VR tähtää junamatkustuksen kasvuun

VR on kertonut isoja uutisia toiminnan tehostamisesta monin tavoin. Muutoksia suunnitellaan junalippujen myyntiin, junavuoroihin, junakalustoon ja palveluihin. Yhtiö käynnistää syyskuussa yhteistoimintaneuvottelut, joiden piirissä on 2 800 työntekijää. On mahdollista, että useat sadat työntekijät voivat menettää nykyisen työpaikkansa.

Miksi VR tekee näin? Siksi, että junalipun hintaa pitää laskea. Joukkoliikenteen lippujen hinnat ovat muuttuneet pysyvästi. Matkaan pääsee viitosella, kympillä, parillakympillä. VR:n hintojen pitää olla kilpailukykyisiä. Kaikki lipun hintaan vaikuttavat asiat käydään läpi. Haemme niin tehokasta tapaa toimia, että matkustaja näkee muutoksen junalipun hinnassa.

Juna koetaan hyväksi tavaksi matkustaa. Se on nopea, turvallinen ja ympäristöystävällinen. Junassa voi levätä, tehdä työtä tai iloita matkasta ystävien seurassa. Matkustajat ovat kertoneet selkeästi, että junalla halutaan matkustaa, kun hinta on kohdallaan. Kesällä junat täyttyivät tarjouslipuilla matkustavista. Näitä tarjouksia tulee jatkossakin lisää, mutta se ei riitä. Hintatason pitää laskea pysyvästi, ei vain tarjouskampanjoissa.

Juna on oikea joukkoliikenteen muoto siellä, missä on joukkoja – paljon matkustajia. Junassa on satoja, parhaimmillaan tuhat istumapaikkaa. Nyt puolessa junista vain 20 prosenttia istumapaikoista on käytössä. Hintoja alentamalla ja matkustajia lisää houkuttelemalla junat eivät kulje näin tyhjinä. Lisäksi vaiheittain suunnitellaan junareittejä sekä junien vaunumääriä uusiksi, jotta kalliin kaluston käyttö tehostuu.

VR:n työntekijöille muutos on iso, osalle raskaskin. Nyt ilmassa on paljon kysymyksiä, mutta vähemmän vastauksia. Koska kyse on mittavasta asiasta, yhteistoimintaneuvotteluille on varattu runsaasti aikaa alkaen syyskuun puolivälistä. Neuvottelujen edetessä kysymyksiin löytyy vastauksia. Raskaan muutosviestin keskelläkin henkilöstön viesti on kuitenkin selvä – työtä tehdään asiakkaan ja junamatkustajan parhaaksi, myös muutoksen keskellä. Yhteinen tavoite on kasvattaa junamatkustamista.

Kiitos junakesästä

Kesä toi matkustajat juniin. Oli ilo nähdä, että niin moni suomalainen valitsi junan matkustaakseen lomalle, sukulaisiin, kulttuurimatkalle, minne vain.

Kesän miljoona tarjouslippua mahdollistivat huippuedullisen tavan matkustaa - kiitos kaikille junamatkustajille tarttumisesta tähän mahdollisuuteen!

Kun hinta on kohdallaan, matkanteon välineeksi valitaan juna. Esimerkiksi Helsingin ja Tampereen välillä kesän matkustajamäärät kasvoivat peräti 40%.

Mukavuus, turvallisuus, ympäristöystävällisyys ja nopeus ovat tutkitusti erinomaisia syitä matkustaa junalla – kunhan hinta on kohdallaan. Niinpä jatkamme erilaisten kampanjahintojen tarjoamista – samalla kun suunnittelemme pysyvämpää hintojen muutosta.

Edullisten lippujen lisäksi kesäjunat tarjosivat toisenlaisiakin yllätyksiä. Näytimme, että junassa kaikki on mahdollista, kuten baletti, elävä musiikki, huippukokki, jäätelötarjoilu tai Risto Räppääjä. Saimme myös roppakaupalla hyviä ideoita, miten junamatkoja voidaan piristää pienillä yllätyksillä. Kiitos myös näistä huippuhyvistä vinkeistä.

Juna tarjoaa joukkoliikenteessä ainutlaatuisia palveluja matkustajalle. Mahdollisuus ruokailla, nukkua, leikkiä tai matkata lemmikin kanssa tekevät matkasta mukavamman. Pelkästään jaloittelumahdollisuuttakin moni arvostaa.

