Yli 30 000 lomapäivää jaossa, mutta miten ne jaetaan?

Veturinkuljettajat ovat töissä ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Epäsäännöllisessä vuorotyössä, jota kuljettajatyö on, työntekijä kuormittuu enemmän kuin päiväsaikaan tehtävässä työssä. Lomat ovat erittäin tärkeitä palautumisen ja työn ulkopuolisen elämän kannalta.

Työnantajan näkökulmasta osaavaa henkilöstöä on oltava saatavilla ympäri vuoden. Kauko- ja tavaraliikenteen parissa työskentelevillä 900 veturinkuljettajalla on vuoden aikana yhteensä yli 30 000 lomapäivää. Näiden päivien sijoittelu on tärkeää työvoiman tehokkaan käytön ja ylitöiden minimoinnin kannalta. Kolme keskeistä asiaa lomasuunnittelussa ovat:

1. Se kohtelee kuljettajia tasapuolisesti.
2. Erilaisten osaamisryhmien riittävyys läpi vuoden on huomioitu.
3. Kuljettajia on käytössä vähintään työmäärän verran jokaisena hetkenä.

Miten lomat suunnitellaan nämä rajoitteet huomioiden?

Teemu Kinnunen tutki asiaa diplomityössään, ja kehitti rajoiteoptimointiin perustuvan mallin, jolla lomat voidaan suunnitella kustannustehokkaasti ja tasapuolisesti. Malli hakee rajoite-ehtojen puitteissa optimaalisen ratkaisun siten, että se jakaa lomat työmäärään nähden tasaisesti koko lomakaudelle. Tavallisella kannettavalla tietokoneella ratkaisun löytäminen kestää muutamia minuutteja.

Kuljettajien tasapuolinen kohtelu varmistetaan lomakierron avulla. Loman alkamisajankohtaa siirretään ennalta määritellyissä rajoissa eteenpäin. Esimerkiksi vuonna 2016 kesäkuun alussa lomansa aloittaneella kuljettajalla on siten kesällä 2017 loma aikaisintaan heinäkuun puolessa välissä. Näin kenellekään ei suunnitella lomaa samalle ajankohdalle peräkkäisinä vuosina.

Vuosi on jaettu kolmeen lomakauteen: talvi-, kesä- ja syyslomakauteen. Kuljettajat saavat itse toivoa miten heidän lomapäivänsä jaetaan näiden lomakausien välillä. Lomien sijoittelussa otetaan myös huomioon, että kahden lomakauden lomat eivät ole liian lähellä toisiaan, kuten esimerkiksi talviloma toukokuun lopussa ja kesäloma kesäkuun alussa.

Tehtyä lomasuunnitelmaa muokataan kuljettajien toiveiden mukaan. Myöhemmin kun toiveet on jo otettu huomioon, saattaa junaliikenteessä tapahtua muutoksia, joiden perusteella syntyy tarpeita muokata lomasuunnitelmaa. Yhteistyö henkilöstön kanssa on tärkeää ja lomasuunnittelun periaatteiden tulee olla yhteisesti hyväksyttyjä. Koska lomasuunnittelumalli on kehitetty VR:n sisällä, on malliin mahdollista tehdä muutoksia tarvittaessa hyvin nopeasti. Kehitystyötä jatketaan säännöllisesti yhdessä henkilöstön kanssa.

Junassa olet jo perillä

Joulunaika lähestyy, ja noin 100 000 matkustajaa matkustaa junilla joulun viettoon.

Junassa olet jo lähtiessä perillä, kun voit rauhoittua, eivätkä teiden ruuhkat ja talviliukkaudet haittaa.

Suuri juna – pieni hiilijalanjälki  

Aatonaattona Helsingistä Joulupukin kotikaupunkiin Rovaniemelle lähtee 15-vaunuinen superjuna, jossa on lähes 1 500 asiakaspaikkaa. Kyseessä on asiakaspaikoilla mitaten suurin matkustajajuna, mitä milloinkaan on Suomessa ollut.

Jos superjunan matkustajat kulkisivat autoilla, joissa on keskimäärin kolme henkilöä, tulisi siitä liikenneturvan turvavälillä laskettuna 40 kilometrin mittainen autoletka.

Autoletkasta aiheutuva hiilijalanjälki on myös melkoinen. Hiilidioksidipäästö on yli 70 tonnia. Kun taas superjuna kulkee päästöttömästi − vesivoimalla tehdyllä sähköllä.

Jouluna saadaan ja annetaan lahjoja

Kiitos siitä, jos valitsit junan. Olet antanut joululahjan maapallolle.

Iloista joulunodotusta.

VR:n tarkoitus on luopua Pasilan konepaja-alueesta

Pasilan konepaja perustettiin yli 100 vuotta sitten kaupungin laitamille junakaluston tuotantoa varten, mikä on sittemmin alueella lakannut. VR:n tarkoitus on käyttää yhtiön omaisuutta junaliikenteen tarvitsemiin investointeihin, eikä ryhtyä pysyvästi kiinteistösijoittajaksi konepajalla.

Konepajatoiminta päättyi pääosin 1990-luvulla ja viimeisetkin huoltotyöt siirtyivät 2000-luvun alussa Ilmalaan Helsingin varikolle. Siitä saakka kun konepajan hiljeneminen on ollut tiedossa, alueelle on haettu uutta käyttöä Helsingin kaupungin kanssa. Konepaja-alueen laaja ratapiha on kaavoitettu ja melkein rakennettukin asuinalueeksi. Asuntoja nousee myös Aleksis Kiven kadun ja Teollisuuskadun varsille. Yksi arvokkaista konepajahalleista on muutettu pääkonttoriksi.

