Kylmästä lämpimään

Juhannuksen jälkeinen viikko oli Ilmatieteen laitoksen mukaan kylmin 50 vuoteen. Sen jälkeen sää lämpeni, ja heinäkuun puolivälin jälkeinen viikko oli lämpimin 50 vuoteen – aikamoista vaihtelua yhden lomakauden sisällä.

Sää on eri asia kuin ilmasto, joka sekin on lämpenemässä ilmastonmuutoksen seurauksena. Ilmastonmuutoksen hillinnällä yritetään rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu kahteen asteeseen, mutta jopa kuuden asteen nousu voi olla mahdollinen.

Sitra on teettänyt mielenkiintoisen selvityksen tulevaisuuden tilanteesta, jossa maapallon keskilämpötilan arvioidaan nousevan noin 4 astetta vuosisadan loppuun mennessä.  

Nyt meitä hellivät lämpöaallot ovat tulevaisuudessa yhä todennäköisempiä, kuten myös erilaiset sään ääri-ilmiöt.

Liikennesektorilla kaivataan uusia ratkaisuja

Liikennesektori on keskeinen ilmastonmuutokseen vaikuttava toimiala, jonka kasvihuonekaasupäästöt kasvavat edelleen.

Nykyinen noin miljardin henkilöauton kanta tulee kaksinkertaistumaan vuoteen 2050 mennessä. Lentoliikenne jatkaa edelleen voimakasta kasvua.

Uudet keinot ovat tarpeen niin kulkuvälineiden teknologioiden kuin myös liikennejärjestelmän rakenteiden osalta. Fossiilisista polttoaineista pitäisi liikenteessä päästä eroon.  

Liikennejärjestelmän kehittämisessä Kiina on satsannut paljon suurnopeusjuniin viimeisen vuosikymmenen aikana ja rakentanut hetkessä suurnopeusjunaverkoston, jonka pituus ylittää jo koko Euroopan vastaavan verkoston.

Euroopassakin suurnopeusjunaverkostoa kehitetään edelleen vaihtoehtona auto- ja lentoliikenteelle keskipitkillä ja pitkillä matkoilla. Useilla suurten kaupunkien yhteysväleillä juna on jo näivettänyt kysynnän lentomatkoilta.

Rataverkon visioita 2050-luvulle

Suomessakin rataverkon kehittämistä tulisi tarkastella enemmän strategisena koko liikennejärjestelmää ja yhdyskuntarakennetta kehittävänä investointina. Tulevaisuuden visiointia tulisi tehdä jo 2050-luvulle.

Nykyhetkeä koskevat visiot tehtiin 70-luvulla, josta maailma on paljon muuttunut.

Paluu Rengasmatkalle

- Juna on niin oma maailmansa. Sen sisällä ihmiset ovat erilaisia, avoimempia.

Apu-lehden toimittaja Hannu Koskela teki kesällä mojovan Suomen-kierroksen junalla 60-luvun rengasmatkojen hengessä. Tampereen, Oulun, Iisalmen ja Savonlinnan kautta takaisin Tampereelle vienyt matka vei kolme päivää. Mukaan mahtui useita kohtaamisia ja tarinoita, jotka voi lukea lehden numerosta 31.

Koskela lähti matkaan etsiäkseen junamatkailusta jo osittain hävinnyttä romantiikkaa.

- Junamatkailusta voi parhaimmillaan olla romanttista ja rauhallista, ja sen kautta voi palata hetkeksi muistoihin, Koskela pohtii. Erityisesti Aulanko ja Punkaharju ovat muistojen rengasmatkailuun olennaisesti liittyviä paikkoja. Niissä ja monissa muissa paikoissa vieraillaan myös Avun jutussa. Kierros kiskoilla –jutun sisältävä lehti ilmestyi 31.7.2014.

Juna kuljettaa kesälaitumilta työpöydän ääreen

Heinäkuun helteet jatkuvat vielä, mutta muutaman viikon sisällä suuri osa suomalaisista palaa jo työpöydän ääreen tai koulun penkille. Miten sinä taitat päivittäiset matkasi?

Junalla kulkeva voi käyttää matka-ajan hyödyksi. Junassa onnistuu työskentely – tai vaihtoehtoisesti lukeminen tai nokosten ottaminen. Myös ympäristö kiittää fiksusta valinnasta.

Seuraavassa videossa työmatkalainen kertoo, miten junamatkat sujuvat läppärin kanssa:  

Jos harkitset junaa kulkupeliksi työmatkoillesi, täältä löydät lisätietoja kausilipusta.   