Kesän kääntyessä syksyyn matka jatkuu – juuri nyt junaan houkuttelee matka-ajan hyödyntäminen arjessa – työskennellen, opiskellen tai vaikkapa kokoustaen.

Tavoitteemme on tehdä yhdessä junamatkustaminen asiakkaillemme entistäkin mukavammaksi ja houkuttelevammaksi kaikkina vuodenaikoina.

Aseman kesäinen kaunotar


Malus Hyvingiensis – rautatienomenapuu.

Istutin kuvan puuntaimen vuonna 1992 siirtolapuutarhaani, ja se on kiistatta koko puutarhan kaunein puu kaikkina vuodenaikoina.

Melkein joka rautatieaseman eduspuistosta Suomessa löytyy rautatienomenapuu. Latinalaisen nimensä se on saanut Hyvinkäällä sijainneen rautateiden keskustaimiston mukaan, jossa tämä riippuva omenapuu jalostettiin sata vuotta sitten.

Omenapuun laaja oksisto leikattiin sateenvarjon muotoon. Se on hyvin edustava kaikkina vuodenaikoina: keväällä valkoisenaan kukkivana, syksyllä täynnä pieniä punaisia omenoita ja talvella pelkän oksiston muotonsa vuoksi.

Rautatieomenapuusta tuli pian rautatieasemien symbolipuu, jota haluttiin hankkia myös yksityiskäyttöön. Ja niin taimien myynti aloitettiin, ja vielä nykyäänkin sitä on saatavissa Suomen suurimmista taimistoista.

Laaja asemapuisto – suomalainen erikoisuus

Suomessa oli tapana rakentaa laajoja rautatiepuistoja, jotka kokosivat koko asemanseudun rakennuskannan vihreälle vyöhykkeelle. Kyseessä oli ainutlaatuinen ilmiö rautatiemaailmassa.

Koko asema-alue puistoineen oli noin 100 metriä leveä ja 300–900 metriä pitkä kaistale radan varressa, aseman suuruuden mukaan.

Valtionrautateiden rakentaminen – asemineen ja niihin liittyvine rakennuksineen sekä asemapuistoineen – oli merkittävä osa suomalaista historiallista rakennuskulttuuria.

Lähes kautta maan ulottuvana verkkona asemilla oli tärkeä merkitys, ja ne toimivat uuden arkkitehtuurikielen ja rakennuskulttuurin levittäjinä.

Suomen rautatiearkkitehtuurin suunnittelun korkean laadun takasi oma virkamieskunta.

Jo 1870-luvulla Valtionrautatielle palkattiin ensimmäinen rautatiearkkitehti ja ylipuutarhuri, joiden yhteistyönä varhaisimmat rautatiemiljööt syntyivät. Heidän apunaan olivat koko rakentamisen organisaatio ja keskuspuutarhan lisäksi neljä alueellista taimipuutarhaa.

 

Kunnianhimoinen kasvivalikoima

Asemapuistojen kasvivalikoima oli alusta lähtien kunnianhimoinen tuon ajan Suomessa.

Siluetin korkeimman elementin muodostivat jalot lehtipuut, kuten lehmukset, tammet ja vaahterat. Myös kotoisia lajikkeita, kuten koivua ja pihlajaa, käytettiin. Havupuista yleisimpiä olivat pihtakuusi, sembramänty, lehtikuusi ja vuorimänty.

Rautatieasemien lehmuslajike jalostettiin soveltuvaksi Suomen ilmasto-olosuhteisiin etelästä melko pohjoiseen saakka.

Puita istutettiin kujanteiksi mutta niitä käytettiin myös yksittäisinä maisemapuina.

Asemien kesäistutukset ja -kukat olivat hyvällä tyylitajulla suunniteltuja, ja kasvilajit vaihtuivat muotien mukaan. Harvinaisuudetkin levisivät kotikäyttöön Suomessa.

Kohtaamispaikka kaupunkilaisille

Rautatieasema oli jo tuolloin ihmisten kohtaamispaikka. Siellä näkyi koko elämän kirjo.

Asemaravintolaan pistäydyttiin nauttimaan virvokkeita, ja kävelyt eli promenadit asemapuiston kuvioharavoiduilla hiekkateillä olivat suosittu kaupunkilaisten harrastus ennen radio- ja televisioaikakautta.

Puistosta löytyivät koristeellinen kaivo ja puinen huvimaja, jonka penkeillä kaupungin asukkaat viettivät aikaa iltaisin ja viikonloppuisin katsellen saapumisen ja lähdön tunnelmaa.

