Suunta muuttui sunnuntaina

Läntiset kaupunkiradat ovat muuttaneet liikennöintisuuntiaan. Kun M-, A- ja L-junat ennen ajoivat oikealla, ajavat ne nyt vasemmalla samalla tavoin kuin pääradan lähijunat. Liikennevirasto muutti kulkusuuntaa, sillä se ennakoi kehäradan liikennöinnin alkamista. Matkustajille tämä tuottaa päänvaivaa muuttuneina laitureina.

Muutosta on rummutettu kaikissa mahdollisissa kanavissa etukäteen. Liikenneviraston viesti uutisoitiin muun muassa Metrossa ja Helsingin Sanomissa, HSL käytti omat kanavansa muutoksen viestimiseen, ja VR:n Facebook-sivuilla julkaistu päivitys jaettiin kymmeniä kertoja. Kuulutusten ja laiturinäyttöjen lisäksi matkustajia opastivat oikealle laiturille laiturioppaat.

Pienen maanantaisen pikagallupin pohjalta tieto laiturimuutoksista oli tavoittanut ainakin osan matkustajista: lehtiä oli luettu ja Facebookissa päivitystä jaettu. Siitä huolimatta sunnuntaina ja maanantaiaamupäivällä matkustajia ohjanneilla junamyyjillä riitti työsarkaa.


- Tulin tänne aamulla puoli viideltä. Viiden ja kuuden välillä satoi vettä, sen jälkeen on ollut ihan mukavaa, kertoo Andrus Mustkivi, joka ohjasi matkustajia Malminkartanon aseman pohjoispäässä.


- Töitä riittää, totesivat Myyrmäen asemalla matkustajia ohjanneet Senja Rapila ja Niko Hintsala.

Malminkartano on yksi Vantaankosken radan kinkkisimmistä asemista, sillä se sijaitsee pitkässä tunnelissa, jossa laiturit reunustavat keskellä olevia raiteita. Laituria vaihtaakseen on käveltävä alikulun kautta toiselle puolelle. Aikaa kuluu, juna menee.

Kaikki eivät jaksa kiertää. Jokunen hurjapää päättää säästää aikaa, ja hypätä raiteiden ja jopa niitä erottavan aidan yli. Se ei ole erityisen viisasta. Ai miksikö ei? Vastausta voi etsiä australialaisen Metro Trainsin julkaisemasta rallatuksesta ”Dumb ways to die”. Pätee valitettavasti myös meillä Suomessa.

 

Vesa Stenvall

Työskentelen VR Groupin ympäristöpäällikkönä ja vastaan liikenteeseen liittyvistä ympäristöasioista. Työhöni liittyviä kokonaisuuksia ovat mm. liikenteen energiankulutus ja päästöt.

Työni parhaita puolia on tunne siitä, että saa olla mukana rakentamassa ekologisimpia logistiikan ja matkustamisen palveluratkaisuja asiakkaille ja yhteiskunnalle. Junablogissa tulenkin käsittelemään liikenteen ja ympäristön välisiä vuorovaikutussuhteita eri näkökulmista.

 

VR on somessa

Junat kartalla -sovellus kertoo, missä junat kulkevat.

Sosiaalinen media on tärkeä kanava asiakaspalveluyrityksille. Sitä kautta asiakkaat saavat tietoa elämäänsä vaikuttavista asioista, vastauksia kysymyksiinsä ja voivat jakaa tietoa eteenpäin äärettömässä digiavaruudessa. Yrityksille sosiaalinen media on loistava kanava kuunnella ja tarjota asiakaspalautetta, hakea kehitysideoita ja kertoa palveluista ja uudistuksista. VR on jo laajasti somessa.

