Suomen katsotuin kello

Harvalla yrityksellä on oma kellotorni. VR Groupilla on, ja sen ylätasanteelta on komeat näkymät Helsingin ylle. Arvioiden mukaan Helsingin päärautatieaseman kellotornissa sijaitseva kello on Suomen katsotuin kello.

Kello on yhteydessä keskuskelloon, joka vie viisareita eteenpäin minuutti minuutilta. Tornin kellokin on erehtyväinen. Kerran vuodessa, parissa joku neljästä kellosta saattaa jäädä jumiin tai myöhään. Näin käy, jos jostain syystä aikatieto ei kulje ylös lähes viidenkymmenen metrin korkeudelle. Silloin kelloseppä saa korkean paikan tehtävän.

Suomi siirtyy kesäaikaan jälleen viikonloppuna, mikä aiheuttaa pieniä muutoksia junaliikenteeseen. Muutoksista voit lukea tarkemmin täältä.

Miten junat kulkevat?

Mitä kaikkea tarvitaan toimivaan junaliikenteeseen? Mitä erilaisia rooleja rautatietoimijoilla on? Miksi junat joskus myöhästyvät? Kuinka paljon junia liikkuu päivässä Suomen rataverkolla?

Näihin ja moniin muihin kysymyksiin löydät vastauksen animaatiosta, joka kertoo Suomen rautatiejärjestelmästä.

Klikkaa ja tutustu! >>

P.S. Samalla voit lukea VR Groupin vuosiraportista, miten vuosi 2012 rautatiemaailmassa meni.

 

Pendolinoja petrataan

VR:llä on 18 kuuden vaunun Pendolino-junayksikköä. Junayksiköiden päädyissä on kytkimet, joilla kaksi junayksikköä pitäisi pystyä nopeasti kytkemään yhteen tai irrottamaan toisistaan. Tätä ominaisuutta tarvitaan, kun halutaan kasvattaa junan matkustajien kuljetuskapasiteettia, jakaa eri suuntiin jatkavat yksiköt tai yhdistää erisuunnista saapuvat yksiköt yhdeksi junaksi. Esimerkiksi Kouvolassa, Jyväskylässä tai Seinäjoella tästä ominaisuudesta on hyötyä. Helsingin päässä ruuhka-aikoina on jatkuva pula ratakapasiteetista.

Toinen Pendolinon perusominaisuus on aktiivinen kallistus. Tällä saadaan lisänopeutta kaarteisilla rataosilla matkustusmukavuuden kärsimättä. Esimerkiksi Jyväskylän mutkaisella radalla tästä syntyy merkittävää matka-aikahyötyä matkustajalle.

Pendolinot on toimitettu VR:lle kolmessa erässä.  Ensimmäiset kaksi esisarjan junaa 1995 ja varsinaiset sarjajunat 2000-luvun alussa ja puolivälissä. Hyvin on kilometrejä Pendolinojen mittareihin kertynytkin. Kaikilla junayksiköillä on matkamittarissaan jo yli 2,2 miljoonaa kilometriä ja parhaimmilla jo hyvän matkaa yli 3,5 miljoonaa kilometriä.
Kaikki ei kuitenkaan ole mennyt kuin Strömsössä.  Hurjista ajokilometrimääristä huolimatta junilla on julkisuudessa ollut epäluotettavan kulkupelin maine ja niitä on pidetty Suomen olosuhteisiin sopimattomina. Vaikka juna onkin liikkunut mainettaan paremmin, niin Pendolino ei ