Palautteella parempaa palvelua



Uudistuminen ja toimintatapojen kehittäminen on välttämätöntä, jotta asioita voitaisiin tehdä entistäkin paremmin. Jos halutaan osata paremmin, pitää ottaa huomioon sekä aikaisemmat epäonnistumiset ja niistä saadut opit, kuten myös menneet onnistumiset. Merkittävien liikennehäiriöiden jälkeen osallisena olleet tahot käyvät juuri näitä asioita läpi, jotta vastaava tilanne pystytään hoitamaan tulevaisuudessa parhaalla mahdollisella tavalla.

VR toimii operaattorina rautatieliikenteessä ja vastaa liikennöinnistä oman kalustonsa ja henkilökunnan osalta sekä matkustajien informoimisesta junissa ja myyntikanavissa. Finrail Oy hoitaa rautateiden liikenteenohjausta sekä matkustajainformaatiota asemilla. Liikennevirasto puolestaan vastaa rataverkosta ja sen turvalaitteista, ratatöistä sekä liikenteenohjauksen ja matkustajainformaation koordinoimisesta. Liikennöinti rautateillä on siis monen tekijän yhteispeliä, jossa pyritään mahdollisimman saumattomaan yhteistyöhön.

Jotta VR:llä on parhaat eväät käydä eri toimijoiden kanssa tilanteita läpi, tarvitaan välittömästi ratkaisuiden kanssa tekemisissä olleiden henkilöiden näkemykset, mutta tietysti myös asiakkaiden sekä oman henkilökunnan palautteet. Liikennehäiriöitä koskevat asiakaspalautteet ovat jo pitkään tulleet Operaatiokeskukselle tiedoksi jatkotoimenpiteitä varten. Nyt otettiin uusi askel myös sisäisen palautteen antamisessa kun Operaatiokeskus avasi VR:n sisäisen Yammer-ryhmän, jota pitkin henkilökunnankin kokemukset ja palautteet poikkeustilanteen sujumisesta tavoittavat meidät entistä nopeammin.

Asiakkaita puolestaan palvelevat tutut @VRpalvelu Twitter-tili ja Yhteisellä matkalla Facebook-tili, joissa Operaatiokeskus tiedottaa liikennehäiriöistä ja asiakaspalvelutiimi vastaa kysymyksiin niin liikenteeseen kuin muihinkin mieltä askarruttaviin VR:ää koskeviin kysymyksiin.

Mukavaa joulun odotusta ja sujuvia junamatkoja kaikille lukijoille!

Kuva: Sopiva

Digitalisaation raiteilla

Digitalisaatio tarkoittaa toiminnan muuttamista jopa radikaalisti toisenlaiseksi tietotekniikan avulla. Se [digitalisaatio] tulee esiin joka paikassa, kertoi Mikael Aro kesällä EK:n haastattelussa.

1. Perinteisten työtapojen haastaminen

Ennen oli paperiarkistoja. Sitten ne skannattiin digitaaliseen muotoon, tai rakennettiin sähköisiä käyttöliittymiä paperilomakkeita korvaamaan. Nyt parhaiten menestyvät ne, jotka uskaltavat kyseenalaistaa koko rakenteen uudelleen. Tämä digitalisaatioksi nimetty muutos näkyy myös infra-alalla ja VR Trackin toiminnassa esimerkiksi koneohjauksessa. Vaikka on meillä yhä tuiki tarpeellisia paperiarkistojakin.

2. Teknologioista vauhtia

Nelikopterit, konenäkö, laserkeilaus, tietomallinnus, monitorointi, simulointi, robotiikka, analytiikka ovat kaikki enemmän tai vähemmän tuttuja kehitystehtävissä työskenteleville. Osalle ne saattavat olla vielä vaikeita termejä, joihin liittyy jonkinlainen ennakkokäsitys. Teknologioissa piilee monia mahdollisuuksia, mutta myös sudenkuoppia. Kaikkea teknologiaa ei sellaisenaan ole järkevää ottaa heti käyttöön. Elämme aikaa, jolloin digitalisaation myötä uusia asioita on tavallista enemmän. On tärkeää, että nämä termit eivät jää vain pienen piirin puuhasteluksi, vaan niistä tulee yhteisiä asioita. Se vaatii aikaa ja onnistumisia.

