VR tuo uuren nopean junayhteyre Turu ja Helsinki välil

Maaliskuun lopusta alkaen Turusta Helsinkiin pääsee jopa 20 minuuttia nykyistä nopeammin, kun VR avaa uuden express-vuoron kaupunkien välille. Matka-aika Turusta Helsinkiin kestää vain tunnin ja 38 minuuttia. Samaan syssyyn matka-aika lyhenee myös muilla Turun vuoroilla viidellä minuutilla.

Junamatkan merkittävä nopeutuminen onnistuu Pendolino-junan uusitun kallistusjärjestelmän ansiosta. Lisäksi kaupunkien väliltä on muutettu viittä nopeusrajoitusta yhdessä Liikenneviraston kanssa. Nopeuteen vaikuttaa myös se, että express-vuoro pysähtyy lähdön jälkeen vain Kupittaalla ja Pasilassa ennen Helsingin päärautatieasemalle saapumista.

Aikataulu passaavat nyt paremmin työmatkailijalle

Express-vuoro palvelee entistä paremmin työmatkoja tekevien ihmisten arkea, sillä junan lähtöajat on sovitettu työmatkalaisten tarpeisiin. Juna lähtee Turusta klo 7:08 ja saapuu Helsinkiin klo 8:46 sekä palaa Turkuun alkuillasta, lähtöaika Helsingistä on 16:10 ja saapumisaika Turkuun 17:48.

Kaikki Turun vuorot palvelevat matkustajia paremmin

Uuden yhteyden myötä Turun ja Helsingin välisten edestakaisten vuorojen määrä kasvaa yhteensä 14. Valtaosa vuoroista ei enää pysähdy Kirkkonummella, jolloin muidenkin vuorojen matka-aika nopeutuu viidellä minuutilla.

Olemassa olevien vuorojen aikataulut laitetaan uuteen uskoon niin, että ne palvelevat entistä paremmin Turussa tai Helsingissä tasatunnein alkaviin tai päättyviin tilaisuuksiin matkustavia ihmisiä. Uudet lähtöajat ovat Helsingistä xx:37 ja Turusta xx:30 ja saapumisajat Helsinkiin xx:23 ja Turkuun xx:30.

Uusi express-vuoro kuljettaa matkustajia 29.3. alkaen, jolloin myös muutokset muuhun liikenteeseen toteutuvat. Liput tulevat myyntiin pikapuoliin. Rantaradan matkustajia hellitään nopeampien yhteyksien lisäksi myös alkuvuodesta raiteille tuodulla Robert's Coffee -vaunulla, joka tarjoilee matkustajille kahvihetkiä ihan uudessa makuluokassa.

– Täsä meil on ny simmone uus pikaraitiotiä ihan Helsinkii asti. Tervetuloa!

Tekstiä muokattu 23.3.2016.

Elielkin oli täällä

Mistä tunnistaa hyvän arkkitehtuurin? Antiikin aikana jo määriteltiin arkkitehtuurin arvoiksi: kauneus, käytettävyys ja kestävyys. Hyvässä arkkitehtuurissa nämä arvot kestävät myös aikaa.

VR pääkonttori eli Rautatiehallitus on toiminut samoissa tiloissa nyt 106 vuotta. Helsingin rautatieaseman suunnittelun sai arkkitehti Eliel Saarinen 1904 pidetyn arkkitehtikilpailun voittona. Rakennus oli valtava hanke tuon ajan Suomessa ja olisi vielä tänä päivänäkin. Käsin tehdyt piirustukset veivät aikaa ja työmaalla piti antaa ohjeita koko rakentamisen ajan. Saarinen perustikin oman toimiston hallintorakennuksen kolmanteen kerrokseen jossa työskenneltiin aina vuoteen 1914 saakka. Paikalla oli koko ajan ainakin yksi työtekijä laatien detaljipiirustuksia.

Rakennesuunnittelijana oli Valtionrautateiden oma siltasuunnittelija Jalmar Castren joka oli betonirakentamisen pioneeri Suomessa. Hänestä tuli myöhemmin vuonna 1923 Valtionrautateiden pääjohtaja.

Vuonna 1909 hallintorakennusosa valmistui ja siellä oli nelisensataa huonetta.
Rakennuksessa oli työntekijöitä yhtä paljon kuin tuon ajan pienessä kaupungissa oli asukkaita. Rautabetonirakenteet, keskuslämmitys, sähkövalot, vesivessat ja kaksi hissiä edustivat teknistä edistyksellisyyttä.

