Aseman kesäinen kaunotar


Malus Hyvingiensis – rautatienomenapuu.

Istutin kuvan puuntaimen vuonna 1992 siirtolapuutarhaani, ja se on kiistatta koko puutarhan kaunein puu kaikkina vuodenaikoina.

Melkein joka rautatieaseman eduspuistosta Suomessa löytyy rautatienomenapuu. Latinalaisen nimensä se on saanut Hyvinkäällä sijainneen rautateiden keskustaimiston mukaan, jossa tämä riippuva omenapuu jalostettiin sata vuotta sitten.

Omenapuun laaja oksisto leikattiin sateenvarjon muotoon. Se on hyvin edustava kaikkina vuodenaikoina: keväällä valkoisenaan kukkivana, syksyllä täynnä pieniä punaisia omenoita ja talvella pelkän oksiston muotonsa vuoksi.

Rautatieomenapuusta tuli pian rautatieasemien symbolipuu, jota haluttiin hankkia myös yksityiskäyttöön. Ja niin taimien myynti aloitettiin, ja vielä nykyäänkin sitä on saatavissa Suomen suurimmista taimistoista.

Laaja asemapuisto – suomalainen erikoisuus

Suomessa oli tapana rakentaa laajoja rautatiepuistoja, jotka kokosivat koko asemanseudun rakennuskannan vihreälle vyöhykkeelle. Kyseessä oli ainutlaatuinen ilmiö rautatiemaailmassa.

Koko asema-alue puistoineen oli noin 100 metriä leveä ja 300–900 metriä pitkä kaistale radan varressa, aseman suuruuden mukaan.

Valtionrautateiden rakentaminen – asemineen ja niihin liittyvine rakennuksineen sekä asemapuistoineen – oli merkittävä osa suomalaista historiallista rakennuskulttuuria.

Lähes kautta maan ulottuvana verkkona asemilla oli tärkeä merkitys, ja ne toimivat uuden arkkitehtuurikielen ja rakennuskulttuurin levittäjinä.

Suomen rautatiearkkitehtuurin suunnittelun korkean laadun takasi oma virkamieskunta.

Jo 1870-luvulla Valtionrautatielle palkattiin ensimmäinen rautatiearkkitehti ja ylipuutarhuri, joiden yhteistyönä varhaisimmat rautatiemiljööt syntyivät. Heidän apunaan olivat koko rakentamisen organisaatio ja keskuspuutarhan lisäksi neljä alueellista taimipuutarhaa.

 

Kunnianhimoinen kasvivalikoima

Asemapuistojen kasvivalikoima oli alusta lähtien kunnianhimoinen tuon ajan Suomessa.

Siluetin korkeimman elementin muodostivat jalot lehtipuut, kuten lehmukset, tammet ja vaahterat. Myös kotoisia lajikkeita, kuten koivua ja pihlajaa, käytettiin. Havupuista yleisimpiä olivat pihtakuusi, sembramänty, lehtikuusi ja vuorimänty.

Rautatieasemien lehmuslajike jalostettiin soveltuvaksi Suomen ilmasto-olosuhteisiin etelästä melko pohjoiseen saakka.

Puita istutettiin kujanteiksi mutta niitä käytettiin myös yksittäisinä maisemapuina.

Asemien kesäistutukset ja -kukat olivat hyvällä tyylitajulla suunniteltuja, ja kasvilajit vaihtuivat muotien mukaan. Harvinaisuudetkin levisivät kotikäyttöön Suomessa.

Kohtaamispaikka kaupunkilaisille

Rautatieasema oli jo tuolloin ihmisten kohtaamispaikka. Siellä näkyi koko elämän kirjo.

Asemaravintolaan pistäydyttiin nauttimaan virvokkeita, ja kävelyt eli promenadit asemapuiston kuvioharavoiduilla hiekkateillä olivat suosittu kaupunkilaisten harrastus ennen radio- ja televisioaikakautta.

Puistosta löytyivät koristeellinen kaivo ja puinen huvimaja, jonka penkeillä kaupungin asukkaat viettivät aikaa iltaisin ja viikonloppuisin katsellen saapumisen ja lähdön tunnelmaa.

Asemapuisto oli usein kaupungin tai taajaman ensimmäinen julkinen puisto.

Rautateiden sisäisillä asemien puistokilpailuilla pidettiin yllä laatua ja hyvää kunnossapitoa aina 1960-luvulle saakka. Puutarhatoiminta oli silloin laajimmillaan, ja liikennepaikkoja istutuksineen oli noin 500.

