VR:n matkaketjujen pilotit menestyivät Suomen kesässä

Matkaketjujen ensimmäiset pilotit aloitettiin kesäkuun alussa, tarkoituksenaan tarjota asiakkaille palvelua ovelta ovelle, ketjuttaen eri liikkumisen muotoja yhteen. Tampereella paikallisliikenteen Nyssen mukaan pääsi ilmaiseksi, kun kirjautui Veturi-kanta-asiakastunnuksilla VR:n verkkokauppaan, ja Turussa paikallisliikenteen kertalipun pystyi valitsemaan junalipun yhteyteen, jos lähtö- tai pääteasema junalle on Turku, Kupittaa tai Turun satama.

Tampereen Nyssen Kesälinja -lippukokeilu on jo päättynyt, mutta Turussa yhteistyö Fölin kanssa jatkuu edelleen. Kävijämäärien ja suosittelun perusteella kokeilut ovat onnistuneet. Erityisesti Nyssen maksuton Kesälippu osoittautui erittäin suosituksi vaihtoehdoksi: Kesän aikana yli 10 000 asiakasta valitsi Nysse-palvelun junalippunsa yhteyteen ja suositteluindeksi kohosi poikkeuksellisen korkeaksi, 76:een!

Veturi-kanta-asiakasohjelman kautta tapahtunut viestintä saavutti hyvin asiakkaamme. Nysse-kokeilu koettiin hyödylliseksi ja kerätyn palautteen perusteella se vaikutti myös positiivisesti asiakkaiden päätökseen lähteä Tampereelle Särkänniemeen. Maksuttomuudella oli varmasti myös osansa lipun suosiossa. Veturi-kanta-asiakkaille tarjottiin myös samalla kahden päivän lippua Särkänniemeen, yhden hinnalla.

Pilotit osoittivat sen, että ihmiset haluavat monipuolisia matkustamisen palveluja samasta paikasta. Helppokäyttöisyydellä ja matkojen ketjuttamisella voidaan houkutella uusia asiakkaita ja tarjota laajempia, huolettomampia vaihtoehtoja jo olemassa oleville asiakkaille.

Turun paikallisliikenteen kanssa tehtävä yhteistyö jatkuu edelleen, Nyssen Kesälinjan jäädessä talvitauolle. Lisää pilotteja on tulossa työmatkustamisen puolella ja erilaisia mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä mm. liityntäpysäköinnissä tutkaillaan. Suunnitteilla aloittaa vielä kolme uutta pilottia loppuvuoden aikana. Ensi vuoteen ajoittuva digitaalisten myyntikanavien alustojen uudistus mahdollistaa matkaketjuyhteistyön huomattavasti nykyistä paremmin ja helpommin.

Palveluiden monipuolistaminen ja matkaketjujen rakentaminen on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi saada raideliikenteen suosio kasvamaan vuosi vuodelta. Samankaltaiseen suuntaan pyritään VR:lläkin matkaketjujen pilottien avulla.

Tervetuloa kierrokselle pääkonttoriin!

ala-aula.jpg

Eliel Saarisen suunnittelema rakennus kalusteineen, kassakaapin palkkapussit ja virkamiehet herkillä sydäntuoleillaan. Hallintorakennuksen huikeissa puitteissa on eletty värikästä rautatiearkea.

VR-yhtymän hallintorakennus henkii valtaa ja voimaa. Sen viileillä mosaiikkibetonilattioilla ja Eliel Saarisen suunnittelemien upeiden yksityiskohtien äärellä on helppo aistia vuosisadan takaista, modernin eteenpäin menemisen sykettä ja uuden ajan tunnelmaa. Samalla upea rakennus on toiminut viihtyisänä työpaikkana sadoille rautatieläisille.

Yksi rakennuksen pitkäaikaisimmista työntekijöistä, VR:n oman arkkitehtiryhmän viimeinen työntekijä Pirjo Huvila, tuntee talon ja sen tavat läpikotaisin. Lähdimme Huvilan matkassa kierrokselle rakennuksen uumeniin.

