Millaisessa ideassa on hittipotentiaalia?

Helppokäyttöinen ja innostava ideasovellus, jossa kaikki voivat osallistua yrityksen kehittämiseen tasa-arvoisesti riippumatta tehtävästä tai työpaikan sijainnista – 24/7.  

Kuulostaako utopialta? VR:llä tämä on ollut totta jo kahden vuoden ajan.

VR:n henkilöstön käytössä oleva idea- ja innovaatiosovellus tunnetaan nimellä ”Ideat kehiin!”. Sen kautta kirjattiin viime vuonna noin 2 000 ideaa.

Kivimiesidea kampanjakasseista

Ehkä huomasit, että elokuussa oli myynnissä Kivimiespäivien huippuedullisia junamatkoja. 

Ajatus Kivimiespäivien hitti-ideasta syntyi syyskuussa 2013, ja vajaan vuoden päästä tämä VR:n historian suurin tarjouskampanja oli asiakkaidemme ilona ja hyötynä.

Lähiliikenteen palveluesimiehenä toimiva Joseph Ossou sai ajatuksensa VR:n Kivimiespäivistä katsellessaan erään tavaratalon kampanjakasseja. Hän kirjasi saman tien ideansa VR:n Ideat kehiin -sovellukseen.

Tuntui hienolta nähdä, kun Joseph keväällä pokkasi vuoden parhaan idean palkinnon Ideagaalassa. Samalla kerrottiin idean pohjalta toteutetusta Kivimiespäivät-kampanjasta.

Innovaatiot kannattavat

Ideatoiminnalla on useissa tutkimuksissa todettu yhteys kilpailukykyyn.

Esimerkiksi Arthur D. Littlen tutkimuksen (2013) mukaan yritykset, joilla on systemaattinen innovaatiotoiminta, saavat 13 prosenttiyksikköä paremman voiton tuotteistaan ja palveluistaan. Myös uusien tuotteiden tai palveluiden osuus liikevaihdosta on 19 prosenttiyksikköä korkeampi.

Ideat kehiin -sloganin mukaisesti: pienestä ajatuksesta seuraa suuri kehitys.

Kuva: VR Group / Ville Rinne

Paula Kuusipalo-Määttä

Toimin VR Groupin innovaatiopäällikkönä. Vastaan innovaatiotoiminnan kehittämisestä ja Ideat kehiin! -toiminnasta (VR:n ideatoiminta ja -sovellus).

Olen kiinnostunut siitä, miten organisaatiossa voidaan edistää tiedonkulkua, työhön sitoutumista ja tätä kautta myös kannattavuutta ottamalla joukkojen viisaus käyttöön.

Kellotornin ajatonta kauneutta

Kellotorni on Helsingin päärautatieaseman maamerkki. Kellotaulut katsovat kaikkiin ilmansuuntiin. Ohikulkijat ovat seuranneet niistä ajan kulumista 1920-luvulta saakka. 

Kellotornin näköalatasanteelle johtavat betoniset portaat. Porraskuilua ympäröivät kauniit punatiilet, joilla tornin runkorakenne on muurattu. Ylös tornin huipulle, kellokoneistojen luokse, kavutaan puisia, tervalta tuoksuvia portaita pitkin.

Kellotornissa on näköalaparvekkeet jokaiseen ilmansuuntaan. Yhdeltä parvekkeelta avautuvat maisemat Helsingin ratapihalle ja Kaisaniemen puistoon, toiselta Rautatientorille ja aina tuomiokirkolle saakka.

Kellotorni oli avoinna yleisölle muutaman vuoden valmistumisensa jälkeen. OpenHouseHelsinki-tapahtumaan liittyvän arvonnan voittajat pääsevät syyskuussa tutustumaan torniin.

Kun kellotorni valmistui, mekaanisten kellojen punnuksia liikuteltiin lihasvoimalla. Sittemmin kellot on sähköistetty, ja ne ottavat aikansa Liikenneviraston keskuskellosta.

Punertavaan graniittiin puettu kellotorni kohoaa kadun tasosta 48,5 metrin korkeuteen. Jokaisen kellotaulun halkaisija on 3,3 metriä, ja kullakin minuuttiosoittimella on pituutta puolitoista metriä.

Kellotornin puurunkoinen huippu on päällystetty kuparisella katteella. Tornin kruunaa maapallo, joka symboloi aseman ja rautateiden kansainvälistä luonnetta.

Kuvat: VR Group / Sinihannele Mesilaakso

Rautatieammatit tutuksi: veturinkuljettaja

Sisään vaan, tervetuloa! Veturinkuljettaja Petri Miettinen toivottaa minut tervetulleeksi veturiin. Pääsen matkustamaan työpalaveriin Tampereelle ohjaamossa ja seuraamaan samalla kuljettajan työtä.

Ohjaamo on veturin kokoon nähden yllättävän pieni. Me kaksi mahdumme ohjaamoon juuri ja juuri. Mittareita ja merkkilamppuja riittää. Nykyään kuljettajilla on ohjaamossa myös tabletit, joista näkyvät ajoaikataulut ja tiedotteet. Tabletti kulkee vuorojen välillä kuljettajan mukana, ja hän käyttää sitä muutenkin työssään, muun muassa sähköpostien lukemiseen.