Rautatienomenapuut muistuttavat edelleen asemaympäristöjen kukoistuksesta.

Vapauta henkilöstön luovuus yhdessä innovoimalla

Elämme maailmassa, jossa yritykset kohtaavat yhä viheliäisempiä ongelmia ja nopeampia muutoksia markkinoilla.

Tämän takia tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja perinteisen "suunnittelutalouden" rinnalle sekä sopiva tasapaino uuden luomisen ja nykyisen operatiivisen toiminnan tehokkaan pyörittämisen välille.

Esimerkiksi Paul Hobcrat kirjoittaa blogissaan yritysten haasteesta tasapainoilussa tehokkuuden ja muutoskykyisyyden välillä.

Perinteisellä tavalla asiantuntijavetoisestikin syntyy oikein hyviä suunnitelmia ja toteutuskin sujuu yleensä vallan mainiosti. Miksi siis käytäntöjä pitäisi muuttaa?

Muutostarvetta puoltaa pari keskeistä syytä:

1. Motivaatio
2. Lopputuloksen laatu

Mahdollisuus vaikuttaa on yksi tärkeimmistä motivaatiota lisäävistä tekijöistä. Lisäksi avoin keskustelu lisää luottamusta.

Kun luovassa ideointityössä ja suunnittelussa ovat mukana henkilöt, joiden työtä muutos koskee, niin muutoksen viestintä ja läpivienti helpottuvat.

Lopputuloksen laatuun vaikuttaa positiivisesti se, kuinka laajasti ja monenlaisia ihmisiä saadaan ideoimaan muutosta. Laatuun vaikuttaa myös, kuinka innostuneita henkilöt ovat ja ovatko he täysin sydämin mukana.

Henkilöstön luovuus käyttöön

Ideoinnin apuna käytetään monenlaisia luovuutta edistäviä työtapoja. Esimerkiksi työpajoissa ideoita kerätään, jalostetaan ja valitaan yhdessä.

Luovilla työtavoilla osallistujia autetaan tarkastelemaan tilannetta uudesta näkökulmasta tyypillisestä poikkeavalla tavalla. Näin voidaan päästä perinteisistä ajatussolmuista irti ja nähdä uusia mahdollisuuksia.

VR-konsernissa ideatoiminnan buustereina paljon käytetyt avoimet haastekampanjat ovat erinomainen tapa saada koko henkilöstön luovuus käyttöön.

Yhteiseen haasteeseen kerätyt ideat herättävät VR-konsernin ideajärjestelmässä, Ideat kehiin -sivustolla, paljon keskustelua ja kehittelyä.

Käytimme kesäkuun alussa ensimmäistä kertaa työpajaa haastekampanjasta saatujen ideoiden jalostamiseen ja prototyyppien rakentamiseen.

Työpaja sai loistavan hyvää palautetta osallistujilta, ja odotukset kasvavat syksyn kahta seuraavaa työpajaa kohtaan.

Uudet toimintatavat kokeilussa

 

Aloitimme keväällä kaksivuotisen hankkeen VR-konsernin innovaatiotoiminnan kehittämiseksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) kanssa.

LUT:n tutkijat ovat mukana rakentamassa yhdessä meidän kanssamme omaan yrityskulttuuriimme ja ympäristöömme parhaiten sopivia toimintamalleja, joiden kautta uudistamme innovaatio- ja kehityskulttuuriamme.

Viime vuoden lähes 2 000 henkilöstöltä tulleesta ideasta noin 750 ideaa liittyi suoraan asiakasrajapintaan.

Jos jokin asia palvelussa on asiakkaalle ongelma, on se sitä ihan varmasti myös asiakasta palvelevalle henkilökunnalle. Tämä näkyy haluna kehittää asiakaspalvelua sujuvammaksi ja asiakkaan tarpeita vastaavaksi.

Kokeileminen on tärkeä osa uusien ideoiden viemistä käytäntöön, sillä käyttäjien mieltymyksiä on vaikea ennustaa etukäteen.

Myös VR-konsernin toimitusjohtaja Mikael Aro peräänkuuluttaa EK:n haastattelussa rohkeaa kokeilukulttuuria, jonka etuna on nopea oppiminen pienillä kustannuksilla.

Pyrimmekin jatkossa yhä enemmän ketterään kehittämiseen, jossa suunnitelma rakentuu kokeiluista saatujen oppien kautta.

Kuvat: Pixhill.com

1