissa paikoissa vieraillaan myös Avun jutussa. Kierros kiskoilla –jutun sisältävä lehti ilmestyi 31.7.2014.

Juna kuljettaa kesälaitumilta työpöydän ääreen

Heinäkuun helteet jatkuvat vielä, mutta muutaman viikon sisällä suuri osa suomalaisista palaa jo työpöydän ääreen tai koulun penkille. Miten sinä taitat päivittäiset matkasi?

Junalla kulkeva voi käyttää matka-ajan hyödyksi. Junassa onnistuu työskentely – tai vaihtoehtoisesti lukeminen tai nokosten ottaminen. Myös ympäristö kiittää fiksusta valinnasta.

Seuraavassa videossa työmatkalainen kertoo, miten junamatkat sujuvat läppärin kanssa:  

Jos harkitset junaa kulkupeliksi työmatkoillesi, täältä löydät lisätietoja kausilipusta.   

Tolstoi – tunnelmallinen tuttavuus

Kesäilta alkaa hämärtyä Moskovassa. Olen saapunut Leningradin asemalle, jossa Tolstoi-juna odottaa kyytiin nousevia matkustajia. Keula katsoo Helsingin suuntaan.    

Takana on päivä miljoonakaupungissa. Olen nähnyt Kremlin, Punaisen torin, koristeellisia metroasemia ja toinen toistaan upeampia, värikkäin kupolein kruunattuja kirkkoja.

Jalkoja kivistää, koska valitsin kaupungilla kulkemiseen aivan liian korkeat korot. Etäisyydet ovat Moskovassa tunnetusti pitkiä.

Kannan tavarani Tolstoin hyttiin. Vaunussa tuoksuu uudelta, aivan kuin juuri tehtaalta tulleessa autossa.

Uudet makuuvaunut on otettu käyttöön kesäkuun alussa. Vuoteet ovat aiempaa leveämmät, ja ilmastointia voi säätää hyttikohtaisesti. Hyteissä on myös pistorasiat, joten laitan reissussa väsähtäneen kännykän samantien latautumaan.

Tolstoi nytkähtää liikkeelle klo 23. Edessä on noin 1 100 kilometriä kiskoa. Matka Helsinkiin kestää yön yli 13,5 tuntia.

Piipahdan vielä iltapalalla ravintolavaunussa, vaikka pikkupurtavaa ja kahvia voisi tilata myös vaununhoitajalta. Kulkiessani kohti junan ravintolaa huomaan, että käytävillä puhutaan pääasiassa venäjää. Moskovalaiset matkustavat lomailemaan Suomeen. 

Myös ravintolavaunun tilat ovat aiempaa nykyaikaisemmat. Somistuksessa on silti nostalgista tunnelmaa. Ruoka valmistetaan edelleen paikan päällä venäläiseen tapaan. Annokset tarjoillaan pöytiin ja katetaan posliinilautasille.  

Pitkän päivän jälkeen on mukavaa linnottautua hyttiin ja sukeltaa valkoisiin lakanoihin. Junan äänet tuudittavat uneen. Nukun sikeästi, kun juna ohittaa Pietarin ja Viipurin.

Havahdun hereille, kun vaununhoitaja koputtaa oveen Venäjän ja Suomen rajalla ennen Vainikkalaa – on aika ottaa esille passi ja viisumi.

Kirjoittaja on VR-konsernin viestintäasiantuntija, joka vieraili ensimmäistä kertaa Moskovassa.

Kuvat: VR Group / Ville Rinne ja Sini Mesilaakso

Ratatöitä ja ukkosmyrskyjä

Jos talvi on arvaamatonta aikaa säiden puolesta, niin on myös kesä. Kuten on huomattu.

Säätiloista junaliikenteelle pahimpia ovat ukkoset, jotka aiheuttavat etenkin vanhemmille ratojen turvalaitteille häiriöitä, jotka taas vaikuttavat merkittävästi junien kulkuun, turvallisuussyistä.

Lisäksi kovat myrskyt saattavat kaataa puita raiteille ja pahimmillaan repäistä samalla sähköjohdot alas. Tällaisten vikojen korjaaminen ottaa aina aikansa ja aiheuttaa merkittäviä poikkeusjärjestelyjä.

