Mars mars junamatkalle!



Junat ja varusmiehet lomapuvuissaan ovat kuuluneet mielikuvissani yhteen niin kauan kuin muistan. Edelleen suuri osa varusmiehistä taittaa matkansa varuskunnista lomille ja takaisin junalla. Pelkästään vuoden 2015 aikana varusmiehet matkustivat junalla 250 000 kertaa. Raiteet kuljettavatkin varusmiehiä ympäri Suomen, sillä monet varuskunnat, kuten Kainuun prikaati sekä Vekarajärven ja Dragsvikin varuskunnat ovat rataverkostomme varrella.

Puolustusvoimien ja VR:n sopimuksen myötä varusmiehet ovat jo pitkään saaneet matkustaa veloituksetta junissa kodin ja varuskunnan väliset matkat lomapuvuissaan. Säännöllisesti olemme saaneet kuitenkin palautetta siitä, kuinka varusmiehet ovat tunteneet pitkän palvelusviikon jälkeen täysissä junissa matkustamisen raskaaksi. Tämä on johtunut siitä, että he eivät ole voineet varata junasta paikkalippuja. Siksi ruuhkajunissa varusmiehet ovat saattaneet joutua vaihtamaan paikkaa jatkuvasti tai matkustamaan junan käytävillä.

Paikkaliput myös varusmiehille

Nyt tilanteeseen tulee muutos, sillä viime syksynä ryhdyimme yhdessä Puolustusvoimien kanssa rakentamaan systeemiä, jolla myös varusmiehet pystyisivät jatkossa varamaan halutessaan paikkalipun junasta.

Varusmiesten paikkalipun varausmahdollisuuden luominen ei ollut ihan niin yksinkertaista kuin miltä se alun alkaen minusta kuulosti. Puolustusvoimat pitää tarkasti huolta omista henkilörekistereistään, eikä voi luovuttaa niitä muiden toimijoiden käsiin. Näin ollen meidän täytyi yhteistyössä kehittää ratkaisu, jonka avulla varusmies pystyisi varaamaan paikkalipun junaan ilman, että mitään ylimääräistä tietoa Puolustusvoimien henkilörekisteristä päätyy VR:lle.

Paikkojen varaus heinäkuusta alkaen

Ilokseni voinkin nyt todeta, että projektimme on valmis ja varusmiesten paikkalippujen varaamista pilotoidaan Utin Jääkärirykmentin kanssa kesäkuussa. Heinäkuusta alkaen kaikki varusmiehet voivat varata paikkalipun Eko-luokkaan veloituksetta kätevästi VR Mobiilista.

Paikkalipun varaamiseksi varusmiehen täytyy liittyä Veturi-ohjelmaan ja päivittää henkilötunnuksensa Veturi-profiiliinsa. Tämän jälkeen varusmiehet voivat varata itselleen VR Mobiilin kautta tai selaimella osoitteessa m.vr.fi junasta paikkalipun. Varusmiehet voivat kuitenkin jatkossakin matkustaa lomapuvuissa junissa myös ilman paikanvarausta esittämällä varusmieskortin.

Haluankin toivottaa varusmiehille, ja tietysti kaikille muillekin junamatkustajille, entistäkin mukavampia junamatkoja!

Kuva: Puolustusvoimat/ Juho Vainonen

Innovoinnin juhlaa ideagaalassa!

Minulla oli jo toista kertaa ilo ja kunnia toimia juontajana vuosittain järjestettävässä VR:n Ideagaalassa. Tilaisuudessa palkitaan edellisen vuoden parhaimmat Ideat kehiin -ohjelmaan jätetyt ideat joko oman työn tai yrityksen palvelujen kehittämiseksi. Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus jättää sähköiseen järjestelmään ideansa. Tavoitteena on työnteon kehittäminen ja sen tehostaminen niin että asioita tehdään sekä yrityksen että työntekijän näkökulmasta entistä fiksummalla tavalla. Ideoita tuli vuonna 2015 kaiken kaikkiaan yli 1 700 ja niistä lähes 20 % myös toteutettiin käytännössä.

