Kiitos, sun kanssa on kiva tehdä töitä!

Työkaverin antama kiitos ja positiivinen palaute vievät pitkälle ja niitä arvostetaan. Meillä VR:llä kiitetään hyviä työkavereita nykyään tsemppipeukuilla!

Henkilöstölehdessämme on ollut jo vuosien ajan palsta, jossa on ollut juttu Kuukauden ruusun saajasta eli hyvästä työkaverista. Tarkoituksena on ollut kiittää työkaveria, nostaa esille onnistumisia sekä hienoja persoonia ja jakaa hyvää mieltä.

Tämäntyyppinen kiitos on arjessa palkitsemista parhaimmillaan ja työkavereiden huomioimista. Tuntuu hyvältä kuulla työkaverilta, että on tehnyt työnsä hyvin.

Tämän vuoden alusta olemme kiittäneet VR:llä työkavereita peukulla: Kuukauden ruusun tilalle tuli Kuukauden peukku, tämän päivän versio ruususta. Tarkoitus on edelleen sama, mutta kiitoksen vieminen kollegalle peukkuna luo hauskan tunnelman.

Lehtijutun lisäksi teemme nykyään peukun antamisesta lyhyitä videoita, joissa yllätämme kollegan spontaanisti kesken työpäivän. Videoista huokuu kiitoksen antamisen ja saamisen ilo!

Maaliskuussa kuukauden tykkäyksen sai työnjohtaja Matti Ylikulju. Katso videolta, kun kaapelinnäyttäjä Seija Vaahto käy työmaalla kiittämässä Mattia ja antamassa tsemppipeukun.

Tupakat tumpattiin – uutta tilaa juniin

Tunnustan. Olen minäkin polttanut tupakkaa. Armeijassa. Taisi olla sosiaalisen tavan vuoksi. Tupakkatila oli tuolloin eräänlainen yhteisen kollektiivisuuden keskittymä, ennen some-aikaa.

Junassa näitä sosiaalisia taukotiloja on ollut melkoinen määrä yli 150-vuotisen historian aikana. Matka tupakkavaunullista junista savuttomiin juniin on edennyt yhdessä lainsäädännön muutosten myötä, vaiheittain.

Muutoksessa usein joutuu luopumaan jostain olemassa olevasta. Mutta uutta ei voi syntyä, jos jostain totutusta ei luovuta. Niin kävi tässäkin kohdin.

Savuttomuus junissa mahdollisti uusien palveluiden synnyn.

Tupruttelua tupakkahytissä   

Kokonaan savuttomia kaukojunia suunniteltiin ensimmäisen kerran jo 2000-luvun alkupuolella, mutta silloin aika ei ollut kypsä tupakoinnin kieltämiseen junissa.

Lähijunaliikenne tosin oli edelläkävijä savuttomuudessa, ja näissä junissa sauhuttelu loppui jo vuonna 1992.

Kaukojunissa tuprutettiin avo-osastollisissa tupakkavaunuissa aina vuoteen 1995, jolloin tuolloisen tupakkalain mukaisesti siirryttiin rajattuihin pistäytymishytteihin.

Nimensä mukaisesti pistäytymishyteissä vain piipahdettiin, sillä hytteihin mahtui kerralla vain muutama henkilö.

Pistäytymishyteissä oli alipaineistettu ilmanvaihto, jolla pyrittiin minimoimaan tupakansavun leviäminen muualle vaunuosastoon. Aina se ei tosin onnistunut.

Tupakoitsijoiden pistäytymishytti Pendolinossa.

Keskustelua puolesta ja vastaan  

Vuonna 2000 kaukojunaliikenteeseen otettiin käyttöön aivan uudenlainen, kokonaan kaksikerroksinen juna, jossa ei ollut lainkaan tupakointitiloja.

Tämä herätti vuosituhannen alussa runsaastikin keskustelua, puolesta ja vastaan.

2000-luku sujuikin keskustellen aina välillä mediassa ja sisäisesti siitä, miten ja milloin VR siirtyy savuttomuuteen – vai siirtyykö.

Vuoden 2007 tupakkalaki kielsi ravintolatupakoinnin ilman erillistiloja ravintoloissa. Pendolinon ravintolavaunussa sijaitsevaan tupakointitilaan ei näin ollen saanut viedä enää ruoka- tai juomatuotteita.

Enenevässä määrin alkoikin tulla kommentointia savuttoman ravintolavaunun puolesta.

Tiloja uuteen käyttöön    

Askel lähemmäs savuttomuutta otettiin Helsinki–Pietari-välillä liikennöitävän Allegro-junan myötä vuonna 2010. Junaan ei tullut hyttiä tupakoinnille vaan matkapuhelintila.

Savuttomuuteen kotimaan kaukojunissa päästiin kuitenkin lopullisesti kesällä 2013. Savuttomuuden myötä Pendolino-, InterCity- ja pikajunista vapautui tiloja uusiokäyttöön.