Tolstoi – tunnelmallinen tuttavuus

Kesäilta alkaa hämärtyä Moskovassa. Olen saapunut Leningradin asemalle, jossa Tolstoi-juna odottaa kyytiin nousevia matkustajia. Keula katsoo Helsingin suuntaan.    

Takana on päivä miljoonakaupungissa. Olen nähnyt Kremlin, Punaisen torin, koristeellisia metroasemia ja toinen toistaan upeampia, värikkäin kupolein kruunattuja kirkkoja.

Jalkoja kivistää, koska valitsin kaupungilla kulkemiseen aivan liian korkeat korot. Etäisyydet ovat Moskovassa tunnetusti pitkiä.

Kannan tavarani Tolstoin hyttiin. Vaunussa tuoksuu uudelta, aivan kuin juuri tehtaalta tulleessa autossa.

Uudet makuuvaunut on otettu käyttöön kesäkuun alussa. Vuoteet ovat aiempaa leveämmät, ja ilmastointia voi säätää hyttikohtaisesti. Hyteissä on myös pistorasiat, joten laitan reissussa väsähtäneen kännykän samantien latautumaan.

Tolstoi nytkähtää liikkeelle klo 23. Edessä on noin 1 100 kilometriä kiskoa. Matka Helsinkiin kestää yön yli 13,5 tuntia.

Piipahdan vielä iltapalalla ravintolavaunussa, vaikka pikkupurtavaa ja kahvia voisi tilata myös vaununhoitajalta. Kulkiessani kohti junan ravintolaa huomaan, että käytävillä puhutaan pääasiassa venäjää. Moskovalaiset matkustavat lomailemaan Suomeen. 

Myös ravintolavaunun tilat ovat aiempaa nykyaikaisemmat. Somistuksessa on silti nostalgista tunnelmaa. Ruoka valmistetaan edelleen paikan päällä venäläiseen tapaan. Annokset tarjoillaan pöytiin ja katetaan posliinilautasille.  

Pitkän päivän jälkeen on mukavaa linnottautua hyttiin ja sukeltaa valkoisiin lakanoihin. Junan äänet tuudittavat uneen. Nukun sikeästi, kun juna ohittaa Pietarin ja Viipurin.

Havahdun hereille, kun vaununhoitaja koputtaa oveen Venäjän ja Suomen rajalla ennen Vainikkalaa – on aika ottaa esille passi ja viisumi.

Kirjoittaja on VR-konsernin viestintäasiantuntija, joka vieraili ensimmäistä kertaa Moskovassa.

Kuvat: VR Group / Ville Rinne ja Sini Mesilaakso

Ratatöitä ja ukkosmyrskyjä

Jos talvi on arvaamatonta aikaa säiden puolesta, niin on myös kesä. Kuten on huomattu.

Säätiloista junaliikenteelle pahimpia ovat ukkoset, jotka aiheuttavat etenkin vanhemmille ratojen turvalaitteille häiriöitä, jotka taas vaikuttavat merkittävästi junien kulkuun, turvallisuussyistä.

Lisäksi kovat myrskyt saattavat kaataa puita raiteille ja pahimmillaan repäistä samalla sähköjohdot alas. Tällaisten vikojen korjaaminen ottaa aina aikansa ja aiheuttaa merkittäviä poikkeusjärjestelyjä.

Korvaavia kyytejä

Liikennevirasto teettää kesällä paljon ratatöitä, jotka aiheuttavat läpi kesän nopeusrajoituksia rataverkolla. Monilla rataosilla on myös puolesta vuorokaudesta kokonaiseen vuorokauteen kestäviä katkoja, jona aikana junat on näiltä väleiltä korvattu linja-autoilla.

Ratatöitä tekee yhdessä kohteessa usein monta eri urakoitsijaa, ja aina kaikki palapelin palaset eivät loksahdakaan paikalleen suunnitelmien mukaan, jolloin ratatyölle varattua aikaa joudutaan pidentämään.

Tämä selviää usein vasta vähän ennen suunniteltua ratatyökatkon loppua, jolloin operaatiokeskuksen tehtävänä on jälleen miettiä nopeasti korvaavia järjestelyjä matkustajien ja rahdin perille saattamiseksi.

Valmiina joka säällä   

Summa summarum, tuli taivaalta lunta tai vettä, oli ukkosta tai auringonpaistetta, ratatöitä tai ei, operaatiokeskus päivystää 365 päivää vuodessa auttaakseen osaltaan sujuvan junaliikenteen varmistamisessa ja odottamattomien häiriötilanteiden hoitamisessa.

Onneksi jokaisella meistäkin on se loma, jolloin saamme ladata akkuja. Näissä merkeissä oikein hyvää kesää kaikille blogin lukijoille!

Kuva: Pixhill.com