Visuaalinen ajattelu



Omassa päässä ajateltuna asia tuntuu ihan helposti ymmärrettävältä. Kun yritän kertoa asiaa muille, vaikeusaste kasvaa. Vielä vaikeammaksi asia muuttuu, kun asia pitää kiteyttää sanalliseen muotoon ja viestiä siitä ymmärrettävästi toisille.

Onko sinulle esitetty joskus kalvosulkeiset, joista et jälkeenpäin muista mitään? Ymmärrämmekö ja muistammeko asiat paremmin, jos viesti on visuaalisempi?

Tarve kirkastaa omaa ajattelua ja viestiä muille selkeämmin sai minut hakeutumaan visuaalisen ajattelun kurssille.

Visuaalinen ajattelu tarkoittaa piirustelun – vapaamuotoisten piirrettyjen kuvien – hyödyntämistä vuorovaikutuksen ja oppimisen tukena.

Olen aina yhdistänyt ajattelua ja piirtämistä, mutta piirrokseni ovat olleet liian yksityiskohtaisia ja piirtäminen liian hidasta toimiakseen hyvin ajattelun tukena. Opiskellessani kuitenkin huomasin, että omien muistiinpanojen visualisointi parantaa huomattavasti oppimistuloksia.

Visuaalinen kiteytys

Visuaalisen ajattelun kurssilta sain uuden kielen, jolla voin ilmaista ajatuksiani paremmin. Yksinkertaisten muotojen ja värien käytön helppous yllätti minut. Viestin sävyeroja saa helposti muunneltua symboleilla ja paperin sommittelulla.

Sain myös tietoa, miten piirrokset saadaan sähköiseen muotoon. Tabletilla käytettävät piirrosohjelmat ovat kehittyneet niin loistaviksi, että kynän ja värien käyttö on tosi vaivatonta – tuntuma on lähes sama kuin kynällä piirtämisessä.

Visuaalisuus viestinnän tukena on tullut yhä tärkeämmäksi yritysten viestinnässä. Osa yrityksistä on jopa palkannut oman graafikon tai jopa graafisen tiimin viestinnän tueksi. Tavallisin tapa yrityksille on kuitenkin ostaa palveluna graafista suunnittelua.

Voisiko visuaalisen ajattelun kielestä olla apua myös organisaatioviestinnässä?
Uskon, että yksinkertaisten symbolien ja metaforien rohkeampi käyttö viestinnässä vahvistaisi viestin perille menoa.

Ideat kehiin -toiminnan jalkautuksen alkuvaiheessa käytin esitykseni lopussa kuvaa, jossa joukko erinäköisiä ihmisiä hyppää käsi kädessä ilmaan iloiset ilmeet kasvoillaan. Sain kannustavaa palautetta siitä, että kerrankin joku näyttää pelkistetysti kuvalla, miltä toiminnan tulisi näyttää.

Visuaalinen kieli avasi ihan uuden ulottuvuuden viestintääni. Lupaan harjoitella ja tulla paremmaksi. Käytän uusia taitojani oman oppimisen tukena, esityksissä, valmennuksissa ja blogien kuvituksessa.

Visuaalinen kiteytys minun kohdallani osui, kolahti ja upposi.

Meitä veturilaisia on jo yli miljoona

Kanta-asiakasohjelmamme Veturin miljoonan asiakkaan rajapyykki on puhkaistu - mahtava määrä! Pian viisi vuotta täyttävän asiakasohjelman jäsenmäärä on kasvanut tasaiseen tahtiin heti alkuajoista lähtien ja miljoonas asiakas liittyi ohjelmaan huhtikuun alussa.

Veturilaiseen miljoonaan mahtuu monenlaisia matkustajia ympäri Suomea. Kolmannes veturilaisista asuu Helsingissä ja veturilaisten eniten suosimat yhteysvälit kulkevat Helsingistä Lahteen, Turkuun, Hämeenlinnaan ja Tampereelle.

