Oletko latistuksen mankeli vai motivoija?

Latistuksen mankelin jokainen tunnistaa itsestään ja omasta lähipiiristään. Nuijitko ideat lyttyyn vai kehitätkö niitä eteenpäin?

On helpompi arvostella ja mitätöidä kuin kannustaa ja löytää hyvää.

Työpaikkatasolla käyttäytymiskulttuurin vaikutukset ovat merkittäviä työilmapiiriin ja työn sujuvuuteen – ja jopa yrityksen tulokseen, Hesarin artikkelissa kerrotaan.

Kirjoitettu sana on erityisen herkkää tulkinnalle, kun kehon kieli ei ole viestiä täydentämässä. Astetta herkemmäksi tulkinnan tekee, kun viesti kohdistuu omaan ideaan tai mielipiteeseen.

Meillä VR:llä on käytössämme innovointiin kannustava ideasivusto. Vuodessa sivustolle kirjaudutaan yli 50 000 kertaa ja ideoita klikataan lähes 450 000 kertaa.

Kun sivustolla on tuhansia osallistujia, sanotulle tulee vielä lisää ulottuvuutta ja vaikeusastetta, sillä myös erilaisten tulkintojen määrä kasvaa.

Parannetaan pala kerrallaan

Pääsääntö on, että ideasivustolla käyttäydytään samoin kuin fyysisellä työpaikallakin.

Ideoita ja kommentteja ei tarkasteta ennen julkaisua. Idean tekijän nimi tulee näkyviin, kun idea hyväksytään toteutukseen. Kommentit julkaisemme omalla nimellämme.

Positiivista käyttäytymiskulttuuria sivustolla on rakennettu alusta asti. Ideasivusto ohjaa käyttäjiä positiiviseen käyttäytymiskulttuuriin muistuttamalla tehtävien yhteydessä kannustavasta viestinnästä.

Olemme kertoneet ideoijille, että potentiaalisimmat 20 % ideoista arvioidaan ja suurin osa niistä toteutetaan. Loput arkistoidaan ideapankkiin odottamaan mahdollista myöhempää toteutusta.

Kun toimintaperiaatteet on kerrottu ääneen, tämä vähentää odotusarvoa ja siten myös pettymystä, jos olettamus on ollut, että oma idea aina toteutetaan.

Kontrollista luottamukseen

Luotamme ihmisiin, ja luottamus on tuonut tulosta. Viiden vuoden aikana olemme huomauttaneet vain pari kertaa kielenkäytöstä – ja senkin on tapahtunut hyvässä hengessä ja yhteisymmärryksessä.

Ideoiden käsittelijät, esimiehet mukaan luettuina, ovat omaksuneet kannustavan tyylin viestinnässään.

Erityisesti idean hylkääminen kauniisti (arkistointi ideapankkiin) on tärkeää, jotta idean esittäjän motivaatio säilyisi.

Esimerkin voima

Olemme antaneet tunnustusta esimerkillisestä viestinnästä. Muut seuraavat erityisesti esimiesten ja johdon esimerkkiä viestinnässä.

Positiivista käyttäytymismallia voidaan ohjeistaa ja kouluttaa, mutta paras tapa mielestäni on oppia toisilta esimerkin voimalla.

Kuva: Pixhill.com

Suomi tarvitsee raiteita

Rautatieliikenteen harjoittaminen on yhteistyötä. Onnistunut junamatka edellyttää, että junat, radat ja ihmiset pelaavat saumattomasti yhteen.

Jo 20 vuoden ajan VR on vastannut liikenteenhoidosta ja Liikennevirasto (aiemmin Ratahallintokeskus) rataverkosta. Nyt rautatieliikenteen toimijoiden määrä kasvaa: tämän vuoden alussa liikenteenohjausta hoitaa erillinen valtionyhtiö Finrail.

Liikenne sujuu, kun kaikki toimijat hoitavat oman osuutensa parhaalla mahdollisella tavalla – myös ne, jotka päättävät raideinvestoinneista.

