Uutta väkeä Kehäradalle

"Just noin. Kävelkää rennosti ja jutelkaa, katse välillä kameraan. Hyvä!” Kuvaajaa ohjaa veturinkuljettaja Lassia ja konduktöörejä Leaa ja Juhoa, kun otamme valokuvia lähiliikenneyksikön rekrytointeja varten.

Raiteella 18 käy kova puheensorina. Matkustajia purkautuu junista, ja osa jää seuraamaan puuhiamme. Iloiset mallimme ovat onneksi tottuneet työskentelemään ihmispaljouden keskellä.

Lähiliikenteen työntekijät Lassi, Lea ja Juho lupasivat esiintyä valokuvissa, joita olemme käyttäneet viime viikolla alkaneissa rekrytoinneissamme.  

Haku kestää konduktöörien osalta koko talven, sillä uutta väkeä koulutetaan jopa 150. Kuljettajahaku kestää 7. lokakuuta asti. Heitä haetaan reilut parikymmentä helmikuussa alkavaan koulutukseen.

Lue tarkemmat tiedot hakuilmoituksista VR:n työpaikkasivuilta.

Isot koulutushakumme liittyvät ensi kesänä avautuvan Kehäradan liikenteeseen. Noin 180 uutta työntekijää on haaste mille tahansa työpaikalle, mutta VR:n lähiliikenneyksikössä uutta porukkaa odotetaan luottavaisin mielin.

Yksikössä on totuttu nopeatempoiseen arkeen, ja perehdytys on suunniteltu hyvin. Teoriaa ja työhönopastusta on sopivissa määrin ja vuorotellen.

Lähiliikenneyksikkö pähkinänkuoressa

  • Kesällä 2014 aloittanut yksikkö toimii pääkaupunkiseudulla ja vastaa siitä, että yhteensä noin 900 junavuoroa vuorokaudessa liikkuu ajallaan ja turvallisesti asiakkaitaan palvellen.
  • Yksikkö operoi HSL:n ostamaa lähijunaliikennettä sekä vastaa VR:n vyöhykeliikenteestä Helsingistä Riihimäelle, Lahteen ja Kirkkonummelle.
  • Työtä tehdään vuoroissa yhteensä 650 ammattilaisen voimin, joista suurin osa toimii kuljettajina ja konduktööreinä.
  • Yksikkö valmistautuu yhdessä henkilöstönsä kanssa voittamaan HSL:n kilpailutuksen.

Kolmessa tunnissa saimme useita onnistuneita otoksia, joista valitsimme viisi kuvaa aktiivikäyttöön. Joko sinä huomasit mainoksemme Metrossa?

Lauantain liikenteessä riitti vilskettä

VR:n operaatiokeskuksessa syntyi viime lauantaina odottamatonta vilskettä. Helsingin ratapihan liikenteenohjausjärjestelmä meni epäkuntoon noin tunnin ajaksi.

Liikenneviraston järjestelmässä ilmennyt häiriö esti vaihteiden kääntämisen ja opasteiden antamisen junille Helsingin ratapihalta aina Oulunkylään ja Huopalahteen saakka.

Helsingistä lähtevät lähiliikenteen junat peruttiin vian aikana, ja Helsinkiin päin tulevat lähijunat odottivat tilanteen korjaantumista. Kaukoliikenteen junat taas odottivat Helsingin asemalla, Ilmalan varikolla tai radan varrella.

Pasilassa sijaitseva lähiliikenteen kalustonohjaus, yksi operaatiokeskuksen toimijoista, suunnitteli vielä tilanteen ollessa päällä, miten liikenne saadaan jälleen mahdollisimman nopeasti kulkemaan häiriön korjaannuttua.

Palapeli kokoon tiimityöllä  

Tällaisessa häiriötilanteessa palapeli koostuu paitsi kalustonohjauksesta, myös liikenteen- ja henkilöstönohjauksesta.

Yhdessä Liikenneviraston liikenteenohjauksen kanssa suunnitellaan Helsingin aseman raiteiston käyttö ja operaatiokeskuksen henkilöstönkäyttäjien kanssa konduktöörien ja veturinkuljettajien ohjaus.  

Ongelmia aiheuttaa se, että kerrannaisvaikutukset tuntuvat vielä vian korjaannuttuakin. Kun junia vihdoin saadaan liikkeelle, suuri osa lähtevien junien henkilökunnasta on vasta saapumassa Helsinkiin.  

Onni onnettomuudessa, että tällä kertaa kyseessä oli liikennemääriltään hiljaisempi lauantai-ilta eikä kiireisin arkipäivän ruuhka-aika.

Siitäkin olisi selvitty operaatiokeskuksen toimijoiden, juna- ja asiakaspalveluhenkilökunnan sekä Liikenneviraston välisellä hyvällä tiimityöskentelyllä.