Matka alkaa, kun kuljettaja saa konduktööriltä lähtöluvan: matkustamossa kaikki kunnossa!  

Itsenäistä ja vastuullista työtä

Olen aiemmin kokeillut veturin ajamista simulaattorissa ja yllätyin, kuinka monta asiaa pitää tehdä samaan aikaan. Oikeassa veturissa seurattavia asioita tuntuu olevan vielä enemmän.

Tärkeä ajon aikana seurattava laite on junan kulunvalvontalaite (JKV). Sen tarkoituksena on varmistaa, että juna ei ylitä suurinta sallittua nopeutta ja noudattaa opasteita. Lisäksi kuljettaja painaa toisella jalalla turvalaitetta ja jarruttaa toisella, puhuu puhelimeen sekä tarkkailee opastimia ja nopeutta.

Monen asian hallitseminen yhtä aikaa on siis kuljettajalle todella tärkeää. Vireänä pitää pysyä niin yövuorossa kuin hieman yksitoikkoisilla radanpätkillä pitkän työvuoron aikana.   

Monet kuljettajamme kertovat viihtyvänsä työssä vastuullisuuden, mielekkyyden ja vuorotyön vuoksi. Arkivapaat ovat monelle tärkeä asia. Kun kalusto ja tekniikka uusiutuvat, saa työssä oppia ja opiskella uutta.

Mitä kuljettajalta vaaditaan?

Koulutukseen valittavien on oltava vähintään 18-vuotiaita. Suomen kielen kirjallinen ja suullinen taito pitää olla erittäin sujuvaa. Sopiva pohja on esimerkiksi ammatillinen koulutus tekniseltä alalta tai ylioppilastutkinto. Työkokemus vuorotyöstä ja kuljetusalalta on monesti eduksi.

Matkustajaturvallisuuden vuoksi ehdottomia vaatimuksia ovat myös hyvä terveys, kuulo ja näkö, erityisesti virheetön värinäkö.

Vaikka työ on itsenäistä ja vaatii vahvaa luottamusta omiin taitoihin, on tärkeää, että noudattaa yhteisiä sääntöjä ja pystyy paineenkin alla toimimaan niiden mukaan. Hyvät yhteistyötaidot ovat tärkeitä, sillä kuljettaja tekee tiimi- ja asiakaspalvelutyötä muiden kuljettajien ja eri ammattiryhmien kanssa.  

Tiesitkö tämän veturinkuljettajista?

  • Veturinkuljettajia työskentelee VR:llä noin 1 400. Näistä noin 1 100 ajaa kaukoliikenteen ja tavaraliikenteen vuoroja, loput lähiliikenteen vuoroja. Pieni osa työskentelee varikoilla huoltokuljettajina.
  • Veturinkuljettaja saa ajaa vain sellaista veturityyppiä, johon hänellä on tyyppikohtainen pätevyys. Pätevyys hankitaan koulutuksella, joka sisältää sekä teoriaopetusta että ajoharjoittelua.
  • Lähiliikenteessä kuljettajat ajavat ns. kaupunkijunia, joissa on matala lattia. Lisäksi HSL-alueen lähiliikenteessä ajetaan ns. Flirteillä eli Sm5-junilla. Lue lisää junakalustostamme, tietoa lähiliikenteen junakalustosta on koottu tänne.
  • Ennen työssä aloittamista pitää suorittaa hyväksytysti noin yhdeksän kuukautta kestävä koulutus, jonka toteuttaa VR:n tilaamana Kouvolan seudun ammattiopisto. Koulutus sisältää perehdytystä, teoriaopetusta ja käytännön työharjoittelua.
  • Haemme uusia henkilöitä koulutettavaksi veturinkuljettajiksi lähes vuosittain.

Helsingin keskeisimmät miehet juhlivat työn merkeissä

- Olemme ottaneet aamusta lähtien vastaan onnitteluita. Työn merkeissä juhlimme, kertovat tänään satavuotisjuhlapäiväänsä juhlivat Kivimiehet Helsingin päärautatieaseman edustalla.

Varhainen eläköityminen ei ole päivänsankareiden suunnitelmissa. Kivimiehet kävivät edellisvuonna läpi perusteellisen kuntoremontin, joka on nuorentanut herrojen olemusta ja ryhtiä silminnähden. Arvioiden mukaan Kivimiesten työurat pitenivät remontin myötä noin sadalla vuodella.

- Odotamme hyvillä mielin syksyn pimeneviä iltoja. Lyhtyihimme on asennettu uudet led-valaisimet, joilla kelpaa valaista asemalle kiiruhtavien matkustajien tietä, miehet kertovat.

Kuvanveistäjä Emil Wikströmin veistämät Lyhdynkantaja-patsaat valmistuivat vuonna 1914. Kivimiehiksi veistoksia ryhdyttiin kutsumaan 2000-luvun alussa, kun VR otti patsaat osaksi mainontaansa. Kivimiesten historiasta ja VR:n vanhoista mainoskampanjoista koostuva sivusto on juhlan kunniaksi avattu osoitteessa vr.fi/kivimiehet.

Kivimiehet toivovat huomionosoitusten sijaan suomalaisten jakavan yhteisen muistonsa ja kuvansa Kivimiesten kanssa. Muiston voi kertoa täällä.

1 2