Aseman kesäinen kaunotar


Malus Hyvingiensis – rautatienomenapuu.

Istutin kuvan puuntaimen vuonna 1992 siirtolapuutarhaani, ja se on kiistatta koko puutarhan kaunein puu kaikkina vuodenaikoina.

Melkein joka rautatieaseman eduspuistosta Suomessa löytyy rautatienomenapuu. Latinalaisen nimensä se on saanut Hyvinkäällä sijainneen rautateiden keskustaimiston mukaan, jossa tämä riippuva omenapuu jalostettiin sata vuotta sitten.

Omenapuun laaja oksisto leikattiin sateenvarjon muotoon. Se on hyvin edustava kaikkina vuodenaikoina: keväällä valkoisenaan kukkivana, syksyllä täynnä pieniä punaisia omenoita ja talvella pelkän oksiston muotonsa vuoksi.

Rautatieomenapuusta tuli pian rautatieasemien symbolipuu, jota haluttiin hankkia myös yksityiskäyttöön. Ja niin taimien myynti aloitettiin, ja vielä nykyäänkin sitä on saatavissa Suomen suurimmista taimistoista.

Laaja asemapuisto – suomalainen erikoisuus

Suomessa oli tapana rakentaa laajoja rautatiepuistoja, jotka kokosivat koko asemanseudun rakennuskannan vihreälle vyöhykkeelle. Kyseessä oli ainutlaatuinen ilmiö rautatiemaailmassa.

Koko asema-alue puistoineen oli noin 100 metriä leveä ja 300–900 metriä pitkä kaistale radan varressa, aseman suuruuden mukaan.

Valtionrautateiden rakentaminen – asemineen ja niihin liittyvine rakennuksineen sekä asemapuistoineen – oli merkittävä osa suomalaista historiallista rakennuskulttuuria.

Lähes kautta maan ulottuvana verkkona asemilla oli tärkeä merkitys, ja ne toimivat uuden arkkitehtuurikielen ja rakennuskulttuurin levittäjinä.

Suomen rautatiearkkitehtuurin suunnittelun korkean laadun takasi oma virkamieskunta.

Jo 1870-luvulla Valtionrautatielle palkattiin ensimmäinen rautatiearkkitehti ja ylipuutarhuri, joiden yhteistyönä varhaisimmat rautatiemiljööt syntyivät. Heidän apunaan olivat koko rakentamisen organisaatio ja keskuspuutarhan lisäksi neljä alueellista taimipuutarhaa.

 

Kunnianhimoinen kasvivalikoima

Asemapuistojen kasvivalikoima oli alusta lähtien kunnianhimoinen tuon ajan Suomessa.

Siluetin korkeimman elementin muodostivat jalot lehtipuut, kuten lehmukset, tammet ja vaahterat. Myös kotoisia lajikkeita, kuten koivua ja pihlajaa, käytettiin. Havupuista yleisimpiä olivat pihtakuusi, sembramänty, lehtikuusi ja vuorimänty.

Rautatieasemien lehmuslajike jalostettiin soveltuvaksi Suomen ilmasto-olosuhteisiin etelästä melko pohjoiseen saakka.

Puita istutettiin kujanteiksi mutta niitä käytettiin myös yksittäisinä maisemapuina.

Asemien kesäistutukset ja -kukat olivat hyvällä tyylitajulla suunniteltuja, ja kasvilajit vaihtuivat muotien mukaan. Harvinaisuudetkin levisivät kotikäyttöön Suomessa.

Kohtaamispaikka kaupunkilaisille

Rautatieasema oli jo tuolloin ihmisten kohtaamispaikka. Siellä näkyi koko elämän kirjo.

Asemaravintolaan pistäydyttiin nauttimaan virvokkeita, ja kävelyt eli promenadit asemapuiston kuvioharavoiduilla hiekkateillä olivat suosittu kaupunkilaisten harrastus ennen radio- ja televisioaikakautta.

Puistosta löytyivät koristeellinen kaivo ja puinen huvimaja, jonka penkeillä kaupungin asukkaat viettivät aikaa iltaisin ja viikonloppuisin katsellen saapumisen ja lähdön tunnelmaa.

Asemapuisto oli usein kaupungin tai taajaman ensimmäinen julkinen puisto.