3. Optimointia analysoimalla

Infrastruktuurista ja liikenteestä syntyy valtavasti tietoa, jota paremmin hyödyntämällä liikennettä voidaan parantaa ja monia muita toimintoja tehostaa. Nykyisin voisi sanoa kaiken analysoinnin olevan täysin mahdollista - ainoa kysymys on, mitä se maksaa ja mitä on järkevää analysoida. Analytiikan kehitys on johtanut aiemmin aikaperusteisesta kunnossapidosta kuormitusperusteiseen kunnossapitoon.

Nyt tekniikan halventuessa yhä useammalla osa-alueella myös rautateillä voidaan harkita kuntoperusteista kunnossapitoa, kun on mahdollista saada jatkuvaa tietoa rataverkolta. Sopivia huoltoajankohtia voidaan nykyisin valikoida huomioiden kaikki siitä syntyvät kustannukset ja säästöt.

4. Uber, Airbnb, Tesla…

Kahvipöydissä kuulee usein Uberin, Airbnb:n tai Teslan mainittavan esimerkkinä uudesta tavasta tehdä asioita.  Monet hyvät esimerkit käsittelevät niitä viimeisen vaiheen parhaita ratkaisuja. Meidän tulee löytää niitä askelia, joista rakentuu yhtenäinen tiekartta menestykseen. On hienoa saada olla osa jännittävää tulevaisuutta.

Kuva: ITS Finland ry

Energiatehokkuus on yhteispeliä



Junaliikenne on tutkitusti energiatehokas liikennemuoto, mutta VR Groupin junaliikenteessä kulutettiin silti 3 450 terajoulea energiaa vuonna 2014, joka vastaa pientä suomalaista kaupunkia. Sillä liikutetaan matkustajajunia noin 36 miljoonaa kilometriä ja tavarajunia noin 15 miljoonaa kilometriä.* Energiankulutus onkin havaittu VR:llä merkittäväksi kustannustekijäksi, mutta myös tärkeäksi kehityskohteeksi ympäristöystävällisempään liikenteeseen.

Energiatehokkuudessa Suomen rautateiden haasteet - tai siis mahdollisuudet - ovat moninaiset. Kaikki lähtee liikenteen sujuvuudesta. Ensin täytyy suunnitella aikataulut niin, että ne ovat mahdollisimman sujuvia pienissä poikkeustilanteissakin. Sitten liikennettä täytyy pystyä ohjaamaan niin, ettei ylimääräisiä pysähdyksiä tai muita häiriöitä tule. Kolmantena kuljettajan tulee suunnitella ajosuorituksensa niin, että liikennetilanne ja radan pystygeometria eli mäet otetaan huomioon ajotapahtumassa – ja se ei ole mikään helppo juttu. Näiden lisäksi radan tulee olla kunnossa, ettei radan kunnosta synny turhia hidastuksia taikka pysähdyksiä tai vastaavasti ylimääräisiä kiihdytyksiä.

Ympäristötavoitteissa energiaa säästäen eteenpäin

VR ilmoitti perjantaina 30.10.2015 käynnistävänsä laajan energiatehokkuushankkeen junaliikenteen energiataloudellisuuden parantamiseksi ja investoivansa merkittävästi energiatehokkuutta parantavien järjestelmien kehittämiseen. Energiatehokkuushanke osaltaan edesauttaa ympäristölupauksen mukaista tavoitetta parantaa energiatehokkuutta 20% vuoteen 2020 mennessä, vaikka paljon pitää sen lisäksi tapahtua muun muassa radan kunnossa ja sähköistyksen lisäämisessä.

Energiatehokkuushankkeessa VR:n junaliikenne kokee pienen mullistuksen. Hankkeessa kuljettajille kehitetään työkaluksi taloudellista ajotapaa ohjeistava järjestelmä, jonka avulla kuljettaja voi ajaa junansa muuta liikennettä ennakoiden, äärimmäisen täsmällisesti ja maasto huomioiden nopeuden asettelussa. Kuljettaja saa lisäksi palautetta ajosuorituksesta sekä energiankulutuksesta, mikä tuo lisää mielekkyyttä tekemiseen.