Nykyisellään rataverkon huono kunto haittaa kaikkien osapuolten päivittäistä toimintaa. Korjausvelka näkyy sähkö- ja turvalaitteiden vikoina, ratapihojen ja siltojen huonona kuntona sekä myöhästelevinä junina.

Asiakas on se, joka lopulta kärsii, kun liikenne takkuaa.

Miljardien korjausvelka  

Joulukuussa julkaistiin parlamentaarisen työryhmän raportti liikenneväylien korjausvelasta ja sen vähentämisestä.

Raportissa todetaan, että perusväylänpidon määrärahojen ostovoima on laskenut viimeisten 10 vuoden ajan ja surullinen kehitys näyttää jatkuvan.

Liikenneväylien korjausvelka on peräti 2,4 miljardia euroa, josta rataverkon korjausvelan osuus on 1,2–1,3 miljardia.

Korjausvelan kasvun pysäyttämiseen tarvitaan vuosittain lisärahaa 100 miljoonaa euroa ja korjausvelan pienentämiseen vuosittain vähintään 150 miljoonaa.

Puhutaan isoista rahoista, mutta iso on ongelmakin.

Pitkäjänteisyyttä investointeihin  

Ratainvestointeja on tehtävä pitkäjänteisesti ja ennustettavasti. Riittävä rahoitus tarvitaan, jotta ihmiset ja teollisuuden kuljetukset pääsevät sujuvasti liikkumaan.

Juuri nyt kannattaisi investoida, kun korot ovat matalalla, kuten Pellervon taloustutkimus selvityksessään toteaa.

PTT katsoo myös länteen: Ruotsi investoi liikenneväyliin kuusinkertaisesti Suomeen verrattuna. Perusväylänpidon määrärahat ovat Ruotsissa yli 2,5-kertaiset Suomeen verrattuna. Lisäksi Ruotsin panostukset ovat kasvussa ja Suomen laskussa.

PTT todistelee myös, kuinka hyvin perustellut ja tehokkaasti toteutetut liikennehankkeet lisäävät kasvua koko kansantalouteen. Juuri tätä Suomi nyt tarvitsee.

Kohdennettua kehittämistyötä     

Olemassa olevan rataverkon pitäminen hyvässä kunnossa on ykkösasia liikenteen kannalta. Sen lisäksi tarvitaan tarkkaan kohdistettuja kehittämishankkeita.

Valtakunnan rataverkkoa pitää kehittää koko liikennejärjestelmän kannalta. Rautateillä ei pelkällä aluepolitiikalla päästä pitkälle.

VR Group on listannut ratahankkeet, joista rataverkon kokonaisuuden kannalta on saatavissa parhaat hyödyt koko yhteiskunnalle. Jo tämän listan toteuttamisessa on työtä parille seuraavalle hallitukselle.

Nyt sytytämme kynttilän – ilmaston hyväksi

VR Group on mukana WWF:n järjestämässä Earth Hourissa, maailman suurimmassa ilmastotapahtumassa.

Earth Houria vietetään lauantaina 28.3. kello 20.30–21.30. Tänä vuonna tapahtuman teemana Suomessa on maailman suurin kynttiläillallinen.

Kivimiehet, nuo kansakunnan lyhdynkantajat, sammuttavat valonsa. Aseman kellotaulua on turha kuikuilla, sillä myös sen valaistus pimenee. 

Mutta elämme ajassa, katse tulevaisuudessa.

Tämän symbolisen eleen kautta ilmaisemme huolemme ilmastonmuutoksen uhkasta.

Työ ilmastonmuutosta vastaan jatkuu

Antiikin ajan filosofi Herakleitos esitti ajatuksen, ettei aineellisessa todellisuudessa voi olla mitään pysyvää, vaan muutos on todellista ja pysyväisyys vain harha. 

Myös ilmasto muuttuu, mutta tärkeää on harata muutosta vastaan.