Parasta Ideagaalaan osallistumisessa on se, kun pääsee tutustumaan ison yrityksen moniin eri liiketoimintoihin. Siis myös niihin, joista oma tieto on vähäinen. Saa tutustua erilaisiin työtehtäviin ja niiden käytännön kehitystyöhön. Pääsee myös näkemään pienellä vaivalla ja resursseilla tuotettuja muutoksia työtapoihin tai työvälineisiin, joista koituu kymmenien, jopa satojen tuhansien säästöt yritykselle. Vuosittain!

Motivoituneita innovaattoreita

Minua ei lakkaa hämmästyttämästä se into, joilla monet työntekijät suhtautuvat oman työnsä kehittämiseen ja ennen kaikkea muutosehdotuksensa julkituomiseen. Minusta tämä kertoo aidosta oman työn arvostamisesta ja siitä, että ihmiset kokevat osansa kokonaisuudessa tärkeäksi. He ovat ylpeitä omasta työstään ja haluavat kehittää sitä. Vain motivoitunut työntekijä innovoi ja avaa suunsa kertoakseen parannusehdotuksensa.

Minusta on hienoa työskennellä työnantajalla, joka kannustaa oman työn kehittämiseen erillisellä innovaatio-ohjelmalla. Rahapalkinnot parhaista ideoista ovat toki houkuttimia sinänsä, mutta luulen että monia paikalla olleita lämmitti jo se, että heidän ideansa otetaan aidosti vakavasti sekä käsitellään selkeän ja läpinäkyvän prosessin kautta.

Ideagaala on vain pieni, toki näkyvä osa innovaatiotoimintaa ja sinällään yksi palkinto sinne mukaan päässeille. Tänä vuonna tilaisuus välitettiin livestriimin kautta koko henkilökunnalle.

Naisten aktivointi tärkeää

Valtaosa palkituista oli miehiä. Toki enemmistö VR:n työntekijöistä on miehiä, mutta ei niin iso osa kuin palkituista. Kehitystoiveeni liittyykin naisten aktivointiin. Idearikkaudella kun ei ole sukupuolta. Toivottavasti meillä myös naiset haluavat ja viitsivät kirjata muutosehdotuksensa järjestelmään. Idean ei välttämättä tarvitse liittyä tekniikkaan, se voi olla luonteeltaan myös asiakaspalveluun, viestintään tai työtapoihin liittyvä. Niiden osalta idean tuottoa on ehkä hankalampi suoraan osoittaa, mutta isoista summista näissäkin tapauksissa on kyse. Positiivinen muutos voi olla myös työhyvinvoinnin kehitys.

Odottelen jo innolla ensi vuotta ja uusia ideoita! Oma ideani taitaa liittyä palkittujen eli ns. kuningasideoiden parempaan esille tuomiseen. Lähdenkin tästä kirjaamaan sitä...

Kuvat: Kimmo Karinen (yläkuva)

Tyhjästä on paha nyhjäistä – vai onko?



Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt uuden energia- ja ilmastostrategian valmistelun. Strategian valmistelun lähtökohtana ovat Suomen ja EU:n energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteet.

Liikenne on yksi keskeisistä strategiatyöalueista. Liikenteen erityishaasteena on, että se on nykyisin vielä lähes täysin riippuvainen fossiilisista polttoaineista.

Poikkeuksen liikennesektorilla tekee raideliikenne, jossa uusiutuvan energian käyttö on jo laajasti käytössä. Viimeisimmän VR Groupin vuosiraportin mukaan rautatiematkustajaliikenteen hiilidioksidipäästöt olivat 1,9 grammaa kuljettua henkilökilometriä kohden. Henkilöautolla vastaavat päästöt ovat keskimäärin 40−50-kertaiset.

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt laskuun

LVM:n ilmastopoliittisessa ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi leikata liikenteen hiilidioksidipäästöjä 2,8 miljoonalla tonnilla vuoden 2020 arvioidusta päästömäärästä.

Voisi ajatella, että raideliikenteellä ei ole roolia näissä talkoissa, koska lähes tyhjästä on paha nyhjäistä.  Raideliikenne ja joukkoliikenne yleisesti ovat hyvä vaihtoehto oman auton käytölle.