Aikataulusuunnittelulla ja liikenteenohjauksella on tärkeä rooli onnistumisessa. Aikataulusuunnittelu ja liikenteenohjaus saavat jatkossa myös palautetta liikenteen toimivuudesta ja kehityskohteista sekä junaliikenteen energiataloudellisuudesta. Tulevaisuuden kehitysmahdollisuudet ovatkin melkein rajattomat, kun kehittyneillä työkaluilla päästään pureutumaan haasteiden juurisyihin.

*Lähde: Suomen rautatietilasto, 2012 suoritteet

Kuva: Jari Vitikkala

IT-ammattilaiset käänsivät katseet VR:n suuntaan

VR Group hyppää Universumin IT ihannetyönantajat listalla 58 sijaa ylöspäin ja kiilaa Suomen IT ammattilaisten ”Top 50” listalle. Vuonna 2014 sijoitus oli 100 ja nyt 2015 sijoitus on 42.

Olen itse kovin ilahtunut tästä noteerauksesta. Vaikka aivan kärkeen on vielä matkaa, nousu viime vuodesta on huima.

Kun katsoo tätä listaa, olemme mukana varsin kovassa joukossa. Listan kärkipäästä löytyy suomalaisia pelialan tähtiä, kansainvälisiä ja suuria IT-taloja. IT-alalla toimivien lisäksi mukana on IT:tä hyödyntäviä media-alan yrityksiä sekä laajoilla IT-toiminnoillaan paljon porukkaa työllistäviä organisaatioita. Ja nyt myös VR.

VR Groupissa IT on keskitetty toiminto, joka palvelee asiakkaitamme ja kaikkia konsernin liiketoimintoja. Näitä ovat matkustajaliikenne, VR Transpointin logistiikka raiteilla ja kumipyörillä, VR Track, junaliikennöinti ja kunnossapito -liiketoiminnot sekä Pohjolan Liikenne ja Avecra.

Jo työkentästä käy ilmi, että järjestelmien ja palvelujen kirjo on laaja. Vastuullamme on noin 150 operatiivista järjestelmää, niiden ylläpito ja kehittäminen. Osa järjestelmistä on erittäin liiketoimintakriittisiä.

VR:n toiminta näkyy joka päivä vahvasti monen suomalaisen arjessa ja on tätä kautta myös poikkeuksellisen laajan mediahuomion kohteena. Tämä koskee myös VR Groupin IT:n toimintaa. Työmme onnistuminen mitataan joka päivä julkisuudessa.

Kehitystyötä digitalisaation parissa

Olemme tehneet viime vuosina hurjasti töitä järjestelmien ja IT-palveluiden modernisoinnin ja tehostamisen kanssa. Samalla on kehitetty paljon uutta: kaikki keskeisimmät liiketoimintasovellukset on uusittu joidenkin projektien ollessa vielä kesken. Olemme ottaneet ennakkoluulottomasti käyttöön uutta pilviteknologiaa siellä, missä se on ollut tilanteeseen ja tarpeeseen sopivaa. Tällä hetkellä käynnissä on noin 30 projektia, joilla kehitetään uusia ratkaisuja liiketoiminnan tulevaisuutta rakentamaan.

IT on VR:llä liiketoiminnan mahdollistajan roolissa. Tämä rooli on viime vuosina vahvistunut ja kasvaa voimakkaasti juuri nyt. Digitalisaatio on yhä vahvemmin osa VR:n eri liiketoimintoja ja näemme sen selkeästi mahdollisuutena, emme uhkana. Tässä on meidän IT-ammattilaisillamme erityisen haasteellinen ja samalla huikean mielenkiintoinen työkenttä.

Osaamista, motivaatiota ja tekemisen iloa

Tämän kaiken tekevät kuitenkin ihmiset. IT-väki on VR:llä viime vuosina uusiutunut ja on tällä hetkellä hyvä sekoitus junioreita ja senioreita, osaamista eri yrityksistä ja aloilta, tekniikkaa ja bisnestä. On kovatasoista osaamista, motivaatiota ja työn iloa, rentoa fiilistä sekä tekemisen meininkiä. Moni taloon muualta tullut on todennut porukkaan päästyään ennakkokäsityksensä VR:stä muuttuneen – positiiviseen suuntaan.

Tästä on hyvä jatkaa, mielenkiintoista työtä on edessä paljon.

Ei ollenkaan pöllömpää hommaa!

