Pieni hiilijalanjälki – suuri vaikutus

Pienistä pisaroista syntyy puroja, joista lopulta kasvaa iso joki.

Myös yksittäisistä hiilijalanjäljistä kasvaa suuri jälki. Jäljen lopulliseen kokoon voimme vaikuttaa omilla teoillamme.

Mitä pienempi oma hiilijalanjälkemme on, sitä suurempi vaikutus sillä on ilmastonmuutoksen hillinnässä.

VR Group yrityksenä tavoittelee pientä hiilijalanjälkeä.

Yhtiö on antanut ympäristölupauksia, joista kaksi on kohdistettu ilmastonmuutoksen hillintään – tavoitteena on parantaa junaliikenteen energiatehokkuutta 20 prosenttia ja nostaa uusiutuvan energian osuus koko konsernissa yli 60 prosenttiin.

Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää tekoja, ja VR Group on jo vuodesta 2008 lähtien käyttänyt uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä eli vesivoimaa.

Energiatehokkuudessakin on päästy eteenpäin, ja uusia keinoja suunnitellaan ja otetaan käyttöön jatkuvasti.

Eturintamassa kohti hiilineutraalia tulevaisuutta

VR Group on liittynyt Climate Leadership Council -yhdistykseen, jonka keskeisenä tehtävänä on omalla esimerkillään kannustaa yrityksiä ja organisaatioita siirtymään kohti hiilineutraalia ja luonnonvaroja kestävästi hyödyntävää toimintatapaa.

CLC-yhdistys edistää myös parhaiden kansainvälisten käytäntöjen tunnetuksi tekemistä ja siirtämistä Suomeen.

Etenkin liikennesektorilla hiilineutraalisuus on suuri haaste, koska sen toiminta on tähän asti lähes täysin perustunut fossiilisten polttoaineiden käyttöön.

Raideliikenne poikkeaa muista liikennemuodoista, ja uusiutuvan energian käyttö on jo laajamittaista. VR Group on rautatieyhtiöistä edelläkävijöiden joukossa uusiutuvan energian hyödyntämisessä.

Rautatieliikenteessä on kehitteillä energiatehokkuuden hallintajärjestelmä, joka koskee liikenteensuunnittelua ja ajamista. Se tulee kokonaisuutena olemaan yksi kehittyneimmistä rautatiesektorilla.

Paljon on jo tehty, mutta paljon on vielä tehtävääkin. On hyvä jatkaa eteenpäin, kun tahtotila ja suunta ovat selvillä.

Pystit parhaille ideoille

VR-konsernin Vuoden parhaat -ideagaalassa oli tänä vuonna ennätykselliset 120 osallistujaa. Neljännen kerran järjestetyn ideagaalan kolme päätarkoitusta ovat:

1. Parhaista ideoista ja aktiivisuudesta palkitseminen
Voittajat saivat rahapalkinnot ja Kivimies-pystit. Myös kutsu ideagaalaan on osa palkitsemista.

2. PR/Markkinointitilaisuus
Tulokset tiivistettynä johdolle ja muille ideatoiminnan vastuuhenkilöille.

3. Verkostoituminen
Ideat kehiin -sivuston osallistujat tutustuvat ja näkevät toisensa ”livenä”, eivät pelkästään sivustolla virtuaaliympäristössä.

Uudistunut ideagaala innosti osallistujia

Tänä vuonna kuukauden ideoista tehdyt esittelyvideot valloittivat ja liikuttivat yleisöä ideagaalassa.

Oma henkilökuntamme kuvasi ja tuotti 48 videota eri työpaikoilla ympäri Suomea. Mainostoimisto koosti massiivisesta materiaalista tiivistetyt esittelyt ideoiden meille tuomista hyödyistä.

Uskon, että videot kertovat tehokkaasti, millaisia ideoita kaivataan ja kuinka kyseenalaistamalla totuttuja toimintatapoja saadaan tehtyä asioita fiksummalla tavalla.