Kun valitsee joukkoliikenteen henkilöauton sijaan, säästyy käytännössä koko oman auton käytön verran energiaa. Joukkoliikenneväline on kulussa aikataulunsa mukaisesti, eikä yhden ihmisen paino juurikaan lisää sen energiankulutusta.

Joukkoliikenteen edistäminen

Liikennesektorin ilmastotalkoissa on keskeistä keskittyä joukkoliikennejärjestelmän kehittämiseen niin matkan ostamisen kuin myös matkaketjujen saumattoman toimivuuden osalta.

Joukkoliikennejärjestelmä tulisi nähdä systeeminä, jota suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuutena asiakkaiden liikkumistarpeita vastaavaksi. Nykyinen suuntaus kuitenkin lähtee siitä, että eri toimijat toimivat toisistaan riippumatta. Kehityssuunta tulisi kääntää kohti kokonaisvaltaista ajattelua.

Liikennesektori on suurien haasteiden edessä. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan laaja-alaisia toimenpiteitä ja taloudellisten resurssien optimaalista käyttöä.

Vuodet opettavat: lähijunat paremmin ajallaan



Suomalaisten mielikuvissa VR:n junat ovat aina myöhässä. Takavuosina olikin yllättävän vaikeita talvia, joihin emme olleet valmistautuneet tarpeeksi hyvin. Nuo talvet todella herättivät meidät ja sen jälkeen olemme tehneet valtavan määrän töitä sen eteen, että junat saapuvat asemille ajoissa.

Iloksemme työ on tuottanut tulosta. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junien täsmällisyysprosentti on parantunut selvästi viime vuosina ja huhtikuussa 2016 ylsimme huippulukemiin, kun junista yli 96 prosenttia oli aikataulussaan. Tämä on kansainvälisestikin katsottuna kova luku. Esimerkiksi tunnetuissa rautatiemaissa Saksassa ja Itävallassa ollaan suunnilleen samoissa prosenteissa, mutta myöhästymisen raja on siellä vedetty viiteen minuuttiin. Meillä raja on kolme minuuttia. Viiden minuutin mallilla huhtikuun täsmällisyytemme lähiliikenteessä olisi näyttänyt jopa 99 prosenttia.

Myös kaukoliikenteen junat muualle Suomeen ovat kulkeneet aiempaa täsmällisemmin ja huhtikuussa niistäkin lähes 94 prosenttia kulki suunniteltujen aikataulujen mukaan. Kaukoliikenteessä myöhästymisen raja on viisi minuuttia.

Mitä olemme tehneet?

Helposti ruuhkautuva Helsingin päärautatieaseman ratapiha on avainasemassa aikatauluissa pysymisessä. Se on nyt saatu toimimaan tehokkaammin, mikä ei ole ihan helppo yhtälö: päivän aikana Helsingistä lähtee ja sinne saapuu noin tuhat junaa ja esimerkiksi ruuhka-aikaan lähijunia lähtee Helsingistä joka minuutti. Täsmällisyys on parantunut etenkin silloin, kun ihmisiä on liikkeellä paljon. Tämä ilahduttaa varmasti ruuhka-aikoina matkustavia työmatkalaisia.

Tänä keväänä tekemämme aikataulurakenteen muutos on osoittautunut erittäin toimivaksi ja voimme nyt optimoida liikennettä paremmin häiriötilanteissa. Suunnittelimme aikataulut uudelleen siten, että ne sopivat paremmin yhteen eivätkä kärsi niin helposti yksittäisten junien ongelmista. Yhden junan myöhästyminen ei enää aiheuta muiden junien myöhästymisiä samalla tavalla kuin aikaisemmin.

Myös viime kesänä avatun Kehäradan junat ovat nyt aiempaa paremmin aikataulussaan, huhtikuussa ylsimme yli 94 prosentin täsmällisyyteen Kehäradalla. Uuden radan käyttöön ottamisessa on ollut omat haasteensa, joita olemme taklanneet yhteistyössä HSL:n ja Liikenneviraston kanssa. Listasimme yhdessä 20 konkreettista tekoa parannusten aikaansaamiseksi, jotka lähes kaikki on jo toteutettu. Tähän mennessä olemme muun muassa tehneet pieniä nopeustason nostoja radalle ja lisänneet junien vaunumääriä matkustajien kyytiin nousun nopeuttamiseksi.