Osaa näistä tiloista hyödynnettiin jo samana vuonna, kun InterCity-junien tupakkahytit puhdistettiin ja muutettiin pyöränkuljetustiloiksi.

Uusien tilojen myötä lähes jokaiseen InterCity-junaan saatiin kaivattuja lisäpaikkoja pyörille.

Pyöräpaikat entisen tupakkahytin tilalla yksikerroksisessa IC-vaunussa. Ne mahdollistavat kolmen pyörän kuljettamisen.

Lisämukavuutta Pendolino-matkalle   

Mielenkiintoisin tupakkahytin muutostyökohde sijaitsi kuitenkin Pendolinoissa, ja tämän tilan uusiokäyttöä pohdittiin jonkunkin verran, koska tupakkahytti sijaitsi ravintolavaunussa.

Oli muun muassa ehdotuksia leikkitilasta tai pelipisteestä. Lopulta päädyttiin kuitenkin lisäämään puhdasta ravintolatilaa ravintolavaunun käyttäjille.

Sohvakulmaus sijaitsee entisen tupakkahytin paikalla.

Entinen junaravintolan tupakointihytti tulee uudistustyössä muuttumaan mukavaksi sohvakulmaukseksi, ja ensimmäistä kertaa ravintolavaunuun saadaan sijoitettua myös pyörätuoliasiakkaalle oma paikka.

Pendolinon ravintolatilan uudistustyö on tarkoitus saattaa loppuun tämän vuoden aikana. Muutostyö tehdään kaikkiaan 16 Pendolinoon.

Mutta niistä sosiaalisista tiloista vielä. Ja savuttomista sellaisista. 

Junassa on kaikkialla loistavia mahdollisuuksia eri kohderyhmille solmia ja tavata uusia tuttavuuksia. Vaikkapa ravintolavaunu. Tai leikkivaunu. Tai lemmikkivaunu!

Näistä sitten enemmän ensi kerralla.

Kirjoittaja on VR:n palvelun kehityspäällikkö.

Sähköistä tunnelmaa aamuruuhkassa

VR:n operaatiokeskuksessa piti kiirettä koko tiistaipäivän 3. maaliskuuta, kun Liikennevirastolta tuli klo 7 ilmoitus, että Helsingin ratapihalle ei saada virtaa Helsingin ja Pasilan välillä tapahtuneen sähköratavaurion seurauksena.

Helsingin ratapiha-alueelle Oulunkylästä ja Ilmalasta Helsinkiin sähköä jakaa sama sähkönsyöttökeskus, joten häiriöiden sattuessa virrat katkeavat aina ensin koko alueelta.

Virransyötön katkos saatiin rajattua koskemaan vain kahta raidetta noin klo 8 aikaan, jolloin myös Helsinkiin saapumista odottaneet junat alkoivat vähitellen liikkua päärautatieasemaa kohti.

Tätä odotellessa matkustajat pystyttiin ohjaamaan Tikkurilassa muihin liikennevälineisiin junista, jotka olivat tulossa Helsinkiin Kouvolan ja Tampereen suunnista. Rantaradan osalta HSL puolestaan järjesti lisäliikennettä Leppävaarasta Helsingin suuntaan.

Miksi tämä tunnin kestänyt liikennekatkos vaikutti vielä iltapäivälläkin junaliikenteeseen? Suurin tekijä oli tietysti se, että sekä junakalusto että henkilökunta olivat ”jumissa” Helsinkiin päin jonottaneissa junissa.

Lisäksi häiriö sattui raiteella, jota käyttävät Turun suunnan kaukojunat ja Kirkkonummen suunnan lähijunat, jotka jouduttiin ohjaamaan Helsingin ja Huopalahden välillä muille raiteille.

Lopullisesti vika saatiin korjattua iltapäiväruuhkaan mennessä, mutta liikenteen sujumisen kannalta myös iltapäiväruuhka ajettiin lähiliikenteessä harvennetuin aikatauluin.

Ylen Kioski-ohjelman asetelma epäreilu

Ylen Kioski-ohjelma pyysi VR:n edustajaa tänään lähetettävään lähetykseen junaliikenteen täsmällisyydestä.

Ohjelman ideaksi esiteltiin se, että Lauri Helke, joka nykyisin toimii Onnibusin johtajana, kysyy suorassa lähetyksessä junaliikenteen täsmällisyydestä VR:n edustajalta. Mutta että Onnibusista tai linja-autoliikenteestä ja sen täsmällisyydestä ei puhuttaisi mitään. Katsojille ei tuotaisi esille Helken nykyistä roolia kilpailevassa yhtiössä.

VR pitää ohjelman asetelmaa outona ja yksipuolisena sekä yksisuuntaisena. Laajempi keskustelu joukkoliikenteen täsmällisyydestä on tärkeä aihe, ja sen tasapuoliseen käsittelyyn VR osallistuu mielellään eri tiedotusvälineissä. Kuten olemme osallistuneet useasti.

