Viisi Vectronia vedossa

Pian maamme rataverkolla ajelee testiajoissa viisi Vectron-sähköveturia, kun viides veturi saapuu syys−lokakuussa Suomeen. Viides veturi on ennen matkaansa ollut esillä InnoTransissa − maailman suurimmilla raideliikenteen kalusto- ja kuljetusteknologiamessuilla Berliinissä. Joka toinen vuosi järjestettävä megatapahtuma kerää 11. kerran alan ammattilaiset Saksaan tutustumaan uusimpiin tekniikoihin rautatiemaailmassa.



VR Groupille muokatut Vectronit ovat näkyneet jo alku vuodesta asti intensiivisen testiohjelman parissa ympäri Suomen. Testeissä selvitetään teknisten ominaisuuksien lisäksi muun muassa veturin yhteensopivuutta muun kaluston, kuten ohjausvaunujen kanssa. Tiukalla testiohjelmalla varmistetaan viranomaisvaatimusten täyttyminen.

Ensimmäiset 10 veturia aloittavat kaupallisessa tavara- ja matkustajaliikenteessä vuoden 2017 aikana ja sarjavalmistus alkaa kesällä 2018. Koko 80 veturin kalustoerä toimitetaan vuoteen 2026 mennessä.

Katso myös videot Vectronin valmistumisesta ja tulosta Suomeen.

Kuvat ja video: Otavamedia Oma Oy

Vilkas ja elinvoimainen kahdeksankymppinen



Tampereen rautatieasema täyttää tällä viikolla kunnioitettavat 80 vuotta ja sitä on syytä juhlia. Tampere on maan toiseksi vilkkain rautatieasema ja kaukoliikenteen merkittävin solmukohta, josta pääsee kätevästi kaikkialle Suomeen. Suomen suosituin junareitti kulkee Helsingistä Tampereelle ja sen suosio on kasvanut jatkuvasti, erityisesti VR:n helmikuisen hinnoittelu-uudistuksen myötä. Nykyään tuo matka taittuu jo alle puolentoista tunnin ja edullisimmillaan alle 10 euron hintaan.

Tampereen aseman kautta tehdään vuosittain yli kolme miljoonaa matkaa. Vuorokaudessa Tampereelle saapuu ja sieltä lähtee yhteensä noin 160 matkustajajunaa ja asemalla on junankäyttäjiä päivittäin keskimäärin 11 500 ja lisäksi aseman läpi kulkee päivittäin tuhansia ihmisiä. Keskeisen sijaintinsa ansiosta Tampereella on merkittävä rooli myös tulevaisuudessa matkaketjujen rakentamisessa.

Tampereelle on päässyt junalla jo 140 vuoden ajan. Nykyisestä asemarakennuksesta järjestettiin vuonna 1933 suunnittelukilpailu, jonka voittivat Otto Flodin ja Eero Seppälä. Asema rakennettiin vuosina 1936−1937. Alkuperäisiin suunnitelmiin ei kuulunut kellotornia, vaan aseman kello oli kaavailtu Hämeenkadulle avautuvan ison ikkunan paikalle.

Suunnittelua tuomaroinut raati vaati kuitenkin kellotornin, ja Aulis Blomstedtin suunnittelema torni valmistui vuotta myöhemmin. Kellotornissa on 54 ikkunaa ja sen korkeus katutasosta on 47 metriä. Museovirasto on luokitellut Tampereen asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.

Aseman pyöreitä vuosia juhlitaan perjantaina 23.9., jolloin klo 12 asemalla on tarjolla kahvia ja Pyynikin näkötornin munkkikahvilan kuuluisia munkkeja. Tämän viikon aikana rautatieasema näkyy ja kuuluu myös Yle Tampereen lähetyksissä, sillä Yle juhlii omaa 90-vuotista taivaltaan jalkautumalla koko viikoksi Tampereen rautatieaseman odotushalliin.

Yle Tampereen asemalla 19.−23.9.

Nuoret kaipaavat luottamusta uransa alkutaipaleella



Millainen on tulevaisuuden ihannetyönantaja? Millaiset ominaisuudet houkuttelevat töihin yritykseen ja miten säilyttää alkuhuuman kaltainen imu sekä innostus työsuhteessa? Kun tulin harjoitteluun VR Groupin HR-tiimiin, sain tehtäväkseni tutkia nuorten työntekijöiden käsityksiä VR:stä. Miten ne olivat muuttuneet työharjoittelun aikana vai olivatko oletukset pysyneet samoina? Tämä oli mielenkiintoinen kysymys, sillä omat mielipiteeni yrityksestä heittivät kuperkeikkaa harjoitteluni jälkeen.

Kolmen kuukauden harjoitteluni alusta alkaen olen saanut toteuttaa työtehtäviäni melko itsenäisesti, mutta kuitenkin esimieheni tuella. Oppimisprosessin kannalta tämä on ollut ainutlaatuinen tilaisuus tarkastella omaa kykyään oppia ja kehittyä asiantuntijatehtävissä. Luottamus siihen, että pystyn suoriutumaan haasteellisistakin tehtävistä, on ollut oppimisen kannalta avainasemassa. Toinen asia, joka itselläni nousee tärkeäksi, on palaute. Palautteen saaminen omasta työstään ohjaa työskentelyä ja luo omalle oppimiselle raamit.

