Vetoa veturista

VR:llä on tällä hetkellä viisi eri veturityyppiä käytössä – kohta myös kuudes, kun uuden sukupolven sähköveturi alkaa liikennöidä rataverkollamme. Eri junilla on erilaisia veturitarpeita riippuen siitä, onko kyseessä matkustaja- vai tavaraliikenteen juna, millaisia vaunuja junassa on sekä millä rataosuudella ajetaan.

Kunkin liikennelajin tarpeiden pohjalta vetokaluston käytölle on tehty suunnitelmat, joiden toteutumista valvoo Operaatiokeskuksen vetokaluston ohjaustoiminto. Toiminnot on jaettu maantieteellisesti neljään eri työpisteeseen.

Saumatonta yhteistyötä

Vetokaluston ohjaus määrittelee, mikä veturiyksilö mihinkin junaan lähtee, ja informoi tästä kyseisen junan veturinkuljettajaa. Esimerkiksi häiriötilanteissa suunnitelmista joudutaan usein poikkeamaan, ja palapelin nopea uudelleenrakentaminen on välttämätöntä, jotta vaikutukset liikenteelle jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Tällöin joudutaan ottamaan huomioon kaikki mahdolliset tekijät junavuoron aikana ajettavista kilometreistä ennalta määrättyihin määräaikaishuoltoihin, jotta vetureita on riittävä määrä käytettävissä oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Uuden veturityypin käyttöönottoa odotetaan Operaatiokeskuksessakin innolla.  Siemensin rakentamassa veturissa on nimittäin ominaisuus, jolla veturilla pystytään liikkumaan lyhyitä matkoja myös dieselkäyttöisenä. Tämä helpottaa paitsi vaikkapa tavaraliikenteen ratapihatöitä, kun ei järjestelytöitä tarvitse suorittaa erillisellä dieselveturilla, myös häiriötilanteiden hoitamista. Esimerkiksi sähkökatkon takia asemien välille jäänyt juna saadaan siirrettyä dieselkäytöllä lähimmälle asemalle, eikä erillistä apuveturia tarvita hinaamaan junaa pois.

Valtion talousarvioehdotus ja VR Group

Valtion talousarvioehdotuksessa on useita rautatieliikenteeseen liittyviä esityksiä. Niillä on vaikutuksia VR Groupin toimintaan, asiakkaisiin ja palveluun.

Junaliikenteen ostot

Ostomäärärahoihin ehdotetaan yhteensä 12,3 miljoonan euron leikkausta, ja pääosa leikkauksista on kohdennettu junaliikenteeseen. Tämä merkitsee noin 30 prosentin vähennystä vuoden 2015 junaliikenteen ostoihin. Budjettiehdotuksessa on todettu, että liikkumista pyritään ohjaamaan kestäviin liikennemuotoihin − ostoliikenteen leikkausten kohdistaminen junaliikenteeseen on selkeästi ristiriidassa tämän linjauksen kanssa.

 
Yhteiskunnan ostamaa joukkoliikennettä tarvitaan siellä, missä pienten matkustajamäärien vuoksi liikenne ei ole kaupallisesti kannattavaa. Harvaan asutussa ja pitkien etäisyyksien Suomessa tuki on tärkeää.
 
On selvää, että ostoliikenteen leikkaukset heikentävät merkittävästi junaliikenteen saavutettavuutta ja palvelutasoa monessa maakunnassa.

Liikenneväylien korjausvelka

Väyläverkon korjausvelan pienentäminen on perustellusti yksi hallituksen kärkihankkeista. Liikenneväylien korjausvelka on 2,4 miljardia euroa, josta rataverkon korjausvelan osuus on noin puolet, toinen puoli on tieverkon korjausvelkaa. Korjausvelan hoitamiseen osoitettuja määrärahoja tulee käyttää tässä samassa suhteessa rata- ja tieverkon kunnostamiseen.