Rautatiehallituksen arvokkaimmat tilat olivat ja ovat edelleen istuntosali, pääjohtajan huone sekä johtajien huoneet jotka sijoitettiin kaikki toiseen kerrokseen.
Muita arvokkaita tiloja ovat sisääntuloaulat ja pääporras sekä käytävät jotka ovat joka kerroksessa vähän erilaiset korkeudeltaan ja kattomuodoltaan. Pisin käytävä on jopa 150 metriä.

Koska Eliel Saarinen oli paikalla koko Rautatiehallituksen rakentamisen ajan ja siellä näkyy hänen arkkitehtuurityylinsä myös parhaiten. Rakennus on kokonaistaideteos jossa ulko- ja sisäarkkitehtuuri ovat yhtä tärkeitä. Tunnelmaa luotiin aivan omanlaisella värityksellä ja detaljisuunnittelulla. Myös huonekalut olivat osa kokonaissuunnitelmaa. Hallintorakennukseen Saarinen suunnitteli uniikkikalusteet johtajien huoneisiin ja työtiloihin sarjavalmisteiset huonekalut, joita tehtiin lisää samoilla piirustuksilla monessa eri vaiheessa. Alkuperäisiä Saariskalusteita on ollut käytössä 106 vuotta. Harva nykykaluste tulee saamaan tuollaista elinkaarta.

Pääkonttori on hyvin säilyttänyt alkuperäiset tyylipiirteensä, koska käyttötarkoitus on pysynyt samana. Alun perin valitut materiaalit ovat myös olleet kestäviä kuten betonimosaiikkilattiat, massiivipuiset ovet ja rapatut pinnat. Säilymisen on myös mahdollistanut talon oma ammattikunta; rautatiearkkitehdit ja talon omat korjaustyöntekijät sekä puusepät ovat sadan vuoden aikana pitäneet Saarisen perinnöstä huolta.

Tyylisuunta oli Suomessa 1900-luvun alussa muuttunut kansallisromantiikasta jugendiin ja kansainvälisesti puhuttiin art nouveausta. Helsingin rautatieasema ei kuitenkaan edusta puhtaasti mitään noista.  Puhutaankin Saarisen tyylistä, koska se oli tunnistettavasti hänen omaansa verrattuna ajan muihin arkkitehteihin.

Helsingin rautatieasema oli nuoren arkkitehdin mestarityö, joka johdatti myöhemmin Eliel Saarisen kansainväliseen kuuluisuuteen.

Vectron-sähköveturi nyt Suomessa

Vectronista tulee VR Groupin tehokkain veturi. Veturi soveltuu sekä nopeaan matkustajaliikenteeseen että raskaaseen tavaraliikenteeseen. Sen huippunopeus on 200 km/h ja veturi on yhteensopiva VR Groupin nykykaluston kanssa. Laajalla testiohjelmalla varmistetaan sähköveturin toimivuus pohjoisen vaativissa olosuhteissa.

Veturiin asennetaan uusi EU-standardien mukainen kulunvalvontajärjestelmä, joka otetaan käyttöön ensimmäistä kertaa Suomessa. Tämä sekä lukuisa joukko muita ominaisuuksia vaativat mittavaa testausta toiminnallisesti ja teknisesti ympäri rataverkkoa.

Ympäristöystävällinen ja energiapihi työjuhta

VR Groupin tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta sekä matkustaja- että tavaraliikenteessä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Uusi sähköveturi mahdollistaa entistä suuremman osan tavaraliikenteen kuljetuksista sähkövedolla. Sen teho vastaa noin 60–70 perheautoa. Veturi voi vetää reilut 2 000 tonnia painavaa tavarajunaa. Veturissa on kaksi dieselmoottoria sekä radio-ohjaus, joiden avulla voidaan tehostaa toimintaa ja korvata dieselvetureita kuormausalueilla ja lyhyillä sähköistämättömillä rataosuuksilla.

