Norsunluutornissa on turvallisempaa


 
Vastajauhetun kahvin tuoksu, aamuauringon sarastus työhuoneen ikkunassa. Kello on 7.30, ja käytävillä on vielä ihanan hiljaista. Luen nopeasti päivän uutiset ja alan purkaa sähköposteja. Näin aloitan jokaisen päivän. Tuttua ja turvallista. Käytävillä kohtaan palaverista toiseen juostessani samoja kasvoja joka päivä. En ehdi kuin tervehtiä pikaisesti. En tiedä vastaantulevan nimeä saati, mitä hän meillä työkseen tekee. Juoksen palaveriin, toiseen ja ehkä kolmanteen. Jokainen päivä toistaa samaa kaavaa, vaikka käsiteltävien aiheiden sisällöt vaihtelevat.
 
Olisihan se kiva tietää, kuka se käytävän toisessa päässä istuva pitkä tumma mies on ja mitä hän tekee työkseen… Ennen kaikkea se olisi äärimmäisen hyödyllistä puolin ja toisin tietää, mitä me teemme ja miten yhdessä keskustelemalla voisimme ymmärtää toistemme tapaa tehdä työtä ja löytää ehkä uusiakin tapoja työskennellä.
 
Myönnän, että se lähteminen täältä norsunluutornista on välillä hiukan vaikeaa, jos ei ole hyvää syytä lähteä. Joka kerta se on ollut kuitenkin palkitsevaa ja energisoivaa kohdata uusia ihmisiä ja keskustella siitä, mitä me kukin teemme. Isompi kuva liiketoiminnasta hahmottuu ja omaan työhön saa uutta näkökulmaa.
 
VR-konserni on kannustanut työntekijöitään hakemaan mukaan vuosittain järjestettävään vaihto-oppilasohjelmaan, jotta mahdollisimman monella olisi mahdollisuus päästä kokeilemaan pariksi päiväksi toisen ammattilaisen työtä. Palautteen perusteella hyöty on ollut molemminpuolista: sekä isäntäpaikka että vaihto-oppilas ovat hyötyneet vaihdoista ja sen myötä tulleista uusista näkökulmista. Tämän lisäksi konserni järjestää pari kertaa vuodessa Avoimet ovet -tapahtumia. Viime syksynä halukkaat pääsivät tutustumaan Helsingin varikon toimintaan: kuinka junia pidetään kunnossa ja huolletaan. Tänä keväänä järjestetään vastaavanlainen tilaisuus jonnekin muualle. Meitä kehotetaan myös kutsumaan kylään työpaikalle tärkeitä sidosryhmiä. Ja jos kutsua ei kuulu, niin kutsutaan itse itsemme. Vaihtoehtoja siis on, kunhan uskaltaa astua ulos norsunluutornista.

Kuva: Pixhill.com

Älyä lennättimistä automatisaatioon

Älyliikenteellä tarkoitetaan tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämistä liikenteen parantamiseksi. Älyliikenteen käytön leviämisellä on laajoja vaikutuksia työn tuottavuuteen ja käyttäjien tasa-arvoiseen palveluun. Koko nykyisen rautatieliikennejärjestelmän perusta JKV, junien kulunvalvonta, on oikeasti älyliikennettä, vaikka se ei tule ensimmäisenä mieleen. 100 vuotta sitten kukoistanut lennättimien käyttäminen junien liikkeiden seuraamiseksi oli myös oman aikansa älyliikennettä.

Junaliikenteen kulunvalvonta on mahdollistanut kulkutietojen jakamisen avoimena datana. Se on synnyttänyt lukuisia uusia sovelluksia matkustajien käyttöön. Liikenneviraston älyliikennepalvelu perustuu siis junien kulunvalvonnan kautta saatavaan tietoon. VR:n Junat kartalla -palvelu perustuu puolestaan kaluston paikannukseen ja paikkatiedolle tehtäviin laskentaoperaatioihin.  

Automatisaatio leviää raideliikenteessä

Liikenteen automatisaatiossa huomio on viime vuosina kiinnittynyt erityisesti tieliikenteen mahdollisuuksiin. On tietysti ymmärrettävää, että Elon Muskin futuristiset lupaukset autoilun sähköistymisestä ja automaattiajamisesta kiinnostavat suurta yleisöä. Niin raideliikenteen kuin työkoneiden automatisaatio on kuitenkin toimialallamme tärkeä mahdollisuus.