Uudet väylähankkeet

Vuonna 2016 käynnistettävä Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen on erittäin kannatettava hanke. Hanke on välttämätön edellytys sille, että rataverkolla voisi toimia useampia matkustajaliikenteen operaattoreita. Hankkeen kustannusarvio on 60 miljoonaa euroa, josta vuodelle 2016 osoitetaan määrärahaa 12 miljoonaa euroa.
 
Rataverkolla on edelleen muita merkittäviä pullonkauloja, jotka haittaavat päivittäistä liikennöintiä ja estävät rautatieliikenteen kasvua. Rataverkon kehittäminen on välttämätöntä jo senkin vuoksi, että lähitulevaisuudessa liikenteessä on odotettavissa useamman operaattorin tulo markkinoille. VR Group pitää kiireellisimpinä kehityshankkeina Iisalmi-Ylivieskan sähköistystä, rataosan Luumäki-Imatrankoski välityskyvyn parantamista ja Pasila-Riihimäki hankkeen 2. vaiheen toteuttamista.
 
Rataverkon sähköistystä tulee jatkaa teollisuuden logististen kustannusten alentamiseksi ja liikenteen ympäristövaikutusten pienentämiseksi.

Liikenteen verotus

Kevyen polttoöljyn verotusta ollaan kiristämässä 2,66 senttiä litralta. Lisäkustannus rautatieliikenteelle on noin 650 000 euroa vuodessa, josta valtaosa kohdistuu tavaraliikenteeseen eli teollisuuden kuljetuksiin. Energiaveroja on korotettu viime vuosina merkittävästi. Toisin kuin maantiekuljetusten polttonesteiden verotuksessa, rautatieliikenteen energiaveroja ei kompensoida liikennöitsijöille lainkaan.
 
Suunniteltu huojennus autoveroon heikentää joukkoliikenteen suhteellista asemaa, eikä tue kestävän kehityksen tai ilmastotavoitteiden mukaista liikennepolitiikkaa.
 
Rataveroa ei peritä sähkö- eikä dieselvetoisessa tavaraliikenteessä vuosina 2015–2017. VR Group on siirtänyt tämän hyödyn täysimääräisesti rahtiliikenneasiakkailleen. Rataveron määräaikainen poisto ja väylämaksujen määräaikainen puolittaminen ovat parantaneet Suomen vientiteollisuuden kilpailukykyä. VR Group kannattaa tavaraliikenteen rataveron pysyvää poistamista. Väylämaksut heikentävät Suomen logistista kilpailukykyä, ja myös niiden poistaminen tulisi selvittää.

Tekstiä muokattu 20.10.2015 klo 15:32.

Innovoinnissa vauhdinjako ratkaisee

Olen keskustellut monien yrityksen innovaatioihmisten kanssa ja kuullut tarinoita siitä, miten monet innovaatioprosessien kehittämishankkeet ovat alkuinnostuksen jälkeen latistuneet.

Hyvällä lanseerauksella ja kampanjalla henkilöstöä voidaan innostaa lähtemään mukaan. Totuus kuitenkin paljastuu varsin pian: innovaatioprosessi tarvitsee käsiä tekemään, kulttuuria tukemaan, rakenteita kannattelemaan ja viestintää vauhtia tuomaan. Jos innovaatioprosessi jää vapaaehtoisuuden varaan, se hukkuu arjen kiireisiin ja unohduksen unholaan. Miten siis innovaatioprosessi saadaan osaksi johtamista ja jokapäiväistä tekemistä?

Organisaatiokulttuuri muuttuu teoilla

Lähtötilanne vaikuttaa organisaatiokulttuurin muutostilanteissa. Organisaatiokulttuurin muutos perinteisissä jäykän byrokraattisissa yrityksissä on aikaa vievää. Nopeita tuloksia ei ole odotettavissa, koska ihmisten tavat ja toiminta muuttuvat hitaasti. Organisaatiokulttuuri on sitä, miten puhutaan ja toimitaan, kun pomo ei ole paikalla.  Organisaatiokulttuuri muuttuu teoilla ja esimerkillä, ei puheilla.