Käytetyin kanava on Facebook, jossa meillä on yli 54 000 tykkääjää. FB vastaa junamatkustamiseen liittyviin kysymyksiin, kertoo junaliikenteen ajankohtaisia asioita sen kautta tarjotaan edullisia junamatkoja. Foursquare tarjoaa hyödyllistä tietoa junamatkustamisen paikoista. Google+   jakaa hyötytietoa VR:n palveluista ja eduista. Youtubesta voi katsoa vaikka sitä, miltä maailma näyttää veturinkuljettajan näkövinkkelistä tai sitä, miten VR on mainostanut palvelujaan. Työmahdollisuuksista VR-konsernista saa tietoa LInkedIn:istä. Taustatietoa junaliikenteestä ja VR:n toiminnasta on kerrottu jo vuoden ajan täällä Junablogissamme.

Uusia kanavia mietitään jatkuvasti. Twitterkin on suunnitelmissa, sen merkitystä tutkitaan suhteessa jo olemassa oleviin somepalveluihin. Aika moni asiakkaistamme haluaa tietää junaliikenteen tilanteesta ja siitä, miten juuri se oma junani kulkee. Tähän paras väline on Junat kartalla-palvelu, josta on saatavissa myös ilmainen mobiilisovellus. Reaaliaikainen junakartta kulkee siis taskussakin. Joka päivä VR ajaa 1200 matkustajajunaa joissa matkustaa 200 000 asiakastamme. Heistä jo aika moni tarkistaa liikennetilanteen karttapalvelustamme josta reaaliaikaiset tiedot saa yhden junan ja aseman tarkkuudella.

Perehdyttäminen on muutakin kuin tiedon välittämistä


Yleisesti voidaan nähdä, että uusien työntekijöiden perehdytyksessä on keskeistä, että työtehtäviin pääsee mahdollisimman nopeasti kiinni ja lakisääteiset vaatimukset täyttyvät. Onnistunut perehdytys takaa sen, että uusi henkilö pystyy tekemään työnsä tuottavasti. Tärkeää on myös varmistaa, että uusi henkilö pääsee sekä osaksi työyhteisöä että koko organisaation jäseneksi.

Olemme ottaneet VR-Yhtymässä muutaman viime vuoden aikana käyttöön uusia käytäntöjä ja työkaluja uusien työntekijöiden perehdyttämiseen. Meillä on muun muassa käytössä omat perehdytyssuunnitelmat asiantuntija- ja esimiestehtäviin, perehdytyspäiviä, verkko-oppimisratkaisuja sekä liiketoimintakohtaisia omia perehdytysjaksoja. Lisäksi omiin koulutusohjelmiimme, mm. veturinkuljettajaksi ja konduktööriksi, on hyvin tarkoin määritellyt perehdytysjaksot.   

Panostuksia on perehdyttämisen tehty, mutta miten olemme onnistuneet?

Lähdimme syksyllä arvioimaan perehdyttämiskäytäntöjämme kysymällä perehdytyksen onnistumista yli 400 uudelta VR:läiseltä. Lisäksi olemme keskustelleet liiketoimintajohtajien kanssa perehdyttämisen onnistumisesta, kehittämisestä ja tavoitetilasta. Kyselyn ja haastattelujen lisäksi halusimme ottaa koko henkilöstömme perehdyttämisen kehittämiseen mukaan. Heitimme haasteen koko henkilöstöllemme Ideat kehiin -haasteportaalimme kautta ja kysyimme, miten he kehittäisivät yhteisiä perehdyttämisen käytäntöjä. Saimmekin henkilöstöltä hienoja ehdotuksia, joista valitsimme jatkotyöstöön ideat uusien työntekijöiden ”kaveritoiminnasta” sekä kattavamman seurannan perehdyttämisen onnistumiselle.

Koko selvitystyön tulosten analysointi ja se, miten ryhdymme perehdytystämme kehittämään edelleen, ovat meillä vielä kesken, mutta käytyjen keskustelujen pohjalta on jo noussut selviä teemoja:

  • Perusasioiden ja työn tekemisen valmiudet perehdytetään hyvin, mutta olisiko tähän käytettävissä uusia tapoja?
  • Onnistummeko tarpeeksi hyvin siirtämään tietoa toimialamme erityispiirteistä, organisaatiostamme, organisaatiokulttuuristamme ja arvomaailmastamme?
  • Yleisesti nähdään, että ne tavat, joilla uusia työntekijöitä perehdytetään, kertovat paljon yrityskulttuurista. Mitä VR:n nykyiset perehdytyskäytännöt kertovat yrityskulttuuristamme?