Työkoneautomaatio on merkittävä rautatieympäristössä käytössä oleva älyliikenneratkaisu. Työkoneet liikkuvasti älykkäästi, kun suunnitelmat viedään suoraan digitaalisessa muodossa käytettäväksi. Työkoneautomaation avulla tarkkuus, tehokkuus, työturvallisuus ja laatu paranevat.  

Infra ja liikenne  

Infrastruktuuri luo mahdollisuuden liikkumiselle. Myös älyliikenteen osalta pätee tämä syy-seuraus-suhde. Varsinkin tietoa yhdistelevien älyliikennepalveluiden pohjatyönä tarvitaan rautaista ratainfran tuntemusta.

Rataverkolle asetetaan nopeusrajoituksia, mikäli infrastruktuuri on huonossa kunnossa. Infran aiheuttamien nopeusrajoitusten juurisyiden analysoiminen kokonaistaloudellisesti sekä liikenteen että infrastruktuurin näkökulmista voi tuottaa uusia vaihtoehtoja.

Janne Pusa kertoi junablogissaan taloudellista ajotapaa ohjeistavan järjestelmän toteuttamisesta. Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka älykkään järjestelmän myötä syntyy myös muihin käyttötarkoituksiin, kuten infrastruktuurin toimivuuteen, käyttökelpoista tietoa. Järjestelmä antaa veturinkuljettajalle tilannekuvan. Toisaalta veturin mukana kuvattu video, ja mahdollinen konenäköanalyysi antaisi infrastruktuurista tilannekuvan.

Rautateiden älyliikenteen perinteet ulottuvat lennättimiin asti - minne yltää tulevaisuus?

Miten junia ajetaan tulevaisuudessa?

Tulevaisuudessa jokaisella veturinkuljettajalla on käytössään ennakoiva ja tarkka suunnitelma tavoitenopeudesta koko junamatkalle. Tällainen suunnitelma ottaa huomioon kaikki asiat, jotka vaikuttavat junan kuljettamiseen, kuten kaluston ominaisuudet, radan mäkisyyden, nopeusrajoitukset ja jopa sään. Suunnitelma ei ole vain paperia, sillä se on aktiivinen ja toimii kuljettajan päätelaitteessa aikataulun ohessa. Se kertoo veturinkuljettajalle sen tiedon ja vain sen tiedon, jota kuljettaja juuri sillä hetkellä tarvitsee. Mitä nopeutta juuri tässä kannattaa ajaa ja mitä nopeutta ajetaan seuraavaksi, jotta juna saapuu seuraavalle asemalle juuri oikeaan aikaan. Ajotapa paranee ja tällä on positiivinen vaikutus junaliikenteen energiankulutukseen, täsmällisyyteen sekä junakaluston kulumiseen.

Tieto on dynaamista ja siinä on jo otettu huomioon muun muassa muun junaliikenteen tai esimerkiksi ratatöiden mahdollinen vaikutus veturinkuljettajan ajamaan junaan. Eihän kuljettajalle ole järkevää ajattaa junaa täyttä vauhtia seuraavalle väistöraiteelle odottamaan vastaantulijaa, mieluummin säästetään energiaa ja hermoja rullaamalla ja ohitetaan väistöraide kun vastaantulija on ehtinyt turvallisesti pysähtymään. Liikenne soljuu sujuvammin ja matkustusmukavuus paranee.

Veturinkuljettajakaan ei ole enää ohjaamossa yksin. Siinä missä uusi apuri auttelee ajosuorituksen suunnittelussa, se myös jakaa ammattitaitoiselle kuljettajalle kiitosta, kun suoritus menee nappiin. Työn jälki tulee näkyviin, mikä puolestaan kannustaa parempiin suorituksiin ja tekee kuljettajan työstä mielekkäämpää. Junaliikenne on ympäristöystävällisempää sekä viime kädessä edullisempaa matkustajalle ja logistiikka-asiakkaalle.

Kun edellä mainittuja tietoja summataan yhteen tarpeeksi, päästään käsiksi big dataan ja sitä kaivelemalla pääsemme käsiksi erittäin mielenkiintoisiin asioihin. Asiantuntijoille avautuu muun muassa uusi näkymä rataverkon kunnon seurantaan, kun radan heijastusvaikutuksia junaliikenteeseen voidaan havaita. Lisäksi aikataulusuunnittelijoilla on mahdollista seurata aikataulumuutosten vaikutuksia hyvin käytännönläheisellä tasolla.