Asiakkaat mukana kehitystyössä

Veturin jäsenet ovat vuosien mittaan saaneet säännöllisesti VR:ltä ja sen yhteistyökumppaneilta yksilöityjä tarjouksia ja erilaisia etuja. Edulliset lipputarjoukset ovat olleet asiakkaille mieleen ja myös ravintolavaunun etuihin on tartuttu hyvin. Terveystrendi näkyy meilläkin: veturilaiset ostavat nyt erityisen innokkaasti puuroaamiaista ja salaattiannoksia.

Veturilaiset ovat viime vuosina osallistuneet aktiivisesti myös VR:n toiminnan kehittämiseen. Heidän avullaan on testattu niin uusia verkkosivuja kuin Allegron uutta ruokalistaakin. Lisäksi he ovat päässeet ensimmäisinä tutustumaan uusiin palveluihin kuten Roberts Coffee -kahvilavaunuun ja koeajamaan kehärataa.

Hauskaa matkantekoa ja mieleenpainuvia kohtaamisia

Yksi aktiivisimpia veturilaisia on helsinkiläinen eläkeläinen Helena Taskinen, joka käy junalla joka toinen viikko Kokkolassa tapaamassa 92-vuotiasta isäänsä. Junamatkailussa hän nauttii erityisesti junan nopeudesta, turvallisuudesta ja siitä, että matkan aikana voi tehdä kaikkea mukavaa kuten katsoa elokuvia ja jaloitella.

− Junassa voi myös sattua mukavia kohtaamisia. Kerran vastapäätäni istuva matkustaja kommentoi kirjaa jota olin lukemassa, ja päädyimme käymään pitkän keskustelun kirjallisuudesta. Tuolloin matka sujui tavallistakin nopeammin, Taskinen muistelee.

Taskinen on ollut Veturin jäsen asiakasohjelman perustamisesta alkaen. Mieleenpainuvimpana etuna hän mainitsee kutsun jääkiekko-otteluun, johon hän lähti yhdessä poikansa kansa.

Kiitoksena #miljoonakahvit junissa

Juhlimme miljoonan veturilaisen joukkoa tarjoamalla asiakkaille aamusumpit keskiviikkona 27.4. klo 6−12 kaikissa kaukojunissa, joissa on ravintola- tai kahvilapalvelut. Jos olet liikkeellä silloin, tule ja nappaa #miljoonakahvi’t.

Kohti parempaa junanettiä

vr_nighttrain_final_TIFF_SRGB_11.tif

Toimivasta langattomasta verkkoyhteydestä junassa on tullut tärkeä osa onnistunutta junamatkaa. Matkustajamme haluavat yhä useammin käyttää matka-aikansa töitä tehden tai netin viihdepalveluita kuluttaen. Tässä muutoksessa VR:n junaverkon on ajoittain ollut vaikea pysyä mukana.

Asiakaspalautteissamme paremmin toimivaa junaverkkoa on toivottu paljon. Vuoden 2015 aikana aloitimme mittavat toimenpiteet junien verkkoyhteyksien parantamiseksi. Nyt olemme pisteessä, jossa tehdyt panostukset alkavat näkyä asiakkaidemme arjessa.

Oletko huomannut eron junaverkon toiminnassa?

Nopeampi yhteys

Junaverkon suorituskyvyn vaatimuksia nostavat lisääntynyt käyttäjämäärä sekä käyttötapojen muutokset. Junamatka taittuu mukavasti leffoja katsellen tai musiikkia kuunnellen, mutta tällainen käyttö aiheuttaa verkolle aivan erilaisia vaateita kuin vaikkapa sähköpostien selailu. Lisäksi pitkässä ruuhkajunassa yhtäaikaisten käyttäjien määrä voi olla varsin suuri.

Toimenpiteenä suorituskyvyn parantamiseksi asensimme kaikkiin InterCity- ja Pendolino-juniin sekä Allegroihin uudet 4G-modeemit. Tämän vuoden helmikuussa valmistuneet asennustyöt ovat välittömästi lisänneet verkon kapasiteettia ja nopeuttaneet datayhteyksiä.