Inspiraatiota maailmalta

Eliel Saarinen oli nuori mies, vain hivenen päälle kolmenkymmenen, kun hän voitti rakennuksen suunnittelukilpailun vuonna 1904. Voittotyö oli hyvin erilainen kuin se rakennus, joka nousi paikalleen vuonna 1909. Itse asiassa suunnittelija sai vanhemmilta kollegoiltaan melkoisesti pyyhkeitä voittajasuunnitelmastaan, joka oli lopullista versiota paljon kansallisromanttisempi.

− Sitä moitittiin vanhanaikaiseksi käyttötarkoitukseensa. Rautatie edusti uutta maailmaa ja juna huipputeknistä kulkuvälinettä. Se vaati toisten mielestä tuoreempaa silmää. Niinpä Saarinen lähti tuoreen vaimonsa kanssa häämatkalle ja kiersi eurooppalaisia rautatieasemia. Hän piirsi rakennuksesta kolme eri versiota, joista viimeinen viimein valikoitui toteutettavaksi, Huvila kertoo.

Lopputulos on erikoinen yhdistelmä uljasta jugendia ja jotakin aivan omaleimaista. Huvila puhuu “Saarisen tyylistä” omine värisävyineen ja esimerkiksi erikoisine pylväsyksityiskohtineen.

− Hän on tavoittanut yli 100 vuotta sitten jotakin, joka on kestänyt valtavan hyvin aikaa, arkkitehti toteaa.

Lähde mukaan virtuaalikierrokselle arkkitehti Pirjo Huvilan mukaan − katso video!

 

Video: kuvaus ja leikkaus Antti Vettenranta

Uutta ja vanhaa

Kun kävijä saapuu hallintorakennukseen, vastassa on komea portaikko, jota vastapäätä päivänvalo kauniisti siilautuu tilaan. Tervetuloaulan pyöreä, saumattomasti ympäristöönsä istuva vastaanottotiski ei suinkaan ole ollut paikallaan aina, vaan se on itse asiassa varsin viimeaikainen lisäys.

− Vielä 2000-luvulle tultaessa aula oli aivan avoin tila, mutta kun rakennus alkoi houkutella varkaita, kulunvalvontaa lisättiin. Siinä yhteydessä turvatoimia kehitettiin muutenkin, ja pyöreä tiski asennettiin paikalleen. Se onnistuikin tyylillisesti hyvin, sillä moni pitää sitä alkuperäiseen kalustoon kuuluvana.

Aulassa huomio kiinnittyy myös komeaan valaisimeen. Paavo Tynellin 1950-luvulla suunnittelema valaisin tuli rakennukseen keskushallin tulipalon jälkeen, kun valaistusta uusittiin muutenkin. Huvila toteaa, että rakennuksessa on kuljettu sen alkuvuosina paljon nykyistä vaatimattomammassa valossa.

− Tämä oli yksi Suomen ensimmäisiä julkisia rakennuksia, johon ylipäätään saatiin sähkövalot. Se oli uusinta uutta, eikä valaisinvalikoima todellakaan ollut ihmeellinen. Oli muutamia malleja, eikä silloin mietitty tehoja tai ergonomiaa. Yksi alkuperäisistä lampuista on edelleen näkyvissä toisen kerroksen sivuportaikossa.

Aluksi ensimmäisen kerroksen aulaan avautui kaksi avointa tilaa ilman nykyisiä väliovia. Ovelta vasemmalle aukeni tila henkilöstöruokalaan, joka ruokki talon yli 600 ihmistä, kunnes ruokailu siirrettiin 50-luvulla uusiin tiloihin ja paikalle tuli rautatiekirjasto ja tietopalvelu. 2000- luvulla tila alkoi palvella nykyisessä tarkoituksessaan.

− Kurkistetaan sisään aivan hiljaa, sillä täällä ei voi olla häiriöksi. Täällä toimii nimittäin rautateiden operaatiokeskus, joka valvoo vuorokauden ympäri junaliikennettä kymmenistä suurista monitoreista. Kattoakin on laskettu tekniikan vuoksi, ja upea, alkuperäinen harmaa laattalattia on peitetty teknisellä lattialla, joka on myöhemmin poistettavissa. Pilarit sentään henkivät alkuperäistä tunnelmaa, Huvila kertoo.