Rakenteita, tukiresursseja ja johtamista

Kuinka innovaatioprosessiin saa sisäänrakennettuja ja automatisoituja tukirakenteita? Innovaatioprosessia tukevat henkilöt ovat onnistumisen kannalta elintärkeitä. Kaikki lähtee kuitenkin ihmisistä ja ihmisten motivaatiosta. Alussa tarvitaan paljon viestintää ja tukea jo pelkästään työkalua ja toimintamallia koskeviin kysymyksiin.

Tulosten ja onnistumisten esille tuonti on myös tärkeä osa innovaatioprosessin vastuuhenkilöiden roolia. Säännöllinen palkitseminen esimerkiksi kuukauden ideoiden muodossa ja niistä viestintä motivoi ideoijia. Toisaalta myös muut oppivat millaiset ideat tulevat palkituiksi ja rohkaistuvat heittämään omia ideoitaan.

Ideoiden oikean reitityksen varmistaminen on tärkeää, jotta ideat saadaan ohjattua niille ihmisille ja organisaation osaan, jossa niitä voidaan parhaiten hyödyntää.

Ideat johdon agendalla

Löytyykö johdon agendalta tilaa ideoille? Ideoiden kokeilemiseen liittyy epävarmuutta ja riskejä, jotka väistämättä liittyvät kokeilemisen kulttuuriin. Johdon rooli innovaatioprosessin suunnan näyttäjänä ja tukena on erittäin tärkeä.

Haastekampanjat aktivoivat

Haastekampanjat ideointiaktiivisuuden vauhdittajina ovat antaneet meille mahdollisuuden ottaa henkilöstö mukaan kehittämiseen. Haastekampanjoilla voidaan myös viestiä sen lisäksi että saamme hyviä ideoita toteutettavaksi. Henkilöstön kysymyksiin pitää vastata ja käydä rakentavaa dialogia avoimen keskustelun aikaan saamiseksi.

Joukkojen viisaus ja verkostot ovat parhaita lähteitä kehittämiselle. Yrityksen sisäinen verkostomedia tukee avointa innovointia. Se tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden tulla kuulluksi heille tärkeissä asioissa ja osallistua yrityksen kehittämiseen.

Innovaatioprosessin rakentamisessa ja kehittämisessä vauhdinjako ratkaisee. Onnistummeko luomaan riittävästi innostusta ja merkitystä? Onnistummeko viestimään siitä uskottavasti? Onnistummeko mittaamaan tuloksia ja viestimään niistä?

Organisaatiokulttuurin muutos asiakaslähtöisemmäksi ja avoimemmaksi vaatii pitkäjänteistä työtä ja samaa viestiä vievää johtamista useilla rintamilla.

VR Groupin muutosmatkasta aloitetoiminnasta moderniksi idea- ja innovaatioprosessiksi kerron juuri ilmestyneessä Innovaatiohöttö hemmettiin -kirjassa. Lue lisää: www.innovaatiohotto.fi

Kuva: Pixhill.com/Sergey Nivens

Energiansäästöviikolla asiat raiteilleen

VR Group osallistuu tällä viikolla Motivan järjestämän kansallisen energiansäästöviikon viettoon. Energian säästäminen on osa kestävää ja ympäristöystävällistä toimintaa.

Parantamalla energiatehokkuutta ja lisäämällä uusiutuvan energian osuutta voimme hillitä ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia elinympäristöömme.

Maapallo on väärällään vääränlaista energiaa – fossiilista energiaa. Öljy-, kaasu- ja kivihiilivarantoja on suurten energiayritysten taseissa niin paljon, että uusiutuvan energian osuuden merkittävä kasvu etenee tuskallisen hitaasti. Lisäksi energian kysyntä kasvaa edelleen väestönkasvun ja kehittyvien maiden elintason kasvun mukana.

Energiaa säästäen eteenpäin

VR Group on antanut julkisia ympäristölupauksia, joista yksi koskee energiatehokkuuden parantamista. Tavoitteenamme on parantaa junaliikenteen energiatehokkuutta viidenneksellä vuosikymmenen loppuun mennessä.

