Leikkiä junassa jo 30 vuotta

Kuinka monta juna-aiheista laulua tiedät? Ainakin Pienen pieni veturi ja Meksikon pikajuna ovat monelle tuttuja. Juna onkin monen leikin ja laulun aihe. Näitä leikkejä on leikitty ja lauluja laulettu junassa jo 30 vuoden ajan!

Lapsimatkustajia huomioitiin jo 1980-luvun alussa jakamalle heille lipunmyynneissä ja junassa ilmaisia puuhapusseja, joissa oli mukana värikyniä, värityskirjoja ja pelikortteja. Kuuleman mukaan mallia haettiin muualta Euroopasta, mm. Tanskasta.

Koska puuhakassit saivat positiivisen vastaanoton, virisi tästä ajatus kehittää perheiden matkustusta edelleen. Syntyi idea perheille suunnatusta omasta vaunusta, leikkivaunusta.

Ensimmäiset leikkivaunut käyttöön 1980-luvulla

Kuva: lasten leikkivaunu sisältä. VR:n mainoskuva.

On aika uskomatonta ajatella, että ensimmäiset leikkivaunut valmistuivat jo vuonna 1985, eli 30 vuotta sitten. Ensimmäinen yhteysväli, jolla leikkivaunu liikennöi, oli Helsinki–Kuopio–Oulu. Liikenne laajeni pian myös muille pitkille yhteysväleille.

Lasten leikeille oli tilaa kokonaisen puolen vaunun verran. Vaunun loppuosassa oli kahdeksan hengen hyttejä perhematkustajille. Kaikkiaan näitä sinisiä leikkivaunuja oli 11 kpl. Leikkivaunut rakennettiin vanhoista 2. luokan hyttivaunuista. 

Vaunussa oli leikkikalusteita ja leikkikaluja sekä lastenkirjoja, jotka korvattiin vuodesta 2002 alkaen lastenkirjoilla. Hauska yksityiskohta oli myös Pendolino-liukumäki, jossa liukumäen alastulo mukaili Pendolino-junan keulan muotoa.

Näillä sinisillä leikkivaunuilla liikennöitiin vuoteen 2006 asti. Tällöin junien aikatauluihin tehtiin laaja aikataulumuutos eikä leikkivaunuja voitu enää pitää nopeamman liikennöinnin junissa mukana.

Menneen ajan leikkipaikkahistoriaan voi tutustua nykyisin Haapamäen rautatiemuseossa, jossa yksi leikkivaunu on yhä nähtävillä.

Kuva: sininen leikkivaunu ulkoapäin vuoden 2002 aikoihin, kun Tammen satuhahmot koristivat vaunun ulkosivua.

Kaksikerrosvaunuihin leikkinurkkaus 1990-luvun lopussa

1990-luvun lopussa rataverkolla otettiin käyttöön kaksikerroksiset junavaunut. Niissä oli huomioitu myös lapsimatkustajien tarpeet, eli osasta vaunuja löytyi leikkipaikka.

Uusien vaunujen leikkinurkkaus oli kuitenkin vaatimaton sinisten vaunujen leikkivaunuihin verrattuna, ja palvelusta tulikin runsaasti asiakaspalautetta. Leikkipaikassa oli toki pieni veturi, kirjahylly ja liukumäki – mutta leikeille ei juuri ollut tilaa. 

Koska tuolloin oli näköpiirissä, että sinisistä leikkivaunuista jouduttaisiin luopumaan 2000-luvun puolivälin aikoihin, pienen leikkinurkkauksen tilalle päädyttiin suunnittelemaan kokonaan uusi leikkipaikka.

Uudistuksen myötä varmistettiin, että myös tulevaisuudessa lapsille ja perheille olisi junissa omaa tilaa. Sillä näinhän se on: kun lapsilla on mukavaa, voivat myös vanhemmat rentoutua enemmän matkan aikana.

Ja leikkitilassahan leikkiminen on sallittua, jopa suotavaa!

Kuva: leikkinurkkaus ensimmäisissä kaksikerrosvaunuissa sijaitsi yläkerrassa vaunun päädyssä.

Leikkiä Myyrän kanssa vuodesta 2006 alkaen

Kuva: ulkoapäin leikkivaunun tunnistaa Myyrästä ja toisella puolella Kissalan Hessusta.