VR on keskustellut Kioski-ohjelman toimituksen kanssa asiasta. Pidämme myös Kioski-toimituksen tämänpäiväistä uutisointia erikoisena, siinä ei avata edellä kerrottua asiaa ohjelman yksipuolisesta näkökulmasta.

Tikkurilan kolmen aseman tarina

Tikkurila on rakentunut rautateiden ansiosta. Kaupunkikeskukselle on kertynyt asemahistoriaa jo 153 vuoden ajalta. Asema-alue on muuttumassa taas kerran. Rautatieasemien muutos kertoo samalla rautateiden ja kaupunkien kehityksen tarinaa Suomessa.

Tikkurilan ensimmäinen rautatieasema avattiin käyttöön Suomen ensimmäisen radan varrella, jossa junaliikenne alkoi vuonna 1862. Aseman suunnitteli arkkitehti Albert Edelfelt, ja arkkitehtuuri edustaa uusrenessanssityyliä.

Asemalla oli kaksi odotussalia eri junaluokkien asiakkaille ja lipunmyynti, matkatavaratilat sekä konttorit. Yläkerrassa oli asemapäällikön asunto. Tikkurilan rautatiealueelle rakennettiin kaikkiaan 35 erillistä rakennusta seuraavien vuosikymmenien kuluessa.

Nyt tämä tiiliasema toimii Vantaan kaupunginmuseona ja on ainoa säilynyt alkuperäinen tiilinen asemarakennus varhaisimmalta rataosuudelta. Molemmat pääteasemat ovat hävinneet, eli Hämeenlinnan ja Helsingin ensimmäiset asemat. Ensimmäisen radan puuasemista ovat säilyneet Turenki, Hyvinkää, Kerava ja Järvenpää.

Uusi asema lähiliikenteen tarpeisiin 1970-luvulla

Helsingin seudulla aloitettiin 1970-luvulla lähijunaliikenne, ja konseptiin kuuluivat uudentyyppiset rautatieasemat. Seuraava Tikkurilan asemarakennus valmistui alikulkutunneleineen vuonna 1978.

Tämän Tikkurilan aseman vaikutteita voi hakea Tanskasta, joka oli edelläkävijä maa modernissa asema-arkkitehtuurissa. Asema on matala, tasakattoinen ja punatiilinen. Odotushallin ja lipunmyynnin lisäksi asemalla oli vain yksi erillinen kioski asiakaspalvelutilana. Suunnittelijana oli rautatiearkkitehti Olavi Vanninen.

Vanhoja tyylisuuntia ei arvostettu 1970-luvun Suomessa, vaan tilalle haluttiin uusia moderneja rakennuksia. Vähitellen Tikkurilassakin kaikki muut rautatierakennukset purettiin alueelta ja aseman viereen tuli linja-autoterminaali.

Liike- ja matkakeskus Dixi lentokenttäyhteyttä varten   

Tikkurilasta tuli sekä kauko- että lähiliikenteen asema, jossa kaikki junat pysähtyvät. Asemasta haluttiin kehittää liikenteen solmukohta, johon sijoittuu kauppoja, julkisia palveluja, toimitiloja, hotelli sekä lähikortteleihin paljon uusia asuntoja. Bussiterminaali sijoitettiin samaan tasoon junien kanssa.

Tämän vuoden alussa avattiin Tikkurilan uusi liike- ja matkakeskus Dixi. Tikkurilan aseman merkitys korostuu, kun liikenne Kehäradalla alkaa ensi kesänä ja Tikkurilasta pääsee suoraan junalla lentoasemalle.

Dixin suunnittelijana toimi arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki. Rakennus edustaa eurooppalaista 2000-luvun rautatieasemien kehitystrendiä ja muuttaa täysin koko Tikkurilan keskustan mittakaavan.  Punatiilen ovat korvanneet korkeissa julkisivuissa lasirakenteet ja värillinen pinnoitettu pelti.

Tikkurilan aseman rautatiematkustajia palvelee nyt liikekeskuksen maantasokerroksessa oleva lipputoimisto. Laituritasoille siirrytään radan päälle Liikenneviraston rakennuttaman asemasillan kautta, jossa varsinaiset odotustilat sijaitsevat. Asemasillan arkkitehtina toimi Timo Meuronen Aihio-arkkitehdeista.

Lähiliikenneaseman purkaminen alkaa lähiaikoina, kun uuden liike- ja matkakeskusrakennuksen laajennusvaiheen rakentaminen aloitetaan. Aika näyttää, millainen tulee olemaan tämänkertaisen asema- ja liikerakennuksen elinkaari.

Katso matkakeskus Dixin avajaisista kertova video.

Kuvat: VR Group / Ville Rinne ja Vantaan kaupunginmuseo