Tietotekniikkaa ja tulostusongelmia

Junamatkustajien keskiviikkoaamu olisi voinut alkaa paremminkin, kun junaliikenteessä oli ympäri Suomea myöhästymisiä ja junavuoroja jouduttiin myös perumaan. Syynä tähän oli tietoliikennevika, jonka vuoksi Liikenneviraston aikataulu- ja reittien turvallisuustiedotteita tuottava järjestelmä ei toiminut.

Palataan hetkeksi menneeseen aikaan, kun tietotekniikka ei ollut niin yleistä. Tässä tapauksessa oikeastaan vain vuoden verran taaksepäin, kun veturinkuljettajat kantoivat vielä aikataulukirjaa mukanaan, josta löytyivät kaikkien säännöllisesti kulussa olevien junavuorojen aikataulut.

Lisäksi matkassa oli ehdottomasti oltava niin sanottu viikkovaroitustiedote, johon oli merkitty kaikki poikkeavuudet reitin varrella, kuten tilapäiset nopeusrajoitukset ja liikenteeltä suljetut raiteet. Tämä korvautui myöhemmin sähköisellä ennakkotietojärjestelmällä, josta kuljettajan oli tulostettava reitin ajankohtaiset tiedot.

Turvallisuus etusijalla    

Aikataulutiedot siirrettiin VR:ltä Liikenneviraston järjestelmiin, ja sen jälkeen kuljettajat ovat aina tulostaneet junakohtaisen aikataulun, joka sisältää perustietojen lisäksi nämä turvallisuuteen olennaisena osana vaikuttavat tiedot. Jos juna myöhästyy tietyn ajan, kuljettajan on otettava uusi tuloste, jotta tiedot ovat edelleen ajankohtaisia.

Aikataulutuloste on kuitenkin vain välivaihe, sillä veturinkuljettajat ovat ottaneet tabletlaitteet käyttöönsä, ja pian junan kulkuun vaikuttavat tekijät näkyvät aina reaaliaikaisina.

Kaikkeen täytyy varautua, joten tällekin järjestelmälle on olemassa myös varajärjestelmä. Sen ylösajo kuitenkin otti oman aikansa. Ja kuten aina, pienikin häiriö aamuruuhkassa aiheuttaa suuria kerrannaisvaikutuksia.

Luotettavat tiedot junan kuljettamiseen oli kuitenkin saatava toimitettua juniin, sillä turvallisuus on tärkein asia, kun kuljetetaan suuria ihmismääriä.

Kuva: VR Group / Kirsi Tuura

Tukea työhön!

Hyvä ergonomia on tärkeä osa työhyvinvointia. Siksi teimme junahenkilökunnallemme ohjeet työvälineiden kantamiselle.

Junahenkilökuntamme mukana kulkee työpäivän aikana 3–5 kilon painosta työvälineitä. Lähes koko työvuoro tehdään kävellen, joten on tärkeää huomioida, että kantaa työvälineitä oikein.

Käytännössä huomasimme, että monet kantavat työvälineitä työasuna toimivan liivin taskussa. Tämä taas johti siihen, että liivi painaa niskaa ja hartiaseutu rasittuu.  

Juuri ilmestyneiden ergonomiaohjeiden tarkoituksena on esitellä työvälineiden parhaat käyttö- ja kantotavat. Osa varusteista kannetaan työasuna toimivan liivin taskuissa, osa varustevyöllä.

Ohjeissa on kiinnitetty huomioita myös työskentelyasentoihin.

Työn tekemisen tavat opitaan työuran alkuvaiheessa. Vääristä tottumuksista poisoppiminen on vaikeaa, joten kannattaa siis opetella oikeat tekemisen tavat. Hyvä ergonomia on usein pienestä kiinni!

  • Virkku on VR:n hyvinvointitoiminnan brändi
  • Virkkuun on koottu VR:n hyvinvointia tukevat keinot
  • Hyvinvointi on kokonaisuus, jossa tärkeässä osassa ovat työn sisältö, työyhteisö ja johtamiskäytännöt. Niistä rakentuu vahva, hyvinvoiva ja menestyvä VR
  • Virkku tarjoaa VR:läisille eväät parempaan hyvinvointiin työssä, mutta jokaisen omalla vastuulla on tarttua tarjontaan ja ryhtyä tuumasta toimeen

Pokkasimme painavan muotoilupalkinnon

Palkintojen julkistamistilaisuudessa oli jännittynyt tunnelma. Pari sataa rautatiealan asiantuntijaa maailmalta oli kokoontunut Amsterdamiin toissa viikolla. Vain voitattajille oli ilmoitettu etukäteen palkinnosta, ja olin saanut kutsun paikan päälle VR-konsernin edustajana.

Kansainvälinen Brunel Awards -kilpailu järjestetään kolmen vuoden välein. Rautatieyhtiöt lähettävät kilpailuun ehdotuksia, jotka ovat valmistuneet tuona ajanjaksona.