Oikealla puolella toimi pääkassa ja talousosasto. Tällä käytävällä rautatieläiset jonottivat palkkapussejaan ennen pankkitoiminnan rahaliikenteen aikaa. Huoneiden ovien paikalla seisoivat asiointiluukut. Palkkapussukat säilytettiin pienen huoneen kokoisessa kassakaapissa, nykyisen “Porkkana”-neuvotteluhuoneen nurkassa. Avaimenreikää peittää vielä tänäänkin kermanvaaleassa ovessa hopeanvärinen leijonan pää. Nykyisin kassakaapissa säilytetään taidekokoelman esineitä.

− Erilaista rautatieaiheista taide-esineistöä on runsaasti. Niitä kerättiin, mutta niitä saatiin paljon myös lahjoituksina kansainvälisten vierailujen aikaan. Täällähän on nähty valtava määrä vieraita maailmalta.


Paavo Tynellin näyttävä valaisin on 1950-luvulla suunniteltu.

Upean pääportaikon askelmat ovat mosaiikkibetonia. Kaidepylväät on koristeltu yksilöllisesti. Kaikki materiaalit ovat alkuperäisiä.


Pyöreästä aulasta on käynti toimitusjohtajan huoneeseen.


Heikki Turunen suunnitteli valaisimen Orno-tehtaalla juuri hallintorakennusta ajatellen.


Kapea salaporras pääportaiden alapuolella vie vanhoihin arkistoihin.


Koristeellisissa näyttävissä pylväissä on erilaisia teemoja.


Sydäntuolit ovat Eliel Saarisen vain hallintorakennukseen suunnittelemia, ja ne on alun perin olleet neuvottelupöydän ympärillä.


Suurin osa rakennuksen kalusteista on tammea, niin nämäkin kalusteet.


Hallintorakennuksessa on neljä kerrosta ja satoja metriä pitkiä käytäviä.


Kassakaapin avaimenreikää peittää leijonanpää.


WC:t ovat alkuperäisillä paikoillaan ja myös peilin ympärillä oleva harvinainen, lasitettu tiili on alkuperäinen.


Vessan ovissa on alkuperäiset, yli 100 vuotta vanhat lukot

Teatterikujan sisäänkäynnin porrashuone oli välillä suljettu, mutta nykyään siitä pääsee kulkemaan.


Pirjo Huvila on kerännyt pääkonttorin vanhoista kelloista kokoelman.

Edistyksellinen työpaikka

Kapea salaporras kellariin suikertaa kauniina pääportaiden alapuolella. Portaikkoa pitkin pääsee vanhojen arkistojen äärelle. Huvila kertoo, että virkailijat saattoivat pujahtaa siitä hakemaan tarvitsemaansa, kuten palkkatietoja.

Pääportaita noustaan ylempiin kerroksiin, jotka henkivät hierarkiasta. Kunkin kerroksen huoneiden asettelussa näkyy marssijärjestys: ylin johto löytyy huoneistaan keskikäytävältä ja seuraavat johtajat hierarkisesti sivuilla omilla paikoillaan.

− Samaan aikaan rautatiet on alusta asti ollut myös erittäin edistyksellinen työympäristö, Huvila muistuttaa ja jatkaa:

− Täällähän esimerkiksi työskenteli jo heti aluksi paljon naisia erilaisissa tehtävissä.

Rautatiet piti myös hyvää huolta omistaan. Kansallisteatteria vastapäätä kohoavassa siivessä sijaitsi rautateiden terveysasema ja sen oma 15 potilashuoneen sairaala. Se tarjosi palveluita työntekijöiden lisäksi näiden perheille.

− Hallintorakennus on ollut melkein valtio valtion sisällä. Työnteon lisäksi rakennuksen sisällä on toiminut myös esimerkiksi valtava määrä erilaisia vapaa-ajan ryhmiä aina teatterikerhosta, kuorosta ja rautateiden reserviupseereista soittokuntaan, raittiuskerhoon ja filatelisteihin ja eri maiden junareittejä kiertävään matkailuyhdistykseen.

Pelastakaa katto!

Saarinen suunnitteli valtavan rakennuksen täyteen kiinnostavia katseenvangitsijoita. Yksi arkipäiväinen, mutta hauska yksityiskohta ovat toisen kerroksen alkuperäiset, mutta edelleen käytössä olevat wc-tilat. Seinillä komeilee ajalleen harvinaista, kaunista helmiäisen sävyistä lasitettua tiiltä, ja onpa pystyssä pari ihan ensimmäisistä urinaaleistakin.