Korvaavia kyytejä

Liikennevirasto teettää kesällä paljon ratatöitä, jotka aiheuttavat läpi kesän nopeusrajoituksia rataverkolla. Monilla rataosilla on myös puolesta vuorokaudesta kokonaiseen vuorokauteen kestäviä katkoja, jona aikana junat on näiltä väleiltä korvattu linja-autoilla.

Ratatöitä tekee yhdessä kohteessa usein monta eri urakoitsijaa, ja aina kaikki palapelin palaset eivät loksahdakaan paikalleen suunnitelmien mukaan, jolloin ratatyölle varattua aikaa joudutaan pidentämään.

Tämä selviää usein vasta vähän ennen suunniteltua ratatyökatkon loppua, jolloin operaatiokeskuksen tehtävänä on jälleen miettiä nopeasti korvaavia järjestelyjä matkustajien ja rahdin perille saattamiseksi.

Valmiina joka säällä   

Summa summarum, tuli taivaalta lunta tai vettä, oli ukkosta tai auringonpaistetta, ratatöitä tai ei, operaatiokeskus päivystää 365 päivää vuodessa auttaakseen osaltaan sujuvan junaliikenteen varmistamisessa ja odottamattomien häiriötilanteiden hoitamisessa.

Onneksi jokaisella meistäkin on se loma, jolloin saamme ladata akkuja. Näissä merkeissä oikein hyvää kesää kaikille blogin lukijoille!

Kuva: Pixhill.com

Junien kokoajat

”Mitä muita ammatteja teillä sitten on kuin niitä veturinkuljettajia ja konduktöörejä?”

Näin kysyi minulta VR:ltä töitä hakeva nuori keväällä.

Totta. Veturinkuljettajan ja konduktöörin tehtävät ovat VR:n ammateista tunnetuimpia ja näkyvimpiä ja määrällisesti näissä tehtävissä työskentelee meillä iso joukko. Henkilöstöstämme veturinkuljettajia on noin 1 400, konduktöörejä yli 800.

Mutta kyllä, meillä on valtavasti muitakin työtehtäviä, jotka ovat hyvin keskeisessä roolissa rautateiden toimivuuden ja turvallisuuden kannalta.

Ryhdyn tämän kirjoituksen myötä kertomaan kuukausittain lisää näistä kiinnostavista ammateista. Ensimmäisenä vuorossa on ratapihoillamme työskentelevät vaihtotyönjohtajat.

Mitä vaihtotyönjohtajat tekevät?

Vaihtotyönjohtajat työskentelevät ratapihoilla moniosaajina. Tehtäviin kuuluu junien kokoamista eli vaunujen siirtämistä raiteelta toiselle. Veturia ohjataan radio-ohjauksella. Lisäksi oleellinen osa työtä on saapuvien ja lähtevien junien tarkastaminen, vikailmoitusten teko sekä vaunujen vienti- ja nouto muun muassa satamien ja tehtaiden alueilta.

Työ on hyvin vastuullista ja tarkkuutta vaativaa vuorotyötä. Työ tehdään pääosin ulkona ja siinä tarvitaan erittäin hyvää fyysistä kuntoa. Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot korostuvat tehtävässä, sillä työ on pitkälti ryhmätyötä. Työn arkeen pääset kiinni parhaiten lukemalla Junablogin aiemman kirjoituksen Täsmällisyys on kellopeliä.

Tiesitkö tämän vaihtotyönjohtajista?

  • Vaihtotyönjohtajia työskentelee ympäri Suomen noin 950
  • Haemme uusia henkilöitä koulutettavaksi ratapihoille vaihtotyönjohtajaksi lähes vuosittain. Ennen työssä aloittamista pitää suorittaa hyväksytysti noin viisi kuukautta kestävä koulutus, jonka toteuttaa Kouvolan seudun ammattiopisto.
  • Lisätietoja vaihtotyönjohtajien hakuprosessista ja tehtävävaatimuksista löytyy Junablogien aiemmasta kirjoituksesta