Jotkut yritykset ovat vieneet tätä ajattelua pitkälle brändäämällä sekä rekrytointi- että perehdytysprosessinsa. Osalla henkilöstö ja sidosryhmät ovat rekrytoinneissa ja perehdyttämisessä hyvin aktiivisessa roolissa. Näin toimivat muun muassa Futuricen rekrytointi- ja onboarding-käytännöt.

Perehdyttäminen pitää siis nähdä laajempana asiana kuin tiedon välittämisenä. Tästä on esimerkkinä hyvä Lauri Luodon blogikirjoitus, jossa hän täsmentää perehdytyksen eri näkökulmia. Kuten hän kirjoittaa, perehdytyksen tarkoitus ei ole vain se, että välitetään tietoa uudelle henkilölle. Tarkoituksena on virittää halua ja oikeanlaista tunnelmaa työskentelyyn yrityksessä ja antaa tulijalle isompi kuva organisaation tarkoituksesta ja siitä, mikä sille on tärkeää. Luoto painottaa myös perehdytystä vuorovaikutteisena ja pitkänkestoisena asiana, jossa luodaan edellytykset ja halu menestykselliseen työskentelyyn yrityksessä.

Minkälaisia kokemuksia sinulla on onnistuneesta perehdyttämisestä?

Lehtikeleistä takapakkia tavarajunille

Tavaraliikenne, Vainikkala


Syksy on saapunut – värikkäät puut ovat kaunista katseltavaa, mutta vuodenaika tietää myös lehtikerrosta raiteille. Kun päälle tulevat vielä syyssateet, ovat kiskot yhtä 72 millimetriä leveää luistinrataa. Erityisesti raskaille tavarajunille tämä aiheuttaa ongelmien pitkissä ja jyrkissä mäissä.

Pahimpien "lehtikelien" aikaan tavarajunien painoa rajoitetaan, jotta näitä nk. mäkeen jääntejä ei sattuisi. Mutta erityisen huonot olosuhteet tai esimerkiksi se, kun veturin hiekoituslaite vikaantuu kriittisellä hetkellä, aiheuttavat näitä silloin tällöin.

Suomen monilla yksiraiteisilla rataosuuksilla tällainen heijastuu tietenkin nopeasti myös matkustajajuniin, jotka eivät pääse ohi tavarajunan seistessä mäessä. Tavarajunaa ei voi myöskään aivan helposti lähteä peruuttamaan takaisin edelliselle asemalle tai ohituspaikalle, koska mukana ei enää yleensä ole konduktööriä kuten ennen vanhaan.

Operaatiokeskus joutuu siis pikaisesti kartoittamaan, mistä saadaan nopeimmin avustava veturi paikalle. Jossain tapauksissa kyseeseen tulee juuri sen matkustajajunan veturi, joka odottelee metsätaipaleella läpi pääsyä.

Tällöin veturi irrotetaan junasta, operaatiokeskus tekee Liikennevirastoon kiireellisen ratakapasiteettianomuksen veturin siirrosta tavarajunan sijaintipaikkaan sekä avustavan veturin kuljettajalle aikataulun. Tavarajuna käydään auttamassa pois pinteestä, ja matkustajajuna saa veturinsa takaisin.

Tämän jälkeen junan jarrut pitää vielä tarkastaa, kuten turvallisuuden takia tehdään aina, jos veturi tai vaunuja on kytketty tai irrotettu junasta.

Tällaisessa toimenpiteessä vierähtää helposti tunti, jolloin operaatiokeskus alkaa välittömästi selvittää matkustajien jatkoyhteyksiä, joten työmme jatkuu vielä pitkään tilanteen jälkeenkin.

Kuva: VR Group/Leif Rosnell

(Liikenneviraston vastuulla on pitää rataverkko liikennöitävässä kunnossa.)

1 2