Yksi rakennuksen upeimmista erikoisuuksista on 150 metriä pitkä junamainen käytävä, jonka molemmin puolin on toimistohuoneita.

− Käytävä oli valmistuessaan valtava, ja taitaa edelleen olla Suomen pisimpiä toimistokäytäviä.

Kun kulkija jaksaa kiivetä neljänteen kerrokseen, on vastassa yksi rakennuksen erikoisimmista yksityiskohdista. Pääportaan päällä komeilee upea ovaalisyvennys. Saarinen on viljellyt samaa muotoa muuallekin. Se toistuu niin portaikon pylväiden päissä kuin koristemaalauksissakin. Huvila muistaa, että katto-ovaalia meinasi 10 vuotta sitten kohdata äkillinen tuho. Sen kohdalle nimittäin tahdottiin palotarkastuksen yhteydessä puhkaista savunpoistoluukku.

− Arkkitehtiosaston väki haukkoi tietysti henkeä suunnitelman äärellä, mutta löysimme lopulta myös palotarkastajaa miellyttävän ratkaisun. Luukku sai paikkansa vähemmän hulppeasta kohdasta, käyttämättömän komeron suojista, Huvila nauraa.


Yksi rakennuksen pitkäaikaisimmis ta työntekijöistä, VR:n oman arkkitehtiryhmä n viimeinen työntekijä Pirjo Huvila, tuntee talon ja sen tavat läpikotaisin.

"Eliel Saarinen on tavoittanut yli 100 vuotta sitten jotakin, joka on kestänyt valtavan hyvin aikaa."
Pirjo Huvila

Maalausaarteita

Huvilan oma huone neljännen kerroksen arkkitehtiosastolla on talon tyylille sopivasti henkeäsalpaavan upea. Kaarevien ikkunoiden ääreltä aukeaa näkymä rautatieasemalle ja Ateneumia kohden. Huvila on kerännyt huoneeseensa tyyppikappaleita Saarisen suunnittelemista huonekaluista. Täältä löytyy esimerkiksi asemaravintolaan suunnitellut tuolit. Ne on verhoiltu sinisellä pergamonilla.

− Moderni keinonahka oli niin hieno keksintö, että se oli oikeaa nahkaa hienompaa, Huvila kertoo.

Arkkitehdin huoneen yhteydessä sijaitsee vielä yksi rakennuksen aarteista. Piirustuskonttorin hyllyiltä löytyvät arkistoituina kaikki Saarisen alkuperäiset suunnitelmat ja muut rautatierakennusten upeat piirustukset 155 vuoden ajalta.

− Tallessa on muun muassa yli metrin mittaisia tussi- ja vesiväritauluja. Niissä ei ole ollut minkäänlaista virheen mahdollisuutta.

Myös perinteikkään, vuonna 1872 aloitetun arkkitehtiosaston seinien sisään kätkeytyy monia hauskoja muistoja. Tiivis työyhteisö vietti paljon aikaa yhdessä myös virallisten työtuntien jälkeen ja paikka oli täynnä persoonallisuuksia. Huvilan mieleen on jäänyt erityisesti eräs eksentrinen, originelli aikamiespoikakollega, joka tapasi kulkea komeissa puitteissa käytävillä aina paljasjaloin, kesät talvet. Yliarkkitehti, pukumies ja tapatietoinen herra viimeisen päälle, joutui mitä kohteliaimmin huomauttamaan miehelle tämän käytöksestä.

− Seuraavaksi mies hommasi terveyssandaalit, vyöhyketerapiakengät, jollaisia ei ollut kellään muulla. Sama mies kävi harjoittelemassa tarkkuusammuntaa ullakkokerroksen pitkällä käytävällä, Huvila nauraa.


Pääkonttorin tilat muunnetaan hotelliksi vuoteen 2020 mennessä.