Rautateiden sisäisillä asemien puistokilpailuilla pidettiin yllä laatua ja hyvää kunnossapitoa aina 1960-luvulle saakka. Puutarhatoiminta oli silloin laajimmillaan, ja liikennepaikkoja istutuksineen oli noin 500.

Rautatienomenapuut muistuttavat edelleen asemaympäristöjen kukoistuksesta.

Vapauta henkilöstön luovuus yhdessä innovoimalla

Elämme maailmassa, jossa yritykset kohtaavat yhä viheliäisempiä ongelmia ja nopeampia muutoksia markkinoilla.

Tämän takia tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja perinteisen "suunnittelutalouden" rinnalle sekä sopiva tasapaino uuden luomisen ja nykyisen operatiivisen toiminnan tehokkaan pyörittämisen välille.

Esimerkiksi Paul Hobcrat kirjoittaa blogissaan yritysten haasteesta tasapainoilussa tehokkuuden ja muutoskykyisyyden välillä.

Perinteisellä tavalla asiantuntijavetoisestikin syntyy oikein hyviä suunnitelmia ja toteutuskin sujuu yleensä vallan mainiosti. Miksi siis käytäntöjä pitäisi muuttaa?

Muutostarvetta puoltaa pari keskeistä syytä:

1. Motivaatio
2. Lopputuloksen laatu

Mahdollisuus vaikuttaa on yksi tärkeimmistä motivaatiota lisäävistä tekijöistä. Lisäksi avoin keskustelu lisää luottamusta.

Kun luovassa ideointityössä ja suunnittelussa ovat mukana henkilöt, joiden työtä muutos koskee, niin muutoksen viestintä ja läpivienti helpottuvat.

Lopputuloksen laatuun vaikuttaa positiivisesti se, kuinka laajasti ja monenlaisia ihmisiä saadaan ideoimaan muutosta. Laatuun vaikuttaa myös, kuinka innostuneita henkilöt ovat ja ovatko he täysin sydämin mukana.

Henkilöstön luovuus käyttöön

Ideoinnin apuna käytetään monenlaisia luovuutta edistäviä työtapoja. Esimerkiksi työpajoissa ideoita kerätään, jalostetaan ja valitaan yhdessä.

Luovilla työtavoilla osallistujia autetaan tarkastelemaan tilannetta uudesta näkökulmasta tyypillisestä poikkeavalla tavalla. Näin voidaan päästä perinteisistä ajatussolmuista irti ja nähdä uusia mahdollisuuksia.

VR-konsernissa ideatoiminnan buustereina paljon käytetyt avoimet haastekampanjat ovat erinomainen tapa saada koko henkilöstön luovuus käyttöön.

Yhteiseen haasteeseen kerätyt ideat herättävät VR-konsernin ideajärjestelmässä, Ideat kehiin -sivustolla, paljon keskustelua ja kehittelyä.

Käytimme kesäkuun alussa ensimmäistä kertaa työpajaa haastekampanjasta saatujen ideoiden jalostamiseen ja prototyyppien rakentamiseen.

Työpaja sai loistavan hyvää palautetta osallistujilta, ja odotukset kasvavat syksyn kahta seuraavaa työpajaa kohtaan.

Uudet toimintatavat kokeilussa

 

Aloitimme keväällä kaksivuotisen hankkeen VR-konsernin innovaatiotoiminnan kehittämiseksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) kanssa.

LUT:n tutkijat ovat mukana rakentamassa yhdessä meidän kanssamme omaan yrityskulttuuriimme ja ympäristöömme parhaiten sopivia toimintamalleja, joiden kautta uudistamme innovaatio- ja kehityskulttuuriamme.

Viime vuoden lähes 2 000 henkilöstöltä tulleesta ideasta noin 750 ideaa liittyi suoraan asiakasrajapintaan.

Jos jokin asia palvelussa on asiakkaalle ongelma, on se sitä ihan varmasti myös asiakasta palvelevalle henkilökunnalle. Tämä näkyy haluna kehittää asiakaspalvelua sujuvammaksi ja asiakkaan tarpeita vastaavaksi.