Kuva: VR Group / Juuso Noronkoski

Mieti miten kuljet!

Kansainvälistä Liikkujan viikkoa vietetään 16.–22. syyskuuta.

Liikkujan viikko kannustaa kiinnittämään huomiota omiin liikkumisvalintoihin – mikä on valintojen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan?

Liikkujan viikon teemapäiviä ovat Kimppakyytipäivä, Etätyöpäivä ja Auton vapaapäivä.

Tietotekniikan kehittyminen on monessa työssä tehnyt mahdolliseksi etätyön ja -kokousten lisäämisen, ja sitä kautta liikkumistarvetta on voitu vähentää.

Näistä kehitysaskelista huolimatta ihmisten pitää edelleen siirtyä paikasta toiseen. Tähän liittyy olennaisesti pohdinta: ”Mieti miten kuljet!”

Joukkoliikenne on ympäristöystävällinen ja hyvä vaihtoehto oman auton käytölle. Kun valitsee joukkoliikenteen oman auton sijaan, säästyy käytännössä koko oman auton käytön verran energiaa.

Miksi juna on vihrein valinta?

Matkustajajunien kyljissä on tarrat, joissa kerrotaan, että juna on vihrein valinta. Mutta mihin tämä perustuu?

Juna kuluttaa vähemmän energiaa ja tuottaa vähemmän päästöjä kuin muut liikennemuodot. Junien käyttämä sähkö tuotetaan uusiutuvalla energialla, vesivoimalla.

Uusiutuvalla energialla tuotetusta sähköstä ei synny ilmastonmuutosta kiihdyttäviä kasvihuonekaasupäästöjä. Samalla vältytään ilmanlaatua heikentäviltä pakokaasupäästöiltä.  

Junan kyydissä kulkee kerralla suuri määrä ihmisiä. Energiankulutus ei juurikaan lisäänny, vaikka matkustajia olisi enemmän. Energiatehokkuus on tärkeää, koska maailman energiavarannot ovat rajalliset.

Junaliikenne vähentää myös ruuhkia. Jos junamatkustajat vaihtaisivat junan autoon, kaupungit olisivat yhtä parkkihallia.

VR mukana Liikkujan viikolla

Liikkujan viikolla voi ostaa lähiliikenteen vyöhykelipun tarjoushinnalla VR Mobiilista. Menopaluulipun saa menon hinnalla, ja lippu on voimassa 12 tuntia ostohetkestä.

VR:n vyöhykelippu kelpaa HSL-alueen ulkopuolelle yltävillä matkoilla. Lipulla voi kulkea esimerkiksi Helsingistä Siuntioon, Järvenpäähän tai Lahteen.

Annetaan autolle vapaapäivä!

Konduktööristä on moneksi

Toimin pääsääntöisesti matkustajaliikenteen konduktöörinä, mutta olen vapaaehtoisesti lupautunut myös tekemään ratapihan töitä.

Ratapihaksi kutsutaan sitä lähinnä raiteista koostuvaa aluetta, mihin junat saapuvat ja mistä ne lähtevät esimerkiksi Tampereella.  

Tehtäviini kuuluvat esimerkiksi Turusta Pieksämäelle menevien junien veturien irrottaminen ja kytkeminen sekä jarrujen tarkastus.

Kun juna saapuu Tampereelle, sen ajosuunta on pohjoiseen päin. Koska juna jatkaa matkaa itään, veturi joudutaan vaihtamaan toiseen päähän, ja niin myös kulkusuunta vaihtuu.   

Monet matkustajat ovat ihmetelleet, ovatko he oikeassa junassa, koska juna tuntuu menevän takaisin siihen suuntaan, mistä tultiin.

Junan vaunujen ja veturin välissä on:

  • "lenkki", joka kiinnitetään koukkuun, joka yhdistää veturin ja vaunut. Sen avulla veturi vetää vaunuja
  • jarruletku, joka on erittäin tärkeä heti lenkin jälkeen, sillä letkun kautta veturinkuljettaja ohjaa jarruja matkan varrella
  • pääsäiliön paineletku, jonka kautta paineilma menee esimerkiksi kaikkiin oviin. Jos tämä jäisi kytkemättä, ovet eivät toimisi
  • kuulutuskaapeli, joka mahdollistaa kuljettajan ja konduktöörin kommunikaation sisäisellä puhelimella
  • 1 500 voltin kaapeli, joka syöttää sähköä veturista vaunuihin, jotta kaikki saavat kännykät ja läppärit ladattua

Konduktöörin työtehtäviin voi kuulua monenlaista, mikä on tämän ammatin valoisia puolia. Pääsemme välillä kokeilemaan muutakin kuin niitä päätoimisia tehtäviä.  

1