Vuoden 2006 uudistuksen myötä kaikkiin InterCity-juniin oli tehty yhdenmukaiset leikkitilat. Tämä tarkoittaa käytännössä nykyisin sitä, että rataverkolla liikkuu yli 80 leikkipaikkaa päivässä!

Yhdentoista neliön leikkitila on sijoitettu kaksikerrosvaunun yläkertaan, jossa läpikulku on vähäisempää. Tila on eristetty porttien avulla omaksi osastokseen.

Leikkitilan lisäksi samassa vaunussa sijaitsee välitasolla neljän hengen perhehytti ja alatasolla tilat lastenvaunujen kuljetukseen sekä esteetön WC hoitopöytineen.

Leikkitilassa on pelkästään kiinteitä kalusteita. Tämä oli tietoinen päätös siisteyttä, turvallisuutta ja kunnossapitoa ajatellen. Monella pienellä matkaajalla on mukana pakattuna omat unilelut ja nuket, joten yhteiskäyttöisiin leluihin ei ole tarvetta.

Leikkitilan suunnittelun ohjenuorana olivat leikki-ikäisten tyttöjen ja poikien tarpeet.

Kuva: leikkipaikassa on satulinnalukunurkkaus. Lasten satukirjastossa on pääosin tarjolla katselu- ja satukirjoja perheen pienimmille.

Leikkipisteessä on liikkumista aktivoiva liukumäki ja leikkiveturi sekä toisaalta kattava valikoima Tammen lastenkirjoja rauhoittumista varten. Sitäkin tarvitaan leikin lomaan!

Leikkitilaan on haluttu jättää tilaa lapsen omalle mielikuvitukselle ja leikille toisten lasten kanssa.

Ja onhan lapsien mukava matkustaa leikkien, kun mukana matkalla on tuttuja satuhahmoja, kuten Myyrä, Risto Räppääjä ja väkeä Richard Scarryn touhukkaasta maailmasta.

Leikki jatkukoon! 

Kirjoittaja on VR:n palvelun kehityspäällikkö

Routa haittaa raiteilla

Rautateillä on keväisin otettu käyttöön niin sanotut routa-aikataulut.

Pohjois-Suomeen menevien junien aikatauluissa on huomioitu alennetut nopeusrajoitukset, jotka johtuvat roudan tekemistä kepposista rataverkolla.

Kuten kaikki tietävät, roudan runtelemat tieosuudet voivat olla täynnä kuoppia ja erittäin epätasaisia.

Rataverkko ei ole poikkeus, ja juurikin näistä epätasaisuuksista johtuen junan vauhtia joudutaan turvallisuussyistä hidastamaan.

Matkustajille routa-aikataulut näkyvät siten, että matkustusaika kohteeseen kestää aikaisempaa kauemmin. Tuloaika on eri kuin normaalisti, mutta se on merkitty jo valmiiksi lippuun. 

Kuka pitää radat kunnossa?  

Moni asia vaikuttaa siihen, että junat kulkevat ajallaan. Rataverkko on yksi merkittävä tekijä.

Suomen rataverkon ylläpito, kehittäminen ja kunnossapito ovat Liikenneviraston vastuulla.

Liikennevirasto on siis vastuussa siitä, että Suomen rataverkko on kunnossa ja että sillä on turvallista junien liikkua ja ihmisten matkustaa – myös routa-aikana.

VR tekee yhteistyötä Liikenneviraston kanssa, jotta junaliikenne olisi sujuvaa.

Liikenneviraston sivuilta löytyy kiinnostavia nippelitietoja rataverkosta:

  • Suomen liikennöidyn rataverkon pituus on 5 944 kilometriä
  • 3 256 kilometriä rataverkosta on sähköistetty
  • Vuosittain kunnossapitoon käytetään lähes 200 miljoonaa euroa
  • Rataverkon suurimmalla osalla sallitaan 22,5 tonnin akselipaino
  • Henkilöjunien suurin sallittu nopeus on 220 kilometriä tunnissa ja tavarajunien 120 kilometriä tunnissa

Routa-aikatauluista on kerrottu myös aiemmin julkaistussa tiedotteessa.

Oletko latistuksen mankeli vai motivoija?

Latistuksen mankelin jokainen tunnistaa itsestään ja omasta lähipiiristään. Nuijitko ideat lyttyyn vai kehitätkö niitä eteenpäin?