VR:n PÄÄKONTTORI

  • Hallintorakennus valmistui vuonna 1909 ja se on toiminut siitä asti VR:n pääkonttorina.
  • Se on kalusteita myöten Eliel Saarisen suunnittelema.
  • Hallintorakennus toimii vielä joitakin kuukausia alkuperäisessä käytössään ennen kuin työntekijät muuttavat Pasilaan ensi keväänä.
  • Muuton jälkeen pääkonttorin tilat muunnetaan Scandic hotelliksi, johon tulee 500 huonetta. 

Teksti Ani Kellomäki Kuvat Antti Vettenranta

Makuja matkalla, moneen junaan!

Uuden ravintolavaunun pilotti palaa huomenna, pienen tauon jälkeen, raiteille, matkaten IC 29:n mukana Helsingistä Ouluun. Pilottivaunussa uudistettiin ilmeen ja sisustuksen lisäksi myös ruokalista, tarjoamaan erilaisia makuja, kaikille raiteille.

Junissamme nautitaan vuosittain yli 200 000 ruoka-annosta ja juodaan yli 440 000 tuoppia olutta ja 1,6 miljoonaa kuppia kahvia. Suomalaiset haluavat nauttia matkanteon aikana hyvästä ruuasta joko ravintolavaunussa tai omalla paikallaan. Siksi uudistuksen yhteydessä teimme perinpohjaisen suunnittelutyön, jotta annokset on helppo kuljettaa myös omalle paikalle ravintolavaunusta. Sen lisäksi olemme panostaneet pakkausten ympäristöystävällisyyteen.

Kahvin ystävät pääsevät herkuttelemaan erikoiskahvivalikoimallamme. Asiakaspalautetta kerätessämme tämä oli usein esiintynyt toive ja olemme iloisia, että voimme nyt tarjoilla kahvia useampaan eri tapaan. Tiesitkö, että suomalaiset juovat kahvia eniten henkeä kohti maailmassa? Me nautimme kahvia lähes kymmenen kiloa vuodessa henkilöä kohden.

Olemme pyrkineet rakentamaan valikoiman niin, että sieltä löytyy pieneen ja isoon nälkään erilaisia vaihtoehtoja. Nopeasti voi napata maukkaan Kotipizzan slicen mukaan tai herkutella klassikollamme, lihapullilla, joita muuten suomalaiset matkustajat tilaavat yli 80 000 annosta vuodessa. Ruokalistalta löytyy myös erikoisruokavalioihin sopivia annoksia, joita on meiltä kovasti kysytty.

Ravintolavaunun tuotteiden esillepanoon on panostettu ja tuotevalikoima vaihtelee kellonajan mukaan, tarjoten aamupäivällä pretzeleitä ja take-away-salaatteja lounasaikaan ja iltapäivälle sitten panostetaan enemmän esimerkiksi suosittuun club sandwichiin.

Paulo Lehtinen, Avecran tuotepäällikkö ja kokki, on kerännyt palautetta asiakkailtamme ja näyttää siltä, että matkustajiemme rakastamat klassikkoannokset pitävät edelleen ykköspaikkaa koko valikoimastamme.

Ravintolavaunun pilotti kulkee liikenteessä kesän yli ja samalle keräämme jatkuvasti palautetta asiakkailta ja henkilökunnalta, jotta voimme tehdä vielä nopeita muutoksia niin sisustukseen kuin ruokalistaankin. On erittäin tärkeää, että voimme tämän ison uudistuksen kynnyksellä hienosäätää ratkaisuja juuri oikeiksi asiakkaitamme varten.

Yritä bongata uusi ravintolavaunu raiteilla kesän aikana, ota kuva ja laita se sosiaalisen median kanaviin hastagillä #makujamatkalla ja #uusiravintolavaunu ja anna palautetta kokemuksistasi. Kuulemme mielellämme, mitä sinä pidät tästä uudistuksesta. Me olemme innoissamme ja valmiina tekemään matkastasi entistäkin mukavamman!

VR kehittää palvelujaan yhdessä vammaisjärjestöjen kanssa – tavoitteena esteetön matkustaminen kaikille

”Tärkeintä ja taloudellisesti tehokkainta kaikille, esteettömyyden varmistamiseksi, on ottaa esteettömyysasiat mahdollisimman aikaisin kaikissa prosesseissa huomioon.”