Tavoitteenamme on tehdä ideagaalasta sydämellinen ja lämmin. Tilaisuus, jonne haluaa tulla aina uudelleen.

 

Ideagaala viestii kulttuurimuutoksesta

Tilaisuuden avasi tuttuun tapaan toimitusjohtaja Mikael Aro. Hän otti puheessaan esille kulttuurimuutoksen tärkeyden. Emme pärjää kilpailussa pelkästään säästämällä, vaan meidän pitää saada aikaan kasvua tekemällä asioita toisin.

Meidän pitää oppia tekemään asioita uudella ja erilaisella tavalla: ottamaan hallitusti riskejä, uudistumaan ja oppimaan virheistämme. Energisoivassa ympäristössä innostumme asioiden tutkimisesta ja kokeilemisesta.

Puhujavieraaksi pyydetty Aalto-yliopiston yli-innovaatioaktivisti Anssi Tuulenmäki puhui kokeilukulttuurista, jossa tavoitellaan mahdollisimman nopeita ja edullisia kokeiluja.

Tuulenmäki painotti, että vasta kokeilemalla päästään konkreettisesti näkemään, mikä idean toteutustapa on paras. Kokeilukulttuurin merkitystä havainnollistaa myös Sitran video.

Olemme VR:llä kulttuurinmuutoksessa jo hyvässä vauhdissa. Tuloksia on jo nähtävissä – kuten ideagaalassa koimme.

Kehärata – lähiliikenteen sykkivä sydän

Kesällä avattava Kehärata on kätevä junayhteys lentokentälle sekä pääkaupunkiseutulaisille että kaukojunamatkustajille. Kehärata on myös keskeinen osa pääkaupunkiseudun työmatkaliikenteen verkostoa.

Uusi rata tarvitsee myös uudet aikataulut, jotka VR ja HSL suunnittelivat yhteistyössä.

Suunnittelussa käytimme apuna nykyisen liikenteen ajoaika- ja myöhästymistietoja, koeajoja sekä ajoajan simulointeja.

Koeajoista keräsimme talteen junan teho- ja jarrutustietoja sekä tilastoimme ajoajat asemaväleittäin. Lisäksi kävimme kellottamassa nykyisten asemien pysähdysajat ruuhkaliikenteen aikana.

Kolme kierrosvaihtoehtoa vertailussa    

Kerätyn tiedon pohjalta määritettiin Kehäradan kierrosaika. Kierrosaika koostuu junan ajoajasta, asemien pysähdysajoista ja Helsingin kääntymisajasta.

Suunnittelutyön aikana esillä oli kolme erilaista kierrosaikavaihtoehtoa:

  1. 55 min. kierros siten, että ohitetaan Ilmala, Käpylä ja Tapanila
  2. 60 min. kierros siten, että ohitetaan Käpylä ja Tapanila
  3. 60 min. kierros siten, että ei ohiteta mitään asemia

Ensimmäinen vaihtoehto osoittautui epärealistiseksi, kun pääsimme huhtikuussa tekemään ensimmäiset koeajot uudella rataosuudella.

Jäljelle jäi kaksi vaihtoehtoa, joista HSL valitsi liikennöintimalliksi 60 minuutin kierroksen kaikilla asemilla pysähtyen.

Kehärata yhdistää kaupunkiradat      

Kehärata yhdistää nykyiset Martinlaakson ja Tikkurilan kaupunkiradat yhdeksi kaupunkiratakokonaisuudeksi, jossa junat sekä lähtevät Helsingin ruuhkaiselta päärautatieasemalta että saapuvat sinne. 

Kehärata muodostaa pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteen sydämen, jonka luotettava toimiminen on ehdoton elinedellytys koko lähijunaliikenteen luotettavuudelle.

Kirjoittaja on VR:n lähiliikenneyksikön suunnittelupäällikkö. 

Kuvat: Liikennevirasto/Kehärata

Kesän koitoksia rautateillä

Kevät alkaa olla lopuillaan, ja rautateillä valmistaudutaan ennakolta kahteen isoon kesän koitokseen. Perinteisten ratatöiden lisäksi odotettavissa on jotain hyvin poikkeuksellista – uuden rataosuuden avaaminen.