Liikennesektori on yksi keskeisistä ilmastonmuutokseen vaikuttavista toimialoista. Haasteelliseksi asian tekee se, että liikennesektori tukeutuu lähes täysin fossiilisten polttoaineiden käyttöön.

Liikennesektorilla poikkeuksen tekee raideliikenne, jossa sähköenergian käyttö on pääosassa. Junaliikenteestä jo kaksi kolmasosaa hoidetaan uusiutuvalla energialla.

Sähköisestä raideliikenteestä on myös hyötyä ilmanlaadun kannalta. Muun liikenteen pakokaasujen pienhiukkaset ja katupöly aiheuttavat terveyshaittoja.

Sammutetaan siis valot ja nautitaan illallinen kynttilän loisteessa. Kun arki koittaa, tehdään taas viisaita ilmastotekoja.

Kuvat: VR Group ja WWF / Aki-Pekka Sinikoski

Kiitos, sun kanssa on kiva tehdä töitä!

Työkaverin antama kiitos ja positiivinen palaute vievät pitkälle ja niitä arvostetaan. Meillä VR:llä kiitetään hyviä työkavereita nykyään tsemppipeukuilla!

Henkilöstölehdessämme on ollut jo vuosien ajan palsta, jossa on ollut juttu Kuukauden ruusun saajasta eli hyvästä työkaverista. Tarkoituksena on ollut kiittää työkaveria, nostaa esille onnistumisia sekä hienoja persoonia ja jakaa hyvää mieltä.

Tämäntyyppinen kiitos on arjessa palkitsemista parhaimmillaan ja työkavereiden huomioimista. Tuntuu hyvältä kuulla työkaverilta, että on tehnyt työnsä hyvin.

Tämän vuoden alusta olemme kiittäneet VR:llä työkavereita peukulla: Kuukauden ruusun tilalle tuli Kuukauden peukku, tämän päivän versio ruususta. Tarkoitus on edelleen sama, mutta kiitoksen vieminen kollegalle peukkuna luo hauskan tunnelman.

Lehtijutun lisäksi teemme nykyään peukun antamisesta lyhyitä videoita, joissa yllätämme kollegan spontaanisti kesken työpäivän. Videoista huokuu kiitoksen antamisen ja saamisen ilo!

Maaliskuussa kuukauden tykkäyksen sai työnjohtaja Matti Ylikulju. Katso videolta, kun kaapelinnäyttäjä Seija Vaahto käy työmaalla kiittämässä Mattia ja antamassa tsemppipeukun.

Tupakat tumpattiin – uutta tilaa juniin

Tunnustan. Olen minäkin polttanut tupakkaa. Armeijassa. Taisi olla sosiaalisen tavan vuoksi. Tupakkatila oli tuolloin eräänlainen yhteisen kollektiivisuuden keskittymä, ennen some-aikaa.

Junassa näitä sosiaalisia taukotiloja on ollut melkoinen määrä yli 150-vuotisen historian aikana. Matka tupakkavaunullista junista savuttomiin juniin on edennyt yhdessä lainsäädännön muutosten myötä, vaiheittain.

Muutoksessa usein joutuu luopumaan jostain olemassa olevasta. Mutta uutta ei voi syntyä, jos jostain totutusta ei luovuta. Niin kävi tässäkin kohdin.

Savuttomuus junissa mahdollisti uusien palveluiden synnyn.

Tupruttelua tupakkahytissä   

Kokonaan savuttomia kaukojunia suunniteltiin ensimmäisen kerran jo 2000-luvun alkupuolella, mutta silloin aika ei ollut kypsä tupakoinnin kieltämiseen junissa.

Lähijunaliikenne tosin oli edelläkävijä savuttomuudessa, ja näissä junissa sauhuttelu loppui jo vuonna 1992.

Kaukojunissa tuprutettiin avo-osastollisissa tupakkavaunuissa aina vuoteen 1995, jolloin tuolloisen tupakkalain mukaisesti siirryttiin rajattuihin pistäytymishytteihin.