Näitä samoja teemoja nousi esiin myös työharjoittelijoiden yhteisessä aamupalatilaisuudessa. Työntekijöiden puolelta tärkeimmiksi koettiin luottamus ja vastuunanto. Nuoret ovat valmiita ottamaan vastuuta, mutta tarvitsevat samanaikaisesti riittävästi tukea työhönsä. Kollegoiden kanssa sparrailu ja heiltä saama tuki muodostuvat yhä tärkeämmiksi työkulttuurissa, jossa johto antaa vastuuta myös alemmille tasoille. Lisäksi se, että työajoista voidaan sopia joustavasti ja työtä saa tehdä omaan tahtiin, koettiin mielekkääksi. Tämä linkittyy tiiviisti luottamukseen.

Mielikuvat VR:stä ennen taloon tuloa herättävät hilpeyttä. Tosiasiahan on se, että VR on yksi Suomen tunnetuimmista yrityksistä, joten on vaikeaa olla muodostamatta mielipidettä siitä. Ennen harjoitteluani työskentelin VR:llä palveluneuvojana kahden vuoden ajan. Ennen taloon tuloani koin VR:n vihreänä, perinteisenä ja byrokraattisena junaliikennettä edustavana yrityksenä. Nuo samat adjektiivit eivät kuitenkaan enää edusta käsitystäni työnantajastani. Muutoksen tuulet puhaltavat norsunluutornin käytävillä ja on ollut ilo olla mukana ajamassa tätä muutosta.

Muutokset eivät kuitenkaan näin suuren kokoluokan konsernissa tapahdu hetkessä. Pohdimme aamiaistilaisuudessa myös sitä, että tapahtuuko muutos työkulttuuriin nähden liiankin nopeasti vai onko tässä juuri oikea sekoitus vanhoja perinteitä ja uusia tuulia? Siitä voidaan olla montaa mieltä, mutta siitä olimme kaikki samaa mieltä, että VR-konserni on eteenpäin katsova, ajan hermoilla oleva kilpailukykyinen työnantaja.

Chai-teetä, rakkautta ja suuria kaupunkeja – VR:n hackathonin tuomaristo jakaa junamuistojaan



Lapsuuden junamatkat, tuoksujen täyteinen matka Etelä-Intiasta Delhiin, nuoruuden Interrailit, junanäkymä Alppien halki tai työmatkalla kirjoitettu tarina. VR:n Ovelta ovelle -hackathonin tuomaristolla on lukuisia junamatkailuun liittyviä hyviä muistoja.

VR:n ja start upien yhteisen hackathonin tuomaristoon ovat lupautuneet kansanedustaja Antero Vartia, toimittaja ja matkailuexpertti Riku Rantala, tietoyhteiskunta- ja tietoturva-asiantuntija ja kouluttaja Petteri Järvinen, Digitalist Network -verkoston perustaja, kouluttaja ja konsultti Ville Tolvanen ja Amcham Finlandin toimitusjohtaja Kristiina Helenius. VR:ää raadissa edustaa matkustajaliikenteen johtaja Maisa Romanainen.

Riku Rantala muistelee lapsuuden junareissuja Pohjanmaalle erikoispikajuna Lapponialla. Erityisen vaikutuksen teki myös Konkan Kanya Express -juna. Kakkosluokan makuuvaunussa matkaa taitettiin 40 tuntia Etelä-Intiasta Delhiin.
– Intialaisten perheiden eväiden sulotuoksut, chai-teetä ja kahvia kailottavat junakaupustelijat ja hitaasti, mutta varmasti etenevä matka läpi kymmenien kulttuurien ja kielten ihmemaan painui väkevästi mieleen, Rantala muistelee.

Elämyksiä ja hyviä fiiliksiä

Kristiina Helenius sanoo kokevansa junassa usein onnellisuusmyrskyjä.
– Se voi iskeä, kun on vaikka saapumassa Alppien halki Geneveen, ilmassa on rakkautta tai aloittaa onnistuneen keikan jälkeen kotimatkan. Junaan liittyy yleensä hyviä fiiliksiä jo siitäkin syystä, että en itse tykkää ajaa.



Petteri Järvisen paras junamuisto vie opiskeluaikojen Interrailille Saksaan ja Ranskaan.
– Ulkomaanmatkailu ei 80-luvulla ollut vielä jokapäiväistä. Ensimmäinen retki suuriin kaupunkeihin oli elämys.



Raati on hyvin yksimielinen siitä, mitkä asiat tekevät matkasta helpon ja sujuvan.
– Saumaton kokemus, saapuminen, matka, tarjoilut ja perille pääseminen, Ville Tolvanen listaa hyvän matkan vaatimukset.

– Lippujen, reittien ja aikataulujen löytäminen ja lisäpalvelujen varaamisen tulisi olla mahdollisimman helppoa ja kätevää, Antero Vartia sanoo.