On helpompi arvostella ja mitätöidä kuin kannustaa ja löytää hyvää.

Työpaikkatasolla käyttäytymiskulttuurin vaikutukset ovat merkittäviä työilmapiiriin ja työn sujuvuuteen – ja jopa yrityksen tulokseen, Hesarin artikkelissa kerrotaan.

Kirjoitettu sana on erityisen herkkää tulkinnalle, kun kehon kieli ei ole viestiä täydentämässä. Astetta herkemmäksi tulkinnan tekee, kun viesti kohdistuu omaan ideaan tai mielipiteeseen.

Meillä VR:llä on käytössämme innovointiin kannustava ideasivusto. Vuodessa sivustolle kirjaudutaan yli 50 000 kertaa ja ideoita klikataan lähes 450 000 kertaa.

Kun sivustolla on tuhansia osallistujia, sanotulle tulee vielä lisää ulottuvuutta ja vaikeusastetta, sillä myös erilaisten tulkintojen määrä kasvaa.

Parannetaan pala kerrallaan

Pääsääntö on, että ideasivustolla käyttäydytään samoin kuin fyysisellä työpaikallakin.

Ideoita ja kommentteja ei tarkasteta ennen julkaisua. Idean tekijän nimi tulee näkyviin, kun idea hyväksytään toteutukseen. Kommentit julkaisemme omalla nimellämme.

Positiivista käyttäytymiskulttuuria sivustolla on rakennettu alusta asti. Ideasivusto ohjaa käyttäjiä positiiviseen käyttäytymiskulttuuriin muistuttamalla tehtävien yhteydessä kannustavasta viestinnästä.

Olemme kertoneet ideoijille, että potentiaalisimmat 20 % ideoista arvioidaan ja suurin osa niistä toteutetaan. Loput arkistoidaan ideapankkiin odottamaan mahdollista myöhempää toteutusta.

Kun toimintaperiaatteet on kerrottu ääneen, tämä vähentää odotusarvoa ja siten myös pettymystä, jos olettamus on ollut, että oma idea aina toteutetaan.

Kontrollista luottamukseen

Luotamme ihmisiin, ja luottamus on tuonut tulosta. Viiden vuoden aikana olemme huomauttaneet vain pari kertaa kielenkäytöstä – ja senkin on tapahtunut hyvässä hengessä ja yhteisymmärryksessä.

Ideoiden käsittelijät, esimiehet mukaan luettuina, ovat omaksuneet kannustavan tyylin viestinnässään.

Erityisesti idean hylkääminen kauniisti (arkistointi ideapankkiin) on tärkeää, jotta idean esittäjän motivaatio säilyisi.

Esimerkin voima

Olemme antaneet tunnustusta esimerkillisestä viestinnästä. Muut seuraavat erityisesti esimiesten ja johdon esimerkkiä viestinnässä.

Positiivista käyttäytymismallia voidaan ohjeistaa ja kouluttaa, mutta paras tapa mielestäni on oppia toisilta esimerkin voimalla.

Kuva: Pixhill.com

Suomi tarvitsee raiteita

Rautatieliikenteen harjoittaminen on yhteistyötä. Onnistunut junamatka edellyttää, että junat, radat ja ihmiset pelaavat saumattomasti yhteen.

Jo 20 vuoden ajan VR on vastannut liikenteenhoidosta ja Liikennevirasto (aiemmin Ratahallintokeskus) rataverkosta. Nyt rautatieliikenteen toimijoiden määrä kasvaa: tämän vuoden alussa liikenteenohjausta hoitaa erillinen valtionyhtiö Finrail.

Liikenne sujuu, kun kaikki toimijat hoitavat oman osuutensa parhaalla mahdollisella tavalla – myös ne, jotka päättävät raideinvestoinneista.

Nykyisellään rataverkon huono kunto haittaa kaikkien osapuolten päivittäistä toimintaa. Korjausvelka näkyy sähkö- ja turvalaitteiden vikoina, ratapihojen ja siltojen huonona kuntona sekä myöhästelevinä junina.

Asiakas on se, joka lopulta kärsii, kun liikenne takkuaa.

Miljardien korjausvelka  

Joulukuussa julkaistiin parlamentaarisen työryhmän raportti liikenneväylien korjausvelasta ja sen vähentämisestä.