Asemapuisto oli usein kaupungin tai taajaman ensimmäinen julkinen puisto.

Rautateiden sisäisillä asemien puistokilpailuilla pidettiin yllä laatua ja hyvää kunnossapitoa aina 1960-luvulle saakka. Puutarhatoiminta oli silloin laajimmillaan, ja liikennepaikkoja istutuksineen oli noin 500.

Rautatienomenapuut muistuttavat edelleen asemaympäristöjen kukoistuksesta.

Vapauta henkilöstön luovuus yhdessä innovoimalla

Elämme maailmassa, jossa yritykset kohtaavat yhä viheliäisempiä ongelmia ja nopeampia muutoksia markkinoilla.

Tämän takia tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja perinteisen "suunnittelutalouden" rinnalle sekä sopiva tasapaino uuden luomisen ja nykyisen operatiivisen toiminnan tehokkaan pyörittämisen välille.

Esimerkiksi Paul Hobcrat kirjoittaa blogissaan yritysten haasteesta tasapainoilussa tehokkuuden ja muutoskykyisyyden välillä.

Perinteisellä tavalla asiantuntijavetoisestikin syntyy oikein hyviä suunnitelmia ja toteutuskin sujuu yleensä vallan mainiosti. Miksi siis käytäntöjä pitäisi muuttaa?

Muutostarvetta puoltaa pari keskeistä syytä:

1. Motivaatio
2. Lopputuloksen laatu

Mahdollisuus vaikuttaa on yksi tärkeimmistä motivaatiota lisäävistä tekijöistä. Lisäksi avoin keskustelu lisää luottamusta.

Kun luovassa ideointityössä ja suunnittelussa ovat mukana henkilöt, joiden työtä muutos koskee, niin muutoksen viestintä ja läpivienti helpottuvat.

Lopputuloksen laatuun vaikuttaa positiivisesti se, kuinka laajasti ja monenlaisia ihmisiä saadaan ideoimaan muutosta. Laatuun vaikuttaa myös, kuinka innostuneita henkilöt ovat ja ovatko he täysin sydämin mukana.

Henkilöstön luovuus käyttöön

Ideoinnin apuna käytetään monenlaisia luovuutta edistäviä työtapoja. Esimerkiksi työpajoissa ideoita kerätään, jalostetaan ja valitaan yhdessä.

Luovilla työtavoilla osallistujia autetaan tarkastelemaan tilannetta uudesta näkökulmasta tyypillisestä poikkeavalla tavalla. Näin voidaan päästä perinteisistä ajatussolmuista irti ja nähdä uusia mahdollisuuksia.

VR-konsernissa ideatoiminnan buustereina paljon käytetyt avoimet haastekampanjat ovat erinomainen tapa saada koko henkilöstön luovuus käyttöön.

Yhteiseen haasteeseen kerätyt ideat herättävät VR-konsernin ideajärjestelmässä, Ideat kehiin -sivustolla, paljon keskustelua ja kehittelyä.

Käytimme kesäkuun alussa ensimmäistä kertaa työpajaa haastekampanjasta saatujen ideoiden jalostamiseen ja prototyyppien rakentamiseen.

Työpaja sai loistavan hyvää palautetta osallistujilta, ja odotukset kasvavat syksyn kahta seuraavaa työpajaa kohtaan.

Uudet toimintatavat kokeilussa

 

Aloitimme keväällä kaksivuotisen hankkeen VR-konsernin innovaatiotoiminnan kehittämiseksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) kanssa.

LUT:n tutkijat ovat mukana rakentamassa yhdessä meidän kanssamme omaan yrityskulttuuriimme ja ympäristöömme parhaiten sopivia toimintamalleja, joiden kautta uudistamme innovaatio- ja kehityskulttuuriamme.

Viime vuoden lähes 2 000 henkilöstöltä tulleesta ideasta noin 750 ideaa liittyi suoraan asiakasrajapintaan.

Jos jokin asia palvelussa on asiakkaalle ongelma, on se sitä ihan varmasti myös asiakasta palvelevalle henkilökunnalle. Tämä näkyy haluna kehittää asiakaspalvelua sujuvammaksi ja asiakkaan tarpeita vastaavaksi.

Kokeileminen on tärkeä osa uusien ideoiden viemistä käytäntöön, sillä käyttäjien mieltymyksiä on vaikea ennustaa etukäteen.