Kilpailun ideana on nostaa esiin maailman parasta laatutasoa edustavat rautatieasemat ja -miljööt sekä -muotoilutuotteet. Samalla osoitetaan alan tulevaisuuden kehityssuunnat.

Herra Brunel oli kuuluisa ja aikaansa edellä oleva rautatierakentaja Englannissa.
Ensimmäinen kilpailu järjestettiin 1985 Englannissa rautateiden täyttäessä 150 vuotta, ja itse kuningatar Elisabeth jakoi palkinnot.

Suomi on ottanut vain kaksi kertaa aiemmin osaa kilpailuun: 2001 saimme palkinnon Helsingin aseman laiturikatoksesta ja 2008 tunnustuksen lipputoimistojen ja junien yritysilmeestä.

Saavutus suomalaiselle suunnittelulle   

Tänä vuonna ehdokkaita kilpailussa oli 92. Jury koostui kansainvälisesti johtavista alan muotoiluasiantuntijoista. Palkintoja annettiin 19 neljässä kategoriassa. Lähetimme Suomesta kaksi ehdotusta, jotka molemmat palkittiin!

Todella hieno saavutus suomalaiselle suunnittelutyölle ja rakentamiselle: DuettoPlus-ravintolavaunu palkittiin kalustosarjassa ja Oulun huoltohalli teknisen infran ja ympäristön kategoriassa.

Kaksi muuta kalustosarjan palkintoa meni Japaniin, joka on ehdottomasti junamuotoilun kärkimaa. Oulun halli sopii raadin mielestä uudeksi laatutasomalliksi kylmän ilmaston rautatiemaille. Erityisesti määrätietoinen yrityskuva-ajattelu projektien takana huomioitiin arvioinnissa.

Korkeatasoinen rautatiearkkitehtuuri ja -muotoilu tuottavat iloa ja hyötyä asiakkaille ja edistävät joukkoliikenteen suosiota ja arvostusta. Mottona tekemisessä tulee olla: ”Good design is for people!” Ja arkkitehtina uskon myös, että ”Good design is good business”.

Kuvat: VR Group / Ville Rinne

Pirjo Huvila

Olen Pirjo Huvila ja työskentelen VR-konsernin kiinteistöyksikössä rakennuttaja-arkkitehtina.

VR-konserniin tulin noin 30 vuotta sitten – neljän interrail-matkan jälkeen – unelmatyöhöni rautatiearkkitehdiksi. Tuolloin päätyönäni oli korjausrakentaminen ja erikoistumisalueenani suojelurakennusten restaurointi sekä tilasuunnittelu.

Nykyiseen työhöni kuuluu asema-alueiden kiinteistökehityshankkeita, kaavoitusasioita ja arkkitehtikilpailuja.

Blogikirjoituksissani haluaisin avata silmiä näkemään rautatiearkkitehtuurin ja -muotoilun merkitystä. Esittelen rautatiemiljöitä ja rakennushistoriaa. Kerron myös siitä, miten nämä toimivat yrityskuvan elementteinä toimintaympäristössämme.

Olen tietenkin sukunimeni mukaisesti suunnitellut ja rakentanut huvilan Espoon Puolarmaariin ja japanilais-suomaisen puutarhan, jossa on asemapuistojen perinnekasveja. Muutin vuosi sitten yhteisölliseen kerrostaloon, joka suunniteltiin asukkaiden yhteisprojektina.

Harrastan puutarhanhoitoa ja taidehistorian tutkimusta, arkkitehtuurimatkailua sekä kansainvälisiä asioita mm. Icomos Finland -järjestön hallituksessa ja Länsi-Afrikan kulttuuriprojekteissa.

Vanhan ajan junaluuri

Suurin osa meistä muistaa menneet lankapuhelimet. Numeroita pyöritettiin mekaanisesti, kun soitettiin kaverille ja sovittiin treffit jossain.

Meillä on myös junissa kahta eri luurimallia, joilla me kuulutamme ja olemme kuljettajaan yhteydessä.

On vanhempi luurimalli ja sitten uudempi ja kehittyneempi malli. Ominaisuuksiltaan nämä ovat kutakuinkin samat, mutta tekniikaltaan aivan erilaiset.

Vanhassa mallissa on seuraavanlaisia toimintoja:

  • Puhelin > tätä painamalla saa yhteyden kuljettajaan
  • Vaunu > tämän kun valitsee, kuulutus kuuluu vain kyseisessä vaunussa, jossa kuulutuslaite sijaitsee
  • Koko juna > kuulutus koko junaan
  • Kuulutus ja esikuulutus > nämä eivät enää ole käytössä, koko junan kuulutus on aika lailla korvannut nämä
  • Varattu katk. > tämä kyseinen lamppu syttyy aina, kun esim. kuuluttaa junaan, eli silloin linja on varattuna

Edellä hieman katselmusta junissa olevasta ns. vanhasta tekniikasta. Uudempi luurimalli puolestaan näyttää tältä: