Kehärata – lähiliikenteen sykkivä sydän

Kesällä avattava Kehärata on kätevä junayhteys lentokentälle sekä pääkaupunkiseutulaisille että kaukojunamatkustajille. Kehärata on myös keskeinen osa pääkaupunkiseudun työmatkaliikenteen verkostoa.

Uusi rata tarvitsee myös uudet aikataulut, jotka VR ja HSL suunnittelivat yhteistyössä.

Suunnittelussa käytimme apuna nykyisen liikenteen ajoaika- ja myöhästymistietoja, koeajoja sekä ajoajan simulointeja.

Koeajoista keräsimme talteen junan teho- ja jarrutustietoja sekä tilastoimme ajoajat asemaväleittäin. Lisäksi kävimme kellottamassa nykyisten asemien pysähdysajat ruuhkaliikenteen aikana.

Kolme kierrosvaihtoehtoa vertailussa    

Kerätyn tiedon pohjalta määritettiin Kehäradan kierrosaika. Kierrosaika koostuu junan ajoajasta, asemien pysähdysajoista ja Helsingin kääntymisajasta.

Suunnittelutyön aikana esillä oli kolme erilaista kierrosaikavaihtoehtoa:

  1. 55 min. kierros siten, että ohitetaan Ilmala, Käpylä ja Tapanila
  2. 60 min. kierros siten, että ohitetaan Käpylä ja Tapanila
  3. 60 min. kierros siten, että ei ohiteta mitään asemia

Ensimmäinen vaihtoehto osoittautui epärealistiseksi, kun pääsimme huhtikuussa tekemään ensimmäiset koeajot uudella rataosuudella.

Jäljelle jäi kaksi vaihtoehtoa, joista HSL valitsi liikennöintimalliksi 60 minuutin kierroksen kaikilla asemilla pysähtyen.

Kehärata yhdistää kaupunkiradat      

Kehärata yhdistää nykyiset Martinlaakson ja Tikkurilan kaupunkiradat yhdeksi kaupunkiratakokonaisuudeksi, jossa junat sekä lähtevät Helsingin ruuhkaiselta päärautatieasemalta että saapuvat sinne. 

Kehärata muodostaa pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteen sydämen, jonka luotettava toimiminen on ehdoton elinedellytys koko lähijunaliikenteen luotettavuudelle.

Kirjoittaja on VR:n lähiliikenneyksikön suunnittelupäällikkö. 

Kuvat: Liikennevirasto/Kehärata

Kesän koitoksia rautateillä

Kevät alkaa olla lopuillaan, ja rautateillä valmistaudutaan ennakolta kahteen isoon kesän koitokseen. Perinteisten ratatöiden lisäksi odotettavissa on jotain hyvin poikkeuksellista – uuden rataosuuden avaaminen.

Helsinki-Vantaan lentoasemalle saadaan kesällä lähijunayhteys, kun Kehärata avataan liikenteelle.

VR-konsernin operaatiokeskukselle Kehärata tuo uutta opittavaa mm. vaihtoyhteyksien seuraamisessa, kun kaukoliikenteen junalipun voi jatkossa ostaa suoraan kotiasemalta lentokentälle ja toisin päin.

Myös lähiliikenteen kalustonohjaukselle, jonka tehtävänä on seurata lähiliikenteen sujumista ja ohjata kalustoa lähteviin juniin, on tiedossa uusia haasteita ja myös mahdollisuuksia liikennehäiriötilanteiden hoitamisessa.

Liikennöintimalli ei olekaan enää Helsingistä paikkaan B ja takaisin – vaan Helsingin päärautatieasemalta puoliympyrän kautta takaisin lähtöpaikkaan.

Rataa rakennetaan ja huolletaan  

Ratatöiden osalta kesä tulee olemaan samantyyppinen kuin aikaisempinakin vuosina.

Luvassa on ennalta suunniteltuja katkoksia liikenteessä, kun Liikennevirasto huoltaa lukuisia rataosuuksia. Seinäjoen ja Oulun välille on tiedossa pidempiä katkoja, koska tällä rataosalla ei pelkästään huolleta rataa vaan rakennetaan myös uutta.

Seinäjoen ja Oulun välille rakennettava kaksoisraide lupaa kauan odotettua helpotusta radan kapasiteettiongelmiin, kun junien ei enää tarvitse väistää vastaantulijaa asemien välillä. Myös häiriötilanteiden vaikutukset muuhun liikenteeseen tulevat vähenemään merkittävästi.

Tätä parannusta odotamme innolla myös operaatiokeskuksessa. Tavoitteena on, että voimme tarjota parhaimman mahdollisen matkustuskokemuksen myös silloin, kun Mr. Murphyllä on sormensa pelissä.

Lue lisää kesän ratatöistä.

Ympäristöraportointi elää ajassa



Filosofi George Santayana on todennut, että kaikki ne, jotka eivät tunne historiaa, ovat tuomittuja toistamaan sitä.

Usein tuntuu, että samoja aikaisemmin esiintyneitä haasteita ratkotaan yhä uudelleen ja uudelleen. Siksi on tärkeää, että työyhteisöissä hiljainen tieto siirtyy tehokkaasti uusille työntekijöille.

Perinteisesti yrityksissä lähimenneisyyttä tarkastellaan vuosiraporttien muodossa.

Vuosiraportointi sisältää talousraportoinnin lisäksi muitakin katsauksia, ja nykyisin suosituksi on tullut vastuullisuusasioiden raportointi osana vuosiraportointia.

Ympäristöasioiden raportointi on kehittynyt vuosien saatossa. 

Myrkkyjen torjunnasta ilmastomuutoksen hillintään   

1990-luvulla laadittiin erillisiä ympäristöraportteja, jotka laajenivat myöhemmin vastuuraporteiksi, ja nyt vastuullisuus ja talousasiat ovat yhdistyneet yhteiseksi vuosiraportiksi.

Myös ympäristöasioiden keskeinen sisältö on muuttunut vuosien aikana.

90-luvulla pääaiheita olivat kemikaalit, päästöt ja rautateillä erityiskysymyksenä vaarallisten aineiden kuljetukset.

Nyt pääpainona ovat energiatehokkuus, uusiutuva energia ja ilmastonmuutoksen torjunta.    

Kärjistäen voisi todeta, että aikanaan keskiössä olivat erilaiset myrkyt mutta nyt ympäristötoiminnan keskeisenä agendana on ilmastonmuutoksen hillintä.

Mitä VR Groupin ympäristötoiminnassa tapahtui viime vuonna? Siitä voit lukea enemmän VR Groupin vuosiraportista.
 

Leikkiä junassa jo 30 vuotta

Kuinka monta juna-aiheista laulua tiedät? Ainakin Pienen pieni veturi ja Meksikon pikajuna ovat monelle tuttuja. Juna onkin monen leikin ja laulun aihe. Näitä leikkejä on leikitty ja lauluja laulettu junassa jo 30 vuoden ajan!

Lapsimatkustajia huomioitiin jo 1980-luvun alussa jakamalle heille lipunmyynneissä ja junassa ilmaisia puuhapusseja, joissa oli mukana värikyniä, värityskirjoja ja pelikortteja. Kuuleman mukaan mallia haettiin muualta Euroopasta, mm. Tanskasta.

Koska puuhakassit saivat positiivisen vastaanoton, virisi tästä ajatus kehittää perheiden matkustusta edelleen. Syntyi idea perheille suunnatusta omasta vaunusta, leikkivaunusta.

Ensimmäiset leikkivaunut käyttöön 1980-luvulla

Kuva: lasten leikkivaunu sisältä. VR:n mainoskuva.

On aika uskomatonta ajatella, että ensimmäiset leikkivaunut valmistuivat jo vuonna 1985, eli 30 vuotta sitten. Ensimmäinen yhteysväli, jolla leikkivaunu liikennöi, oli Helsinki–Kuopio–Oulu. Liikenne laajeni pian myös muille pitkille yhteysväleille.

Lasten leikeille oli tilaa kokonaisen puolen vaunun verran. Vaunun loppuosassa oli kahdeksan hengen hyttejä perhematkustajille. Kaikkiaan näitä sinisiä leikkivaunuja oli 11 kpl. Leikkivaunut rakennettiin vanhoista 2. luokan hyttivaunuista. 

Vaunussa oli leikkikalusteita ja leikkikaluja sekä lastenkirjoja, jotka korvattiin vuodesta 2002 alkaen lastenkirjoilla. Hauska yksityiskohta oli myös Pendolino-liukumäki, jossa liukumäen alastulo mukaili Pendolino-junan keulan muotoa.

Näillä sinisillä leikkivaunuilla liikennöitiin vuoteen 2006 asti. Tällöin junien aikatauluihin tehtiin laaja aikataulumuutos eikä leikkivaunuja voitu enää pitää nopeamman liikennöinnin junissa mukana.

Menneen ajan leikkipaikkahistoriaan voi tutustua nykyisin Haapamäen rautatiemuseossa, jossa yksi leikkivaunu on yhä nähtävillä.

Kuva: sininen leikkivaunu ulkoapäin vuoden 2002 aikoihin, kun Tammen satuhahmot koristivat vaunun ulkosivua.

Kaksikerrosvaunuihin leikkinurkkaus 1990-luvun lopussa

1990-luvun lopussa rataverkolla otettiin käyttöön kaksikerroksiset junavaunut. Niissä oli huomioitu myös lapsimatkustajien tarpeet, eli osasta vaunuja löytyi leikkipaikka.

Uusien vaunujen leikkinurkkaus oli kuitenkin vaatimaton sinisten vaunujen leikkivaunuihin verrattuna, ja palvelusta tulikin runsaasti asiakaspalautetta. Leikkipaikassa oli toki pieni veturi, kirjahylly ja liukumäki – mutta leikeille ei juuri ollut tilaa. 

Koska tuolloin oli näköpiirissä, että sinisistä leikkivaunuista jouduttaisiin luopumaan 2000-luvun puolivälin aikoihin, pienen leikkinurkkauksen tilalle päädyttiin suunnittelemaan kokonaan uusi leikkipaikka.

Uudistuksen myötä varmistettiin, että myös tulevaisuudessa lapsille ja perheille olisi junissa omaa tilaa. Sillä näinhän se on: kun lapsilla on mukavaa, voivat myös vanhemmat rentoutua enemmän matkan aikana.

Ja leikkitilassahan leikkiminen on sallittua, jopa suotavaa!

Kuva: leikkinurkkaus ensimmäisissä kaksikerrosvaunuissa sijaitsi yläkerrassa vaunun päädyssä.

Leikkiä Myyrän kanssa vuodesta 2006 alkaen

Kuva: ulkoapäin leikkivaunun tunnistaa Myyrästä ja toisella puolella Kissalan Hessusta.

Vuoden 2006 uudistuksen myötä kaikkiin InterCity-juniin oli tehty yhdenmukaiset leikkitilat. Tämä tarkoittaa käytännössä nykyisin sitä, että rataverkolla liikkuu yli 80 leikkipaikkaa päivässä!

Yhdentoista neliön leikkitila on sijoitettu kaksikerrosvaunun yläkertaan, jossa läpikulku on vähäisempää. Tila on eristetty porttien avulla omaksi osastokseen.

Leikkitilan lisäksi samassa vaunussa sijaitsee välitasolla neljän hengen perhehytti ja alatasolla tilat lastenvaunujen kuljetukseen sekä esteetön WC hoitopöytineen.

Leikkitilassa on pelkästään kiinteitä kalusteita. Tämä oli tietoinen päätös siisteyttä, turvallisuutta ja kunnossapitoa ajatellen. Monella pienellä matkaajalla on mukana pakattuna omat unilelut ja nuket, joten yhteiskäyttöisiin leluihin ei ole tarvetta.

Leikkitilan suunnittelun ohjenuorana olivat leikki-ikäisten tyttöjen ja poikien tarpeet.

Kuva: leikkipaikassa on satulinnalukunurkkaus. Lasten satukirjastossa on pääosin tarjolla katselu- ja satukirjoja perheen pienimmille.

Leikkipisteessä on liikkumista aktivoiva liukumäki ja leikkiveturi sekä toisaalta kattava valikoima Tammen lastenkirjoja rauhoittumista varten. Sitäkin tarvitaan leikin lomaan!

Leikkitilaan on haluttu jättää tilaa lapsen omalle mielikuvitukselle ja leikille toisten lasten kanssa.

Ja onhan lapsien mukava matkustaa leikkien, kun mukana matkalla on tuttuja satuhahmoja, kuten Myyrä, Risto Räppääjä ja väkeä Richard Scarryn touhukkaasta maailmasta.

Leikki jatkukoon! 

Kirjoittaja on VR:n palvelun kehityspäällikkö

Routa haittaa raiteilla

Rautateillä on keväisin otettu käyttöön niin sanotut routa-aikataulut.

Pohjois-Suomeen menevien junien aikatauluissa on huomioitu alennetut nopeusrajoitukset, jotka johtuvat roudan tekemistä kepposista rataverkolla.

Kuten kaikki tietävät, roudan runtelemat tieosuudet voivat olla täynnä kuoppia ja erittäin epätasaisia.

Rataverkko ei ole poikkeus, ja juurikin näistä epätasaisuuksista johtuen junan vauhtia joudutaan turvallisuussyistä hidastamaan.

Matkustajille routa-aikataulut näkyvät siten, että matkustusaika kohteeseen kestää aikaisempaa kauemmin. Tuloaika on eri kuin normaalisti, mutta se on merkitty jo valmiiksi lippuun. 

Kuka pitää radat kunnossa?  

Moni asia vaikuttaa siihen, että junat kulkevat ajallaan. Rataverkko on yksi merkittävä tekijä.

Suomen rataverkon ylläpito, kehittäminen ja kunnossapito ovat Liikenneviraston vastuulla.

Liikennevirasto on siis vastuussa siitä, että Suomen rataverkko on kunnossa ja että sillä on turvallista junien liikkua ja ihmisten matkustaa – myös routa-aikana.

VR tekee yhteistyötä Liikenneviraston kanssa, jotta junaliikenne olisi sujuvaa.

Liikenneviraston sivuilta löytyy kiinnostavia nippelitietoja rataverkosta:

  • Suomen liikennöidyn rataverkon pituus on 5 944 kilometriä
  • 3 256 kilometriä rataverkosta on sähköistetty
  • Vuosittain kunnossapitoon käytetään lähes 200 miljoonaa euroa
  • Rataverkon suurimmalla osalla sallitaan 22,5 tonnin akselipaino
  • Henkilöjunien suurin sallittu nopeus on 220 kilometriä tunnissa ja tavarajunien 120 kilometriä tunnissa

Routa-aikatauluista on kerrottu myös aiemmin julkaistussa tiedotteessa.