Vähemmän pätkimistä

Junaverkko hyödyntää puhelinoperaattorien verkkoja. Junat kulkevat kuitenkin usein alueilla, joilla ei ole tiheää asutusta ja joille ei siksi ole ollut tarvetta rakentaa erityisen nopeita yhteyksiä. Matkustajalle tämä näkyy joskus verkon pätkimisenä junassa.

Teemme tiivistä yhteistyötä puhelinoperaattoreiden kanssa. Olemme toimittaneet operaattoreille tietoa verkkojen katvealueista ja näin tukeneet myös heidän kehitystyötään. Kattavuutta parannetaankin jatkuvasti alueilla, joilla katveita on tunnistettu.

Parempi on, paremmaksi tähdätään

On mukava huomata, että tehdyt toimenpiteet alkavat myös näkyä. Kysyimme matkustajiltamme junaverkon toimivuudesta ja lähes 70 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että junaverkko toimi heidän matkansa aikana hyvin tai erinomaisesti. Lisäksi noin 50 prosenttia oli sitä mieltä, että verkko toimi paremmin kuin ennen.

Haluamme tietenkin saada verkkoon tyytyväisten matkustajiemme määrän sataan prosenttiin. Tämän lisäksi käyttömäärät kasvavat todennäköisesti tulevaisuudessakin hurjaa vauhtia. Töitä junaverkon kehittämisessä riittää siis jatkossakin. Teemme kaikkemme, jotta pystymme vastaamaan asiakkaiden toiveisiin tulevaisuudessa!

Twiittaa meille mielipiteesi tai parannusehdotuksesi junaverkon toimintaan liittyen.

Norsunluutornissa on turvallisempaa


 
Vastajauhetun kahvin tuoksu, aamuauringon sarastus työhuoneen ikkunassa. Kello on 7.30, ja käytävillä on vielä ihanan hiljaista. Luen nopeasti päivän uutiset ja alan purkaa sähköposteja. Näin aloitan jokaisen päivän. Tuttua ja turvallista. Käytävillä kohtaan palaverista toiseen juostessani samoja kasvoja joka päivä. En ehdi kuin tervehtiä pikaisesti. En tiedä vastaantulevan nimeä saati, mitä hän meillä työkseen tekee. Juoksen palaveriin, toiseen ja ehkä kolmanteen. Jokainen päivä toistaa samaa kaavaa, vaikka käsiteltävien aiheiden sisällöt vaihtelevat.
 
Olisihan se kiva tietää, kuka se käytävän toisessa päässä istuva pitkä tumma mies on ja mitä hän tekee työkseen… Ennen kaikkea se olisi äärimmäisen hyödyllistä puolin ja toisin tietää, mitä me teemme ja miten yhdessä keskustelemalla voisimme ymmärtää toistemme tapaa tehdä työtä ja löytää ehkä uusiakin tapoja työskennellä.
 
Myönnän, että se lähteminen täältä norsunluutornista on välillä hiukan vaikeaa, jos ei ole hyvää syytä lähteä. Joka kerta se on ollut kuitenkin palkitsevaa ja energisoivaa kohdata uusia ihmisiä ja keskustella siitä, mitä me kukin teemme. Isompi kuva liiketoiminnasta hahmottuu ja omaan työhön saa uutta näkökulmaa.
 