Kokeileminen on tärkeä osa uusien ideoiden viemistä käytäntöön, sillä käyttäjien mieltymyksiä on vaikea ennustaa etukäteen.

Myös VR-konsernin toimitusjohtaja Mikael Aro peräänkuuluttaa EK:n haastattelussa rohkeaa kokeilukulttuuria, jonka etuna on nopea oppiminen pienillä kustannuksilla.

Pyrimmekin jatkossa yhä enemmän ketterään kehittämiseen, jossa suunnitelma rakentuu kokeiluista saatujen oppien kautta.

Kuvat: Pixhill.com

Korjausvelan kimppuun

VR Group on valtion sataprosenttisesti omistama yhtiö, jolla on rautainen kokemus junaliikenteen harjoittamisesta.

Koko liikennesektori elää tällä hetkellä keskellä jatkuvasti kiristyvää kilpailua.

Liikennealan toimijoihin kohdistuu valtavia odotuksia ja paineita monelta suunnalta: teollisuuden rakennemuutos, taloudellinen ja geopoliittinen epävarmuus sekä asiakkaiden ja yhteiskunnan odotukset.

Joudumme VR:llä miettimään monta asiaa uusiksi.

Kiristyvässä kilpailutilanteessa erityisen selväksi tulee se, että junaliikenteessä eri toimijoiden pitää puhaltaa yhteen hiileen: operaattorin pitää ajaa turvallisesti ja täsmällisesti junia ja valtion pitää huolehtia rataverkon hyvästä kunnosta.

Kaiken tämän pitää palvella parhaalla mahdollisella tavalla elinkeinoelämän ja matkustajien tarpeita.

Näistä syistä kiinnostuksemme kohdistuu erityisesti hallituksen liikennepoliittisiin ja omistajaohjausta koskeviin linjauksiin.

Pitkäjänteisyyttä liikennesektorin linjauksiin

Pelkkien hallitusohjelmakirjausten pohjalta on vaikea sanoa, mitä liikennesektorilla tulee tapahtumaan seuraavien neljän vuoden aikana. Kesän aikana laadittava tarkempi toimintasuunnitelma tuo tähän varmasti selvennystä.

Yritykselle tärkeää on se, että linjauksia tehdään pitkäjänteisesti. Pitää olla selkeä visio siitä, minkälaista tulevaisuutta tavoitellaan.

Hallitus on luvannut, että liikenneverkon korjausvelkaa ryhdytään vähentämään. Liikenneväylien korjausvelka on 2,4 miljardia euroa, josta rataverkon korjausvelan osuus on noin puolet.

Luvattu 600 miljoonaa euroa liikenneverkon korjausvelan vähentämiseen on toteutuessaan hyvä alku. Korjausvelan vähentämistä jää tämänkin jälkeen vielä seuraaville hallituksille.

Rataverkon huono kunto haittaa päivittäistä liikennöintiä toimintavarmuuden huonontumisena ja myöhästymisinä.

Ratainvestoinnit palvelevat vientiteollisuutta

 

Junaliikenteen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että olemassa oleva rataverkko pidetään hyvässä kunnossa. Tämän lisäksi tarvitaan myös kehityshankkeita, jotka luovat uutta liikettä yhteiskuntaan.

Kotimaan raskas vientiteollisuus tarvitsee mahdollisimman korkeatasoisen logistiikan turvatakseen kilpailukykynsä.

Akselipainon nosto on yksi tehokas keino, kun haetaan tehokkuutta kuljetuksiin. Kotimaisista asiakkaista akselipainon nostosta hyötyisivät ensisijaisesti metalli- ja metsäteollisuus sekä kemianteollisuus.

Rataosan Iisalmi-Ylivieska-Kontiomäki perusparannus ja sähköistys, Luumäki-Imatran kaksoisraide ja palvelutason parantaminen sekä Kouvola-Kotka/Hamina palvelutason parantaminen palvelisivat elinkeinoelämän tarpeita.

Hallitusohjelma asettaa tavoitteeksi puun käytön lisäämisen 15 milj. kuutiometrillä vuodessa. Tällaisten määrien liikuttaminen edellyttää investointeja muun muassa raakapuuterminaaleihin ja rataverkon sähköistämiseen.

Junaliikenteen hyödyt elinkeinoelämälle tulevat esille juuri suurten kuormien kuljettamisessa.