Investointi asiakkaita varten

Veturihankinta on osa merkittävää VR Groupin kalustoinvestointien sarjaa. VR Group on hankkinut parin vuosikymmenen aikana uutta kalustoa noin miljardilla eurolla. Vectronin osuus tästä on yli 300 miljoonaa euroa. VR Groupin iso veturihankinta on tehty vastaamaan asiakkaiden tarpeita. VR:n tavoitteena on lyhentää matkustajaliikenteen matka-aikoja ja vastata teollisuuden monenlaisiin kuljetustarpeisiin. 

Tauon paikka

Kahvihetket ovat tärkeitä. Ihmiset kohtaavat usein kupposen ääressä. Mutkaton ja kotoisa tunnelma tuotiin myös Robert’s Coffee -vaunuun. Vaunu liikennöi päivittäin rantaradalla Helsinki–Turku–Helsinki-välillä ja se piipahtaa kolmen viikon välein myös Tampereella. Katso kuvat, kuinka Robert’s Coffee -vaunu luotiin.


 

 

 

Vaunun suunnittelu: Robert’s Coffeen luova johtaja Henrika Paulig
Kuvat: Ville Rinne, Otavamedia

Konenäöstä hyötyä rautateille

 

Digitalisaatio näkyy rautatieympäristössä ja VR Trackissä muun muassa innovatiivisina kokeiluina. Yksi uusimmista onnistumisistamme on ollut kuvien koneellisen analysoinnin eli konenäön hyödyntäminen. Konenäössä tietokoneelle opetetaan esimerkkikuvilla, minkälaiselta jokin kohde näyttää. Konenäöllä voidaan tunnistaa esimerkiksi muotoja, värisävyjä ja tekstiä. Aineistoa voidaan analysoida konenäöllä videoiden kuvaamisen jälkeen tai reaaliaikaisesti kuvauksen aikana.

Konenäköä hyödynnetään esimerkiksi teollisuustuotannon laadunvarmistuksessa sen sijaan, että ihminen seuraisi tuotantoa linjalla. Autoihin on kehitetty konenäköä hyödyntäviä ominaisuuksia, jotka seuraavat jatkuvasti kaistalla pysymistä, turvaväliä, nopeusrajoitusta ja kevyttä liikennettä. Arkipäiväisin sovellus konenäöstä on pullojen muodot tunnistava pullonpalautusautomaatti. Myös älypuhelimet hyödyntävät konenäköä kameran kasvontunnistuksessa tai ominaisuudessa, jolla voi kääntää kuvasta tunnistetun tekstin haluamalleen kielelle.

Onnistunut kokeilu

Rautateillä tavoitellaan radan fyysisten merkkien vähentämistä. Junankuljettaja saa samaa tietoa tietojärjestelmistä, joiden ylläpitäminen on fyysistä infrastruktuuria tehokkaampaa. Radan nopeusmerkkien merkitsemiskäytännöt uudistetaan. Sen suunnittelua varten tarvittiin tarkka kuvaus nykytilanteesta. Analysoimme nopeusmerkit yli 13 000 kilometriltä rataverkkoa käyttäen konenäköä.

Liikennesektorilla on kokeiltu konenäköä Suomessa, mutta tämä on tietääksemme ensimmäinen toteutus rautateillä. Konenäön käyttäminen oli meille uutta, joten projektia suunnitellessa halusimme ensin kokeilla ja varmistaa konenäön toimivuuden. Mikäli emme olisi olleet tyytyväisiä konenäön analyysiin, olisimme voineet palata analysoinnissa ihmissilmiin konesilmien sijaan.

Projektin kuvaukset tehtiin pimenevinä syysiltoina, joten konenäkö joutui todelliseen testiin. Osa videomateriaalista kuvattiin täysin pimeissä olosuhteissa, sillä osalla liikennöitävistäkään radoista ei kulje valoisan aikaan säännöllistä liikennettä. Pääsimme silti yhteistyössä junankuljettajien ja muiden projektissa avustaneiden tahojen kanssa hyvään lopputulokseen.

Hyödynnetään tätä lisää!

On ollut mahtavaa työskennellä projektissa idean syntymisestä alkaen. Henkilöstöllämme on huikea määrä asiantuntemusta, jota yhdistelemällä uusiin teknologioihin ja tuoreisiin näkökulmiin voidaan saavuttaa tehokkaita ratkaisuja ja mielenkiintoisia risteytyksiä. Nyt lähdemme suunnittelemaan henkilöstömme kanssa uusia sovelluskohteita.

1