Raportissa todetaan, että perusväylänpidon määrärahojen ostovoima on laskenut viimeisten 10 vuoden ajan ja surullinen kehitys näyttää jatkuvan.

Liikenneväylien korjausvelka on peräti 2,4 miljardia euroa, josta rataverkon korjausvelan osuus on 1,2–1,3 miljardia.

Korjausvelan kasvun pysäyttämiseen tarvitaan vuosittain lisärahaa 100 miljoonaa euroa ja korjausvelan pienentämiseen vuosittain vähintään 150 miljoonaa.

Puhutaan isoista rahoista, mutta iso on ongelmakin.

Pitkäjänteisyyttä investointeihin  

Ratainvestointeja on tehtävä pitkäjänteisesti ja ennustettavasti. Riittävä rahoitus tarvitaan, jotta ihmiset ja teollisuuden kuljetukset pääsevät sujuvasti liikkumaan.

Juuri nyt kannattaisi investoida, kun korot ovat matalalla, kuten Pellervon taloustutkimus selvityksessään toteaa.

PTT katsoo myös länteen: Ruotsi investoi liikenneväyliin kuusinkertaisesti Suomeen verrattuna. Perusväylänpidon määrärahat ovat Ruotsissa yli 2,5-kertaiset Suomeen verrattuna. Lisäksi Ruotsin panostukset ovat kasvussa ja Suomen laskussa.

PTT todistelee myös, kuinka hyvin perustellut ja tehokkaasti toteutetut liikennehankkeet lisäävät kasvua koko kansantalouteen. Juuri tätä Suomi nyt tarvitsee.

Kohdennettua kehittämistyötä     

Olemassa olevan rataverkon pitäminen hyvässä kunnossa on ykkösasia liikenteen kannalta. Sen lisäksi tarvitaan tarkkaan kohdistettuja kehittämishankkeita.

Valtakunnan rataverkkoa pitää kehittää koko liikennejärjestelmän kannalta. Rautateillä ei pelkällä aluepolitiikalla päästä pitkälle.

VR Group on listannut ratahankkeet, joista rataverkon kokonaisuuden kannalta on saatavissa parhaat hyödyt koko yhteiskunnalle. Jo tämän listan toteuttamisessa on työtä parille seuraavalle hallitukselle.

Nyt sytytämme kynttilän – ilmaston hyväksi

VR Group on mukana WWF:n järjestämässä Earth Hourissa, maailman suurimmassa ilmastotapahtumassa.

Earth Houria vietetään lauantaina 28.3. kello 20.30–21.30. Tänä vuonna tapahtuman teemana Suomessa on maailman suurin kynttiläillallinen.

Kivimiehet, nuo kansakunnan lyhdynkantajat, sammuttavat valonsa. Aseman kellotaulua on turha kuikuilla, sillä myös sen valaistus pimenee. 

Mutta elämme ajassa, katse tulevaisuudessa.

Tämän symbolisen eleen kautta ilmaisemme huolemme ilmastonmuutoksen uhkasta.

Työ ilmastonmuutosta vastaan jatkuu

Antiikin ajan filosofi Herakleitos esitti ajatuksen, ettei aineellisessa todellisuudessa voi olla mitään pysyvää, vaan muutos on todellista ja pysyväisyys vain harha. 

Myös ilmasto muuttuu, mutta tärkeää on harata muutosta vastaan.

Liikennesektori on yksi keskeisistä ilmastonmuutokseen vaikuttavista toimialoista. Haasteelliseksi asian tekee se, että liikennesektori tukeutuu lähes täysin fossiilisten polttoaineiden käyttöön.

Liikennesektorilla poikkeuksen tekee raideliikenne, jossa sähköenergian käyttö on pääosassa. Junaliikenteestä jo kaksi kolmasosaa hoidetaan uusiutuvalla energialla.

Sähköisestä raideliikenteestä on myös hyötyä ilmanlaadun kannalta. Muun liikenteen pakokaasujen pienhiukkaset ja katupöly aiheuttavat terveyshaittoja.

Sammutetaan siis valot ja nautitaan illallinen kynttilän loisteessa. Kun arki koittaa, tehdään taas viisaita ilmastotekoja.

Kuvat: VR Group ja WWF / Aki-Pekka Sinikoski