Yksi on kuitenkin selvää – junaliikenne on myös tulevaisuudessa ympäristöystävällinen ja tehokas tapa kuljettaa tuotteita ja asiakkaita.

Junan VIP-matkustajat ja heidän hilpeä vaununsa

On yksi vaunuosasto ylitse muiden.

Silmien katse hakee vaunua heti, kun juna saapuu raiteelle. Sitä odotetaan innokkaana. Monta kertaa se aiheuttaa hilpeyttä ja ilon tunnetta sinne meneville VIP-matkustajille.

Ja se vaunu on…. lastenvaunu!

 

Meidän VIP-matkustajamme – eli kaikki lapset, jotka matkustavat junilla. Heitä on monen montaa sorttia.

Löytyy ensikertalaisia, konkareita, rentoja, leikkisiä, hilpeitä…

Jotkut jopa syövät siellä karkkia. Olen yrittänyt huomauttaa, että myös konduktöörille pitää ilman muuta tuoda karkkia ;)

 

Lastenvaunussa on paljon tekemistä: on liukumäkeä, lukunurkkaa, linnaketta, junaa…

Ja tietenkin kaikki uudet leikkikaverit, jotka saattavat tulla matkan varrelta kyytiin. Missä muualla voikaan tavata leikkikavereita pitkin Suomea?

 

Jopa kaikista tärkeimmällä VIP-matkustajalla pitää olla lippu, koska eihän kukaan nyt ilman lippua junassa voi kulkea.

VIP-matkustajille meillä on ihan omat lastenliput. Nämä liput ovat siis vain ja ainoastaan meidän VIP-matkustajillemme – eivät aikuisille, eivät missään tapauksessa.

 

Varsikin näin kesällä perheet matkustavat ja tekevät lomaretkiä. He suuntaavat mummon ja vaarin luokse, tai ehkä Ähtäriin katselemaan karhuja tai Korkeasaareen eksoottisia tiikereitä ja leijonia.

Niin monta kertaa näihin paikkoihin matkustetaan mukavasti junalla.

Ja me toivommekin, että meidän VIP-matkustajmme – ja heidän perheensä – viihtyvät hilpeässä leikkijunassamme!

 

Oletko lähdössä lasten kanssa matkaan? Lisätietoja perhematkustamisesta löydät VR:n verkkosivuilta

Lue myös leikkivaunujen historiasta kertova aiempi Junablogi-postaus

Häiriötiedotus haltuun

Saimme tänään 15.6. käyttöömme uuden tiedotuskanavan VR-konsernin operaatiokeskuksessa.

Vastuu junaliikenteen häiriötilanteissa tiedottamisesta VR:n sosiaalisen median kautta siirtyi Riihimäellä sijaitsevasta asiakaspalvelukeskuksesta operaatiokeskuksen liikennetiedottajille.

Liikennetiedottajat informoivat asiakkaita junaliikenteen poikkeuksista sosiaalisessa mediassa joka päivä klo 7–22. Asiakkaiden kysymyksiin vastaavat jatkossakin asiakaspalvelukeskuksen palveluneuvojat.

Uudistus on merkittävä askel kohti nopeampaa häiriöviestintää.

Operaatiokeskus hoitaa häiriötilanteet

VR-konsernin operaatiokeskus on paikka, johon tieto häiriöstä useimmiten ensimmäisenä tulee. Operaatiokeskus huolehtii häiriötilanteiden hoidosta junakaluston ja -henkilökunnan osalta.

Liikennetiedottajat analysoivat yhdessä kuljetuspäällikön kanssa häiriötilannetta ja arvioivat sen laajuuden. Näin ollen voimme tuoda suorat vaikutukset entistä nopeammin asiakkaiden tietoon.

Twitterin ja Facebookin lisäksi operaatiokeskuksen julkaisemia liikennetiedotteita voi lukea Ylen teksti-TV:n sivulta 431.

Liikennetiedotteet näkyvät myös VR:n verkkosivujen uudistuneessa Liikennetilanne-osiossa. Junien kulkua voi myös seurata reaaliaikaisesti Junat kartalla -palvelun avulla.

Kuva: VR Group / Janne Mikkilä