Täsmällisempää junaliikennettä vie eteenpäin tietysti myös kaluston uudistuminen. Uudet Flirt-junat toimivat ensivaikutelman perusteella lähiliikenteessä hienosti.

Täsmällisyystyö on pitkäjänteistä, mutta alkuvuoden kokemusten perusteella uskon vahvasti, että lähijunat kulkevat jatkossakin selvästi useammin ajallaan. Toki Suomen neljä vaihtelevaa vuodenaikaa ja alkamassa oleva vilkas ratatyökausi tuovat omat yllätyksensä ja haasteensa raiteille, mutta me olemme nyt entistä varautuneempia niihin.

Hyviä junamatkoja - ajallaan!

Valonpilkahduksia muutosten keskeltä

Ison ja hyvin erilaisia liiketoimintoja harjoittavan konsernin henkilöstöjohtajana on uralla tullut eteen monenlaisia tilanteita. Vaikeimpia sekä henkilöstön että oman itsen kannalta ovat ne hetket, jolloin toiminta kohtaa isoja muutoksia.

VR Group käynnisti viime kesän lopulla historiansa suurimmat yt-neuvottelut. Niiden taustalla olivat uudet haasteet toimintaympäristössämme sekä kaukoliikenteen kiristynyt kilpailutilanne. Jotta saisimme matkustajamäärät nousuun ja suomalaiset takaisin juniin, oli junamatkojen hintoja laskettava pysyvästi mutta kannattavasti. Tämä edellytti sekä toiminnan organisoimista uudelleen että henkilöstön sopeuttamista uuteen tilanteeseen. Jouduttiin tekemään kipeitä päätöksiä: ensimmäisten arvioiden mukaan irtisanottavien osuus olisi 570 henkilöä.

Neuvottelujen aikana ja liikennerakenteen selkiytyessä myös henkilöstövaikutukset tarkentuivat. Neuvottelujen päättyessä maaliskuussa irtisanottavien osuus oli pienentynyt huomattavasti, 370 henkilöön. Suuri luku sekin, mutta alkuperäiseen verrattuna parempi. Kevään kuluessa, kun olemme käyneet ihmisten kanssa henkilökohtaisia keskusteluja, on tullut paljon valonpilkahduksia. Monialainen konsernimme on näyttänyt vahvuutensa, sillä olemme onnistuneet löytämään muita ratkaisuja kuin irtisanomisen vielä yli 100 henkilölle. Tämä on ollut hieno osoitus yhteishengestä ja yhteistyöstä henkilöstömme sekä eri yksiköiden kesken. Esimerkiksi matkustajaliikenteen henkilöstöstä yli 30 henkilölle on löydetty uutta työtä varsinkin tavaraliikenteestä. Konduktööristä voikin tulla vaihtotyönjohtaja ratapihalle – työura muuttuu, mutta työpaikka säilyy.

Irtisanottavia on edelleen lukuisa määrä, mutta yhdessä keskustellen ratkaisuja haetaan jatkossakin. Myös työpaikkakuntien vaihdoksilla ja eläkkeelle siirtymisillä sekä vapaaehtoisilla vapailla on irtisanomisilta vältytty. Monet ihmiset ovat tehneet paljon työtä asioiden sovittelemiseksi, ja on hienoa, että useat ammattilaiset jäävät taloomme edelleen.

Toiminnan uudistamiseksi tehdyt päätökset ja toimenpiteet ovat osoittautuneet oikeiksi: Matkustajamäärät ovat kasvussa, ja alkuvuonna myimme yli 220 000 junalippua enemmän kuin vastaavana aikana vuosi sitten.

VR elää isojen muutosten aikaa, aivan kuten monet muutkin yhtiöt. Me haluamme uudistua asiakkaidemme odotusten vertaisiksi. Tämä tarkoittaa uudenlaisia ja myös uusia työpaikkoja. Tällä hetkellä rekrytoimme vuosittain noin 300 henkilöä. Lisäksi konsernimme sisällä on tehtäväkiertoa, kun ihmiset hakeutuvat uusiin töihin. Tehtävät muuttuvat, mutta työtä riittää tulevaisuudessakin.