Teknologia kehittyy jatkuvasti ja tulevaisuus alkoi 30.3.2016 kun VR-Yhtymä Oy allekirjoitti sopimuksen tanskalaisen Cubris ApS:n ja suomalaisen Ramboll Finland Oy:n kanssa taloudellista ajotapaa ohjeistavan järjestelmän toteuttamisesta. Järjestelmää testataan koeajoissa vuoden 2016 aikana ja sen vaikutukset tullaan näkemään käytössä eri puolilla Suomea vuoden 2017 aikana.

Kuva: Jari Vitikkala

Kevättä ilmassa

Lämpömittari keikkuu nollan molemmin puolin ja aurinko pilkahtelee pilven raosta. Taimet pyrkivät mullan alta pintaan ja raeruoho rehottaa ohikiitävällä ikkunalaudalla. Rivi jääpuikkoja sulaa talorivin räystäiden nokassa ja viereisen koivun lehdet puhkeavat versoon. Juna kolkottaa raiteilla – matkalla kotiin. Iloista pääsiäismatkaa!

Kuvitus: VR Group
Pajunoksa: Pixhill.com/Seppo Kauppinen
Koivunverso, havu ja krookus: Pixhill.com/Jefunne Gimpel

Ilmastotyöstä saa myös nauttia - kynttiläillallisella



VR Group on mukana WWF:n järjestämässä Earth Hourissa, maailman suurimmassa ilmastotapahtumassa.

Earth Houria vietetään lauantaina 19.3. kello 20.30–21.30. Tänä vuonna tapahtuman teemana on kiinnittää huomiota ruoan ilmastovaikutuksiin.

Helsingin päärautatieaseman kivimiehet sammuttavat lyhtynsä tunnin ajaksi. Tämän symbolisen eleen kautta ilmaisemme huolemme ilmastonmuutoksen uhkasta.

Yksilön valinnoilla on vaikutusta

Usein luullaan, ettei yksittäisen kuluttajan valinnoilla ole merkitystä ilmastonmuutoksessa, vaan asia ratkeaa suurten energia- ja teollisuusyritysten ratkaisuilla.

Luulo on väärä, ja kasvihuonekaasupäästöistä peräti 70 prosenttiin vaikutetaan kuluttajien valinnoilla. Asumiseen, liikenteeseen, ruokaan, kulutukseen ja jätteiden lajitteluun liittyvillä valinnoilla on ratkaiseva vaikutus siihen, minkä kokoinen hiilijalanjälki meistä muodostuu.

Yhteiskuntasopimus ilmastonmuutosta vastaan

Viime kuukausien aikana on paljon puhuttu hallituksen ja työmarkkinoiden välisestä yhteiskuntasopimuksesta, jolla yritetään palauttaa Suomen kilpailukykyä suhteessa muihin maihin.

Johtaisiko parempaan lopputulokseen kuitenkin yhteiskuntasopimus hallituksen ja koko kansan välillä, jossa tavoitteena olisi kuluttajien viisaat valinnat suomalaisiin, laadukkaisiin ja vähähiilisiin tuotteisiin sekä palveluihin. Tähän me kaikki voisimme osallistua, pienipalkkaisesta työntekijästä äveriääseen osingonsaajaan ja vauvasta vaariin.

Pääsiäisen ulkomaan lentomatkan sijasta tehdään matka junalla upeaan keväiseen Lappiin ja laskettelemaan hiilineutraaliin hiihtokeskukseen Pyhätunturille.

Kynttiläillallisella ja muulloinkin voimme kiinnittää huomiota ruokalautasemme sisältöön. Tämä jokapäiväinen tapahtuma on yksi merkittävimmistä arkipäivän ympäristöteoista, mitä teemme. Vinkkejä vastuullisiin ruokavalintoihin löytyy mmuun muassa WWF:n ruokaoppaasta.

Sammutetaan siis valot ja nautitaan illallinen kynttilän loisteessa. Ja kun arki koittaa, jatketaan viisaiden valintojen ja ilmastotekojen tekemistä.


 
Kuva: Lapset illallisella: Aki-Pekka Sinikoski / WWF, Lyhdynkantajat:VR Group