Kuvat: Roope Permanto

Kun pyörä ei pidä

 

Fysiikassa puhutaan kitkakertoimesta. Mitä pienempi kerroin on, sitä liukkaampaa. Lisäksi erotellaan lepokitkakerroin (miten paljon kitka vastustaa liu'un alkamista) ja liikekitkakerroin (miten paljon kitka vastustaa jo alkanutta liukua). Lukioaikaisesta MAOL:in taulukkokirjasta luntaten kumin ja jään välillä lepokitkakerroin on jään märkyydestä riippuen 0,1-0,2 ja liikekitkakerroin 0,08-0,15.
 
Entäpä yhden teräksen ja toisen teräksen välillä? Luntatkaamme lisää: lepokitkakerroin 0,15 ja liikekitkakerroin 0,12. Siispä yhtä liukasta kuin kumi jäällä! No, käytännössä asia ei ole näin yksinkertainen, mutta totta on se, että junan pyörän ja kiskon välinen kitka - siis sen vähyys - on otettava monin eri tavoin huomioon. Nykyaikaisen junan suorituskyky alkaa olla niin mainio, että kitkasta on tullut yksi merkittävimmistä, ellei merkittävin etenemistä rajoittava tekijä.
 
Edellä mainitut kitkakertoimet koskevat ideaalitilannetta, puhdas teräskappale vasten toista puhdasta teräskappaletta. Epäpuhtaudet ja kosteus kiskon pinnalla heikentävät kitkaa entisestään, pahimmillaan hyvinkin merkittävästi. Rautateillä pahinta aikaa tässä suhteessa on syksy ja sen niin kutsuttu lehtikeli.
 
Lehtikeli syntyy, kun syksyn lehdet putoavat kiskoille, keli on kostea ja juna jyrää suurella painollaan lehtien ja muun ylimääräisen aineksen yli. Syntyy luonnon oma voiteluaine, joka vieläpä tarraa sitkeästi kiskon pintaan. Kitkakerrointa en uskalla arvioida, mutta paljoa se ei ole...
 
Valaiskoon eräs muutaman vuoden takainen omakohtainen kokemus asiaa. Elettiin syksyn liukkainta aikaa, ja meikäläisen tehtävänä oli ajaa pääkaupunkiseudun lähiliikenteen M-juna Helsingistä Vantaankoskelle. Tyypillisesti tuolla rataosalla kiihdytetään noin 80 km/h nopeuteen, minkä jälkeen aloitetaan jarrutus seuraavalle asemalle. Tuona eräänä kertana yhdellä asemavälillä onnistuin kiihdyttämään nopeudeksi kokonaiset 30 km/h, kunnes piti ryhtyä jarruttamaan "luistellen" seuraavan pysähdykseen. No, ei se juna Vantaankoskelle ajoissa ehtinyt, mutta turvallisesti kuitenkin.
 
Aivan avuttomia emme ilmiön kanssa kuitenkaan ole. Suurimmassa osassa junia on hiekoituslaitteistot, jotka sirottavat hienoa hiekkaa vetävien pyörien eteen, mikä parantaa kitkaa hieman. Pahimpina lehtikeliaikoina ja pahimmissa paikoissa (kuten lähiliikennekuljettajien keskuudessa pahamaineisimpana pidetyssä Kauniaisissa) käy yöaikaan kunnossapitoyhtiön kiskonhiontakone raapimassa "voiteluainetta" pois kiskon pinnasta. Junakaluston sutimisen- ja luistonestolaitteet pyrkivät pitämään pyörän pidon kiinni kiskossa, minkä matkustajat saattavat huomata junan nykimisenä ja jyrinänä.
 
Miten kuljettaja sitten kokee lehtikelin? Vastaus: ei mieluiten lainkaan... Jatkuva pidon rajamailla ajaminen aiheuttaa sen, että junan hallintalaitteita pääsee veivaamaan ja vääntelemään jatkuvasti - kertaluokkia normaalikeliä enemmän. En ainakaan kovin paljoa liioittele sanoessani, että saattaa jopa hiki hiipiä hipiään.

Emme me kuljettajat toki fyysistä työtä vieroksu, mutta herkästi sitä huomaa raiteilla luistellessaan odottavansa jo innolla talvea.:)

Blogiteksti on julkaistu ensimmäisen kerran 29.9.2013.

Kuva: Pixhill.com