Myös VR-konsernin toimitusjohtaja Mikael Aro peräänkuuluttaa EK:n haastattelussa rohkeaa kokeilukulttuuria, jonka etuna on nopea oppiminen pienillä kustannuksilla.

Pyrimmekin jatkossa yhä enemmän ketterään kehittämiseen, jossa suunnitelma rakentuu kokeiluista saatujen oppien kautta.

Kuvat: Pixhill.com

Korjausvelan kimppuun

VR Group on valtion sataprosenttisesti omistama yhtiö, jolla on rautainen kokemus junaliikenteen harjoittamisesta.

Koko liikennesektori elää tällä hetkellä keskellä jatkuvasti kiristyvää kilpailua.

Liikennealan toimijoihin kohdistuu valtavia odotuksia ja paineita monelta suunnalta: teollisuuden rakennemuutos, taloudellinen ja geopoliittinen epävarmuus sekä asiakkaiden ja yhteiskunnan odotukset.

Joudumme VR:llä miettimään monta asiaa uusiksi.

Kiristyvässä kilpailutilanteessa erityisen selväksi tulee se, että junaliikenteessä eri toimijoiden pitää puhaltaa yhteen hiileen: operaattorin pitää ajaa turvallisesti ja täsmällisesti junia ja valtion pitää huolehtia rataverkon hyvästä kunnosta.

Kaiken tämän pitää palvella parhaalla mahdollisella tavalla elinkeinoelämän ja matkustajien tarpeita.

Näistä syistä kiinnostuksemme kohdistuu erityisesti hallituksen liikennepoliittisiin ja omistajaohjausta koskeviin linjauksiin.

Pitkäjänteisyyttä liikennesektorin linjauksiin

Pelkkien hallitusohjelmakirjausten pohjalta on vaikea sanoa, mitä liikennesektorilla tulee tapahtumaan seuraavien neljän vuoden aikana. Kesän aikana laadittava tarkempi toimintasuunnitelma tuo tähän varmasti selvennystä.

Yritykselle tärkeää on se, että linjauksia tehdään pitkäjänteisesti. Pitää olla selkeä visio siitä, minkälaista tulevaisuutta tavoitellaan.

Hallitus on luvannut, että liikenneverkon korjausvelkaa ryhdytään vähentämään. Liikenneväylien korjausvelka on 2,4 miljardia euroa, josta rataverkon korjausvelan osuus on noin puolet.

Luvattu 600 miljoonaa euroa liikenneverkon korjausvelan vähentämiseen on toteutuessaan hyvä alku. Korjausvelan vähentämistä jää tämänkin jälkeen vielä seuraaville hallituksille.

Rataverkon huono kunto haittaa päivittäistä liikennöintiä toimintavarmuuden huonontumisena ja myöhästymisinä.

Ratainvestoinnit palvelevat vientiteollisuutta

 

Junaliikenteen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että olemassa oleva rataverkko pidetään hyvässä kunnossa. Tämän lisäksi tarvitaan myös kehityshankkeita, jotka luovat uutta liikettä yhteiskuntaan.

Kotimaan raskas vientiteollisuus tarvitsee mahdollisimman korkeatasoisen logistiikan turvatakseen kilpailukykynsä.

Akselipainon nosto on yksi tehokas keino, kun haetaan tehokkuutta kuljetuksiin. Kotimaisista asiakkaista akselipainon nostosta hyötyisivät ensisijaisesti metalli- ja metsäteollisuus sekä kemianteollisuus.

Rataosan Iisalmi-Ylivieska-Kontiomäki perusparannus ja sähköistys, Luumäki-Imatran kaksoisraide ja palvelutason parantaminen sekä Kouvola-Kotka/Hamina palvelutason parantaminen palvelisivat elinkeinoelämän tarpeita.

Hallitusohjelma asettaa tavoitteeksi puun käytön lisäämisen 15 milj. kuutiometrillä vuodessa. Tällaisten määrien liikuttaminen edellyttää investointeja muun muassa raakapuuterminaaleihin ja rataverkon sähköistämiseen.

Junaliikenteen hyödyt elinkeinoelämälle tulevat esille juuri suurten kuormien kuljettamisessa.

Yksi on kuitenkin selvää – junaliikenne on myös tulevaisuudessa ympäristöystävällinen ja tehokas tapa kuljettaa tuotteita ja asiakkaita.