Helsinki-Vantaan lentoasemalle saadaan kesällä lähijunayhteys, kun Kehärata avataan liikenteelle.

VR-konsernin operaatiokeskukselle Kehärata tuo uutta opittavaa mm. vaihtoyhteyksien seuraamisessa, kun kaukoliikenteen junalipun voi jatkossa ostaa suoraan kotiasemalta lentokentälle ja toisin päin.

Myös lähiliikenteen kalustonohjaukselle, jonka tehtävänä on seurata lähiliikenteen sujumista ja ohjata kalustoa lähteviin juniin, on tiedossa uusia haasteita ja myös mahdollisuuksia liikennehäiriötilanteiden hoitamisessa.

Liikennöintimalli ei olekaan enää Helsingistä paikkaan B ja takaisin – vaan Helsingin päärautatieasemalta puoliympyrän kautta takaisin lähtöpaikkaan.

Rataa rakennetaan ja huolletaan  

Ratatöiden osalta kesä tulee olemaan samantyyppinen kuin aikaisempinakin vuosina.

Luvassa on ennalta suunniteltuja katkoksia liikenteessä, kun Liikennevirasto huoltaa lukuisia rataosuuksia. Seinäjoen ja Oulun välille on tiedossa pidempiä katkoja, koska tällä rataosalla ei pelkästään huolleta rataa vaan rakennetaan myös uutta.

Seinäjoen ja Oulun välille rakennettava kaksoisraide lupaa kauan odotettua helpotusta radan kapasiteettiongelmiin, kun junien ei enää tarvitse väistää vastaantulijaa asemien välillä. Myös häiriötilanteiden vaikutukset muuhun liikenteeseen tulevat vähenemään merkittävästi.

Tätä parannusta odotamme innolla myös operaatiokeskuksessa. Tavoitteena on, että voimme tarjota parhaimman mahdollisen matkustuskokemuksen myös silloin, kun Mr. Murphyllä on sormensa pelissä.

Lue lisää kesän ratatöistä.

Ympäristöraportointi elää ajassa



Filosofi George Santayana on todennut, että kaikki ne, jotka eivät tunne historiaa, ovat tuomittuja toistamaan sitä.

Usein tuntuu, että samoja aikaisemmin esiintyneitä haasteita ratkotaan yhä uudelleen ja uudelleen. Siksi on tärkeää, että työyhteisöissä hiljainen tieto siirtyy tehokkaasti uusille työntekijöille.

Perinteisesti yrityksissä lähimenneisyyttä tarkastellaan vuosiraporttien muodossa.

Vuosiraportointi sisältää talousraportoinnin lisäksi muitakin katsauksia, ja nykyisin suosituksi on tullut vastuullisuusasioiden raportointi osana vuosiraportointia.

Ympäristöasioiden raportointi on kehittynyt vuosien saatossa. 

Myrkkyjen torjunnasta ilmastomuutoksen hillintään   

1990-luvulla laadittiin erillisiä ympäristöraportteja, jotka laajenivat myöhemmin vastuuraporteiksi, ja nyt vastuullisuus ja talousasiat ovat yhdistyneet yhteiseksi vuosiraportiksi.

Myös ympäristöasioiden keskeinen sisältö on muuttunut vuosien aikana.

90-luvulla pääaiheita olivat kemikaalit, päästöt ja rautateillä erityiskysymyksenä vaarallisten aineiden kuljetukset.

Nyt pääpainona ovat energiatehokkuus, uusiutuva energia ja ilmastonmuutoksen torjunta.    

Kärjistäen voisi todeta, että aikanaan keskiössä olivat erilaiset myrkyt mutta nyt ympäristötoiminnan keskeisenä agendana on ilmastonmuutoksen hillintä.

Mitä VR Groupin ympäristötoiminnassa tapahtui viime vuonna? Siitä voit lukea enemmän VR Groupin vuosiraportista.