Junaliikenteen jo nykyinen hyvä energiatehokkuus perustuu pyörän ja kiskon väliseen pieneen vierintävastukseen ja suureen kapasiteettiin kuljettaa matkustajia ja tavaraa.

Kun energiatehokkuutta parannetaan edelleen, ovat monet tekniset ja operatiiviset kehitystoimet tarpeen.

Tehokkaalla toiminnalla energiatehokkuutta

Liikennejärjestelmän tehokkuus on keskeinen tekijä energiatehokkuudessa.

Matkustajaliikenteessä junien täyttöasteen merkitys on suuri, koska junan energiankulutus ei juuri kasva, vaikka matkustajia olisi kyydissä enemmänkin.

Matkustajaliikenteen junavuoroista nykyisin puolet ajetaan niin, että matkustajia on alle 20 % junan paikkamäärästä. Tarkoituksena onkin tehdä muutoksia koko liikennejärjestelmään ja parantaa sekä kustannus- että energiatehokkuutta, jotka edelleen mahdollistavat junalippujen hintojen alentamisen.

Junalippujen hintojen alentamisella lisätään junamatkustuksen houkuttelevuutta. Lisäksi hinnoittelulla pyritään tasaamaan eri junien täyttöasteita tarjoamalla hiljaisempiin junavuoroihin edullisimpia lippuja.

Tavaraliikenteessä logistinen tehokkuus on keskeistä. Junakokojen kasvattaminen, sähkövedon osuuden lisääminen ja vaihtotöiden vähentäminen parantavat energiatehokkuutta. Oheisella videolla logistiikan suunnittelupäällikkö Nina Mähönen kertoo logistisen tehokkuuden kehittämisestä.

Taloudellista ajotapaa kehitetään

Rataverkon kunnolla ja liikenteenohjauksella on tärkeä merkitys liikenteen sujuvuuden kannalta. Kaikki tilapäiset nopeusrajoitukset ja ylimääräiset hiljennykset ja pysähdykset lisäävät energiankulutusta.

Veturinkuljettajan ajotavalla on suuri merkitys energiankulutukseen. Kuljettajille on jo useiden vuosien ajan annettu taloudellisen ajotavan koulutusta.

Meneillään on myös energiatehokkuushanke, jonka tarkoituksena on ottaa käyttöön taloudellista ajotapaa tukevaa tekniikkaa. Jatkossa veturinkuljettajilla on entistä parempi mahdollisuus ottaa huomioon liikennetilanne ja sopeuttaa tehonkäyttö liikennetilanteen edellyttämälle tasolle.

Innostusta energiansäästöön   

Energiansäästöviikolla sisäisellä viestinnällä innostamme henkilöstöä pohtimaan energiankulutusta ja etsimään keinoja energiatehokkuuden parantamiseksi.

Viikon aikana pidetään myös seminaari, jossa ulkopuolisten alustajien avulla pohditaan ilmastonmuutosta ja energiatehokkuuden kehittämistä liikennesektorilla.

Pidetään pyörät pyörimässä – energiatehokkaasti.

Kuvan lähde: pixhill.com/Sergey Nivens

VR:n vuodevaatteita humanitaariseen työhön

VR lahjoittaa käytöstä poistettuja vuodevaatteita SPR:lle humanitaariseen työhön.
 
Valkoisissa vuodevaatteissa on aikoinaan nukuttu junissa ja lepohuoneissa. Ne ovat ehjiä ja pestyjä.
 
Viisi lavallista vuodevaatteita odotti maanantaina noutoa Helsingin varikolla.


 
VR:n kanssa yhteistyötä tehnyt Posti toimitti lavat SPR:lle, ja SOL auttoi lähetystoiminnoissa.
 
Laatikoihin pakatuilla tyynyliinoilla, pussilakanoilla ja lakanoilla voi pedata pedit noin 800 hengelle.  

Kuvat: Hannu Purola