VR-konserni on kannustanut työntekijöitään hakemaan mukaan vuosittain järjestettävään vaihto-oppilasohjelmaan, jotta mahdollisimman monella olisi mahdollisuus päästä kokeilemaan pariksi päiväksi toisen ammattilaisen työtä. Palautteen perusteella hyöty on ollut molemminpuolista: sekä isäntäpaikka että vaihto-oppilas ovat hyötyneet vaihdoista ja sen myötä tulleista uusista näkökulmista. Tämän lisäksi konserni järjestää pari kertaa vuodessa Avoimet ovet -tapahtumia. Viime syksynä halukkaat pääsivät tutustumaan Helsingin varikon toimintaan: kuinka junia pidetään kunnossa ja huolletaan. Tänä keväänä järjestetään vastaavanlainen tilaisuus jonnekin muualle. Meitä kehotetaan myös kutsumaan kylään työpaikalle tärkeitä sidosryhmiä. Ja jos kutsua ei kuulu, niin kutsutaan itse itsemme. Vaihtoehtoja siis on, kunhan uskaltaa astua ulos norsunluutornista.

Kuva: Pixhill.com

Älyä lennättimistä automatisaatioon

Älyliikenteellä tarkoitetaan tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämistä liikenteen parantamiseksi. Älyliikenteen käytön leviämisellä on laajoja vaikutuksia työn tuottavuuteen ja käyttäjien tasa-arvoiseen palveluun. Koko nykyisen rautatieliikennejärjestelmän perusta JKV, junien kulunvalvonta, on oikeasti älyliikennettä, vaikka se ei tule ensimmäisenä mieleen. 100 vuotta sitten kukoistanut lennättimien käyttäminen junien liikkeiden seuraamiseksi oli myös oman aikansa älyliikennettä.

Junaliikenteen kulunvalvonta on mahdollistanut kulkutietojen jakamisen avoimena datana. Se on synnyttänyt lukuisia uusia sovelluksia matkustajien käyttöön. Liikenneviraston älyliikennepalvelu perustuu siis junien kulunvalvonnan kautta saatavaan tietoon. VR:n Junat kartalla -palvelu perustuu puolestaan kaluston paikannukseen ja paikkatiedolle tehtäviin laskentaoperaatioihin.  

Automatisaatio leviää raideliikenteessä

Liikenteen automatisaatiossa huomio on viime vuosina kiinnittynyt erityisesti tieliikenteen mahdollisuuksiin. On tietysti ymmärrettävää, että Elon Muskin futuristiset lupaukset autoilun sähköistymisestä ja automaattiajamisesta kiinnostavat suurta yleisöä. Niin raideliikenteen kuin työkoneiden automatisaatio on kuitenkin toimialallamme tärkeä mahdollisuus.

Työkoneautomaatio on merkittävä rautatieympäristössä käytössä oleva älyliikenneratkaisu. Työkoneet liikkuvasti älykkäästi, kun suunnitelmat viedään suoraan digitaalisessa muodossa käytettäväksi. Työkoneautomaation avulla tarkkuus, tehokkuus, työturvallisuus ja laatu paranevat.  

Infra ja liikenne  

Infrastruktuuri luo mahdollisuuden liikkumiselle. Myös älyliikenteen osalta pätee tämä syy-seuraus-suhde. Varsinkin tietoa yhdistelevien älyliikennepalveluiden pohjatyönä tarvitaan rautaista ratainfran tuntemusta.

Rataverkolle asetetaan nopeusrajoituksia, mikäli infrastruktuuri on huonossa kunnossa. Infran aiheuttamien nopeusrajoitusten juurisyiden analysoiminen kokonaistaloudellisesti sekä liikenteen että infrastruktuurin näkökulmista voi tuottaa uusia vaihtoehtoja.

Janne Pusa kertoi junablogissaan taloudellista ajotapaa ohjeistavan järjestelmän toteuttamisesta. Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka älykkään järjestelmän myötä syntyy myös muihin käyttötarkoituksiin, kuten infrastruktuurin toimivuuteen, käyttökelpoista tietoa. Järjestelmä antaa veturinkuljettajalle tilannekuvan. Toisaalta veturin mukana kuvattu video, ja mahdollinen konenäköanalyysi antaisi infrastruktuurista tilannekuvan.

Rautateiden älyliikenteen perinteet ulottuvat lennättimiin asti - minne yltää tulevaisuus?

1 2