Nimensä mukaisesti pistäytymishyteissä vain piipahdettiin, sillä hytteihin mahtui kerralla vain muutama henkilö.

Pistäytymishyteissä oli alipaineistettu ilmanvaihto, jolla pyrittiin minimoimaan tupakansavun leviäminen muualle vaunuosastoon. Aina se ei tosin onnistunut.

Tupakoitsijoiden pistäytymishytti Pendolinossa.

Keskustelua puolesta ja vastaan  

Vuonna 2000 kaukojunaliikenteeseen otettiin käyttöön aivan uudenlainen, kokonaan kaksikerroksinen juna, jossa ei ollut lainkaan tupakointitiloja.

Tämä herätti vuosituhannen alussa runsaastikin keskustelua, puolesta ja vastaan.

2000-luku sujuikin keskustellen aina välillä mediassa ja sisäisesti siitä, miten ja milloin VR siirtyy savuttomuuteen – vai siirtyykö.

Vuoden 2007 tupakkalaki kielsi ravintolatupakoinnin ilman erillistiloja ravintoloissa. Pendolinon ravintolavaunussa sijaitsevaan tupakointitilaan ei näin ollen saanut viedä enää ruoka- tai juomatuotteita.

Enenevässä määrin alkoikin tulla kommentointia savuttoman ravintolavaunun puolesta.

Tiloja uuteen käyttöön    

Askel lähemmäs savuttomuutta otettiin Helsinki–Pietari-välillä liikennöitävän Allegro-junan myötä vuonna 2010. Junaan ei tullut hyttiä tupakoinnille vaan matkapuhelintila.

Savuttomuuteen kotimaan kaukojunissa päästiin kuitenkin lopullisesti kesällä 2013. Savuttomuuden myötä Pendolino-, InterCity- ja pikajunista vapautui tiloja uusiokäyttöön.

Osaa näistä tiloista hyödynnettiin jo samana vuonna, kun InterCity-junien tupakkahytit puhdistettiin ja muutettiin pyöränkuljetustiloiksi.

Uusien tilojen myötä lähes jokaiseen InterCity-junaan saatiin kaivattuja lisäpaikkoja pyörille.

Pyöräpaikat entisen tupakkahytin tilalla yksikerroksisessa IC-vaunussa. Ne mahdollistavat kolmen pyörän kuljettamisen.

Lisämukavuutta Pendolino-matkalle   

Mielenkiintoisin tupakkahytin muutostyökohde sijaitsi kuitenkin Pendolinoissa, ja tämän tilan uusiokäyttöä pohdittiin jonkunkin verran, koska tupakkahytti sijaitsi ravintolavaunussa.

Oli muun muassa ehdotuksia leikkitilasta tai pelipisteestä. Lopulta päädyttiin kuitenkin lisäämään puhdasta ravintolatilaa ravintolavaunun käyttäjille.

Sohvakulmaus sijaitsee entisen tupakkahytin paikalla.

Entinen junaravintolan tupakointihytti tulee uudistustyössä muuttumaan mukavaksi sohvakulmaukseksi, ja ensimmäistä kertaa ravintolavaunuun saadaan sijoitettua myös pyörätuoliasiakkaalle oma paikka.

Pendolinon ravintolatilan uudistustyö on tarkoitus saattaa loppuun tämän vuoden aikana. Muutostyö tehdään kaikkiaan 16 Pendolinoon.

Mutta niistä sosiaalisista tiloista vielä. Ja savuttomista sellaisista. 

Junassa on kaikkialla loistavia mahdollisuuksia eri kohderyhmille solmia ja tavata uusia tuttavuuksia. Vaikkapa ravintolavaunu. Tai leikkivaunu. Tai lemmikkivaunu!

Näistä sitten enemmän ensi kerralla.

Kirjoittaja on VR:n palvelun kehityspäällikkö.