Näin tuumasi Juha Sylberg Näkövammaisten Liitto ry:stä toukokuisen keskiviikkona aamuna, kun VR ja 21 eri vammaisjärjestöä ja toimijaa kokoontuivat jälleen yhdessä keskustelemaan ja kehittämään VR:n palvelujen esteettömyyttä.

Tällä kertaa tapetilla olivat etenkin kesäkuussa uudistuva lähiliikenteen asiakaspalvelumalli, joka otetaan käyttöön juhannusviikolla. Tuolloin lipunmyynti kaikissa lähijunissa loppuu ja lippu tuleekin olla ostettuna aina ennen junaan nousemista. Vaikka lipun voi ostaa lukuisista eri kanavista, netistä, VR Lähijunat -mobiilisovelluksesta, asemilta ja R-kioskeista, on etenkin näkövammaisia mietityttänyt, kuinka lippu on heille helpointa jatkossa ostaa.

Itsepalvelukanavien lisäksi panostamme edelleenkin myös muihin myyntikanaviin. Lippuja myymme edelleen asemillamme, lippuautomaateilla ja R-kioskien kautta. Lipunostaminen on kuitenkin enenevissä määrin siirtynyt digitaalisiin kanaviin. Uusiessamme digitaalisia myyntikanavia kuluvan vuoden aikana vr.fi ja VR Mobiilipalvelut pyrkivät konsultoimaan erityisryhmistä koostuvaa testiryhmää, jotta voidaan huomioida eri toiminnot esteettömyyden näkökulmasta.

Keskusteluissa nousi esiin myös liikuntarajoitteisen matkustajan avustaminen juniin, kun junissa kiertävä konduktööripari ei välttämättä osu juuri omalle kohdalle. Noin 75% lähijunissa on edelleen konduktööripari ja uudessa mallissa konduktöörimme palvelevat aiempaa enemmän myös laiturialueilla. HSL-aluetta operoidaan jatkossa pelkillä Flirt-junilla ja ne ovat käytännössä esteettömiä. Jatkossa lähiliikenteessä ei tarvitse erikseen saattajalippua, jos vammaisella on henkilökohtainen saattaja. Vammaismatkustaja voi nykykäytännön mukaisesti tilata etukäteen myös avustuspalvelun, jos liikkuminen itsenäisesti on haastavaa. Mikäli veturinkuljettaja havaitsee vammaismatkustajan olevan ongelmissa junaan nousemisessa, kuljettaja voi auttaa vammaismatkustajaa. Hätätilanteissa kuljettajaan saa yhteyden sos-puhelimella.

Kehitämme palvelujamme jatkuvasti, jotta esteettömyys toteutuisi mahdollisimman laajasti. Aloitimme esimerkiksi avustamispalvelun asemilla jo vuonna 2009 ja tämän vuoden alusta olemme onnistuneet typistämään avustamispalvelun aikaa asemilla 30 minuutista 20 minuuttiin, mitä meiltä on paljon toivottu. Muutimme vuoden alusta myös vammaispalvelunumeromme maksuttomaksi.

Yleisesti ottaen matkustamiseen tukea tarvitsevat asiakkaamme ovat suhteellisen tyytyväisiä palveluihimme, viime vuonna erityisryhmille tehdyn kyselyn mukaan VR sai arvosanan 8, asteikolla 1-10.  Tämä ei toki tarkoita, etteikö töitä vielä riittäisi ja sillä yhteisellä asialla olimme tänäänkin Kuntatalolla.

Kutsumme vammaisjärjestöt säännöllisiin tapaamiseen kerran pari vuodessa, joissa käymme läpi olemassa olevien palvelujen toimivuutta ja mahdollistamme osallistumisen tulevien uudistusten ja palvelujen suunnitteluun esteettömyyden näkökulmasta. Olemme halunneet pitää tilaisuudet luottamuksellisina, jotta vapaa keskusteluyhteys VR:n ja järjestöjen välillä olisi mahdollisimman hedelmällinen ja mutkaton.

Olemme myös yhdessä sopineet, että teemme vuosittain asiakastyytyväisyyskyselyn, jotta tiedämme, kuinka voimme tehdä junamatkasta entistä sujuvamman ja miellyttävämmän. Seuraava keskustelutilaisuus järjestöjen kanssa pidetään syksyllä 2017.