Ovelta ovelle

Ensi viikolla järjestettävän hackathonin tarkoituksena on luoda sovelluksia, joilla matkustaja voi yhdistää junamatkan muihin kulkuvälineisiin ja parhaassa tapauksessa matkata yhdellä lipulla kotoaan kohteeseen sujuvasti ovelta ovelle. Matkaketju terminä on tuttu Vartialle ja Järviselle, lopuille raadin jäsenistä ei niinkään.
–  Jos tarkoitetaan ajatusta eri joukkoliikennemuotojen yhdistämisestä kokonaisuudeksi, niin periaatteen tasolla kyllä. Tarkemmin en tiedä, Järvinen sanoo.  

Sujuvuus, edullisuus, ekologisuus ja elämyksellisyys korostuvat raadin vastauksissa, kun he visioivat tulevaisuuden matkustamista.
– Saumattomia matkaketjuja eri paikkojen välillä niin, että matkasta voi nauttia koko ajan. Vähemmän säätöä, enemmän mahdollisuuksia ja valikoimaa nauttia matkustamisesta, Tolvanen sanoo.
– Skenaarioista riippuen tulevaisuuden matkustaminen on joko kallista harvojen herkkua ja mahdollista ainoastaan ase kädessä tai sitten entistäkin halvempaa, helpompaa, puhtaampaa ja nopeampaa. Toivon jälkimmäistä, Rantala arvioi.
– Tulevaisuuden matkustaminen on oman sängyn ja lempinojatuolin siirtämistä paikasta toiseen eli se on ”lean” kokemus. Minä siirryn, mutta kokemus säilyy ehjänä ja häiriöttömänä, Helenius sanoo.

Visioita matkustamisen tulevaisuudesta

Myös digitaalisuus on itsestään selvä asia tulevaisuuden matkassa ja kännykkä on osa liikkumista.
– Voin tarpeen mukaan joustavasti varata junalipun, kutsua itseajavan yhteiskäyttöauton tai ottaa kyydin toiselta kuskilta, joka on menossa samaan suuntaan. Monikaan ei omista omaa autoa, joka seisoisi paikallaan suuren osan ajasta. Autokanta on tehokkaassa käytössä ja vie nykyistä vähemmän parkkitilaa kaupungista. Liikkuminen tapahtuu puhtaasti tuotetulla sähköllä, joka ei aiheuta ilmastopäästöjä, Vartia tiivistää visionsa.

– Matkustaminen painottuu yhä enemmän vapaa-aikaa ja turismiin. Matkustus yhdistää yksityisen ja julkisen liikenteen parhaat puolet: tietotekniikka ohjaa liikennevälineet tarvitsijoiden luo ja koordinoi niin maa- kuin ilmakuljettimien toimintaa, jolloin palvelutaso ja matkustusmukavuus paranevat, kustannukset alenevat ja ympäristökuormitus laskee, Järvinen ennustaa.

Ovelta ovelle -hackathon järjestetään Helsingin päärautatieasemalla 12.−16.9. Yleisö pääsee kertomaan omat toiveensa tulevaisuuden matkustamiseen ja matkaketjuihin 14.9. klo 15−17. Kilpailevat ryhmät esittelevät ehdotuksensa raadille viikon päätteeksi perjantaina 16.9.

Enemmän infoa asiakkaalle



Rauli-myrsky ja viime maanantaina Riihimäellä rakennustöiden aiheuttama sähköratavaurio piti operaatiokeskuksen kiireisenä viime viikon ajan.

Myrsky aiheutti laajoilla alueilla vaurioita sekä ratoihin että niiden sähkörakenteisiin. Nämä kun saatiin maanantaiaamuun mennessä korjattua, niin Riihimäellä sattui rakennustyömaan räjäytystöistä aiheutunut sähköratavaurio.

Liikennevirasto vastaa radasta ja sähkö- sekä turvalaitteista, joten tällaisissa häiriöissä yhteistyö Liikenneviraston, junaliikenteen ohjauksesta vastaavan Finrail Oy:n kuin VR:n operaatiokeskuksenkin välillä on tiivistä.

Myrskystä kärsineet yksiraiteiset rataosat ovat aina herkkiä pienillekin häiriöille, mutta toisaalta korvaavien järjestelyjen hoitaminen on suoraviivaisempaa kuin runsasliikenteisen pääradan ollessa suljettu junaliikenteeltä. Tällöin häiriö on poikkeuksetta iso ja vaikuttaa välittömästi tuhansiin matkustajiin. Haasteena tälläkin kertaa Riihimäen tapauksessa olivat suuret liikenne- ja matkustajamäärät sekä korvaavien linja-autojen rajallinen saatavuus.

Meneillään on useita hankkeita, jotka parantavat tiedonkulkua ja yhteistyötä poikkeustilanteissa, kuten esimerkiksi VR:n häiriöviestijärjestelmän uusiminen. Uusi järjestelmä sujuvoittaa sekä sisäistä - että asiakastiedotusta. Näin voimme parantaa palveluamme myös häiriöiden aikana, jolloin täsmällinen tiedottaminen asiakkaita koskevista korvaavista järjestelyistä on ensiarvoisen tärkeää.