Asemakaavan muutos asuin- ja työpaikka-alueeksi nosti Pasilan konepaja-alueen arvoa. Kuten kaikissa muissakin vastaavissa tapauksissa, kaupunki leikkaa osan arvonnoususta itselleen ns. maankäyttömaksuna. Tarjosimme suojeltuja rakennuksia kaupungille osana maksua, mutta kaupunki ei halunnut niitä omistukseensa. Maankäyttömaksu hoidettiin luovuttamalla katu- ja puistoalueeksi kaavoitetut alueet ja Sturenkadun varren tontti kaupungille ja maksamalla loput käteisellä.

VR:n tavoitteena on ollut luopua alueesta rautatiekäytön päätyttyä. Tontteja on myyty yksi kerrallaan ensin asuinrakentamiseen ja myös toimitiloiksi. Tällä hetkellä VR:n omistuksessa on enää pieni osa alkuperäisestä konepaja-alueesta. Tarkoituksena on luopua siitäkin.

Yksi kiinnostunut ostajataho on omalla kustannuksellaan, toki VR:n valtakirjalla selvittänyt oman suunnitelmansa toimivuutta ja sopivuutta alueelle. Rakennusten uutta käyttöä ohjaavat kaupungin päätökset eli asemakaava, sen suojelumääräykset ja niihin perustuva rakennuslupa. Jos suunnitelmat sopivat kaupungin asettamiin reunaehtoihin, ostajataho jättänee tarjouksen rakennusten ostamisesta ja VR:n omistus alueella päättyisi.

Hiljaista vetoa



Muistatko, kun junan veturin kuuli jo kaukaa? 100-vuotisjuhlavuonna 2017 kaupalliseen liikenteeseen tuleva Vectron-sähköveturi poikkeaa monin tavoin lajitovereistaan – se on hyvin hiljainen ja silti siitä tulee VR Groupin tehokkain veturi. Sen teho vastaa noin 60–70 perheautoa.

Vectron, Sr3-veturi sopii sekä nopeaan matkustajaliikenteeseen että raskaaseen tavaraliikenteeseen. Veturi voi vetää reilut 2 000 tonnia painavaa tavarajunaa. Sen huippunopeus on 200 km/tunnissa ja pituus on noin 19 metriä.

Suomalaisiin sääoloihin sopivaksi

Vectron-veturityyppi on räätälöity Suomen rataverkolle ja suomalaisiin sääoloihin sopivaksi. Veturi toimii jopa 40 asteen pakkasessa. Ilmanottoaukot on siirretty katolle, minkä ansiosta pöllyävä lumi ja kosteus eivät kulkeudu rakenteisiin junan kulkiessa.

Veturin alustan rakennetta kehitettiin lumen kerääntymisen välttämiseksi. Kaapelit, antennit ja anturit suojataan lumelta. Veturin keulaan on lisätty lumiaura. Keulaa myös vahvistetaan hirvitörmäysten varalta.

Myös ohjaamon lämmöneristystä on parannettu. Veturin ohjaamo on myös aiempaa tilavampi, ergonomisempi ja paremmin ilmastoitu.

Katso videoita Vectronin vaiheista: uuden sähköveturin valmistus, VR Groupille räätälöidyn sähköveturin tulo Suomeen ja Vectron testiajossa Suomen rataverkolla.

Kyseessä on VR Groupin historian suurin yksittäinen hankinta, jonka arvo on yli 300 miljoonaa euroa. Veturihankinta on osa merkittävää VR Groupin kalustoinvestointien sarjaa. Parin vuosikymmenen aikana uutta kalustoa on hankittu noin miljardilla eurolla.


Kuvat ja videot: Otavamedia Oma Oy

Ainolan asemalta Ainolaan



Lähijuna hidastaa ja lopulta pysähtyy Ainolan asemalla, Järvenpään etelärajalla. Tästä on lyhyt matka Suomen kulttuurihistorian yhteen tärkeimmistä paikoista, säveltäjämestari Jean Sibeliuksen kotiin, Ainolaan. Kävellen matka sujuu helposti, kevyenliikenteen reitti on opastettu asemalta kohteeseen.

Junalla Sibeliuksen kotiin on helppo päästä. Helsingin keskustasta Ainolan asemalle vain 26 minuuttia, pohjoisen suunnasta Riihimäeltä 25 minuuttia ja Hyvinkäältä 17 minuuttia. R-juna pysähtyy Ainolassa kaksi kertaa tunnissa suuntaansa, aamusta aikaisesta myöhäiseen iltaan. Kauempaa tulevat voivat vaihtaa kaukojunasta lähijunaan Tikkurilassa tai Riihimäellä.

Täällä junat ovat pysähtyneet vuodesta 1949 lähtien, ensin aseman nimi oli Kyrölä läheisen asuinalueen mukaan. Kun Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuosi lähestyi, aseman nimeä ehdotettiin vaihdettavaksi läheisen Ainolan mukaiseksi.  Liikennevirasto päättikin nimen vaihtamisesta. Aseman nimikyltit vaihdettiin juhlavuoden heinäkuun alussa 2015.

Ainolan asema ei ole ainoa säveltäjämestarin yhteys junaliikenteeseen. Helsingin ja Pietarin välillä kulki Sibelius-niminen kansainvälinen pikajuna vuosina 1992-2010, sen jälkeen välillä on kulkenut myös musiikkiin viittaava Allegro-juna. Sibelius itse oli ahkera junan käyttäjä, sekä matkoillaan ulkomailla että Suomessa. 1900-luvun alussa hän kulki usein junalla Viipurin ja Pietarin kautta esimerkiksi Berliiniin.

Tarkemmin Sibeliuksen matkoista.

Kuva: Olavi Karasjoki, Suomen Rautatiemuseo (kuvattu 2.9.1964)

1