Vain avoimella vuoropuhelulla voimme päästä vahvaan yhteistoiminnalliseen suunnitteluun. Esimerkiksi kalustomme uudistaminen ja uuden kaluston hankinta sekä toiminnallisuuksien suunnittelu auttaa niin meitä kuin matkustajiammekin.

 EDIT: 2.6.2017 klo 22.28. Korjattu kohtaa junan hätäpuhelimen käyttämisestä poikkeustilanteessa.

Interrail – ei vaan kesäksi, vaan koko elämäksi!

Interrail-korttia myytiin viime vuonna yhteensä noin 4500 kappaletta Suomessa ja koko Euroopassa kortti on säilynyt vahvana vaihtoehtona matkustamisessa. Viime vuosina kortti on nostanut suosiotaan myös seniorimatkustajien keskuudessa. Vuosina 2011-2016 Interrail-kortteja on ostettu 4500-7000 kappaletta vuosittain.

Viime vuonna Suomessa myydyistä Interrail-korteista noin 65% myytiin 12-27-vuotiaille, mutta uutena asiakasryhmänä ovat myös seniorit, joiden osuus korttien myynnistä on kasvussa, viime vuonna seniori-ikäluokka osti jo 6% kaikista korteista Suomessa, aikuisten osuus oli noin 26% kaikista ostetuista korteista.

Interrailin suurin suosio tähän mennessä ajoittuu 1970- ja 1980-luvuille. Silloin Interrail-korttia kokeilleet ihmiset ovat nyt saavuttaneen ns. kolmannen iän ja haluavat lähteä muistelemaan sitä samaa vapauden tunnetta, jota kokivat aikoinaan.

Interrail tuli ensimmäisenä myyntiin vuonna 1972, Kansainvälisen rautatieliiton (UIC) 50. Juhlavuoden kunniaksi ja oli tarjolla vain alle 21-vuotiaille matkustajille. Siitä lähtien Interrail-korttia on uudistettu ja uusien toimijoiden mukaan tullessa alue on laajentunut vuosi vuodelta.

Suosituin Interrail-kortti vuonna 2016 oli Global Pass –kortti, jota voi hyödyntää kaikissa 30 Euroopan maassa. Global Passin lisäksi myynnissä on One Country Pass –kortti. Suosituimmat kohdemaat vuonna 2016 olivat Sveitsi, Italia ja Iso-Britannia. Suomalaiset matkustavat Interrail-kortin kanssa useimmiten toukokuun ja heinäkuun välisenä aikana.

Interrail-kortin voi nyt ostaa jopa 11 kuukautta ennen matkan alkua, entisen kolmen kuukauden sijaan. Global Pass –kortin voimassaolopäivistä voi halutessaan käyttää päivän kotimaan menomatkaan ja päivän paluumatkaan. Samoin voimassaoloajat on tehty joustavammaksi, jotta matkustaja voi vieläkin paremmin saada joustoa matkansa aikana.

Interrail-brändi on laajalti tunnettu koko Euroopassa ja kyselytutkimusten mukaan ajatus reilaamisesta on hyvin positiivinen nuorten keskuudessa. Interrail koetaan vahvasti elämykselliseksi tuotteeksi, jossa Eurooppaa näkee paremmin kuin lentokoneen ikkunasta.

Interrail-korteilla matkustetaan pääosin ilman paikanvarausta, mutta Euroopassa on junayhtiöitä, jotka edellyttävät paikkavaurauksia joihinkin juniin. VR myy Interrail-kortteja, mutta muiden Euroopan rautateiden yksittäisiä matkoja voi ostaa kunkin operaattorin omilta internet-sivuilta tai eri palveluntarjoajilta.

Suosituimmassa kuukauden voimassaolevassa 7 päivän Global Pass -kortissa yhden matkapäivän hinnaksi muodostuu nuorelle matkaajalle 36 euroa. Eurooppa on mahdollista edelleen valloittaa vapauden tunteen ja joustavien matkasuunnitelmien kera suhteellisen edullisesti, kertoo VR:n edustaja Eurail Groupissa Satu Oker-Blom.

Lisätietoja Interrail-palveluista saat VR:n verkkosivuilta https://www.vr.fi/cs/vr/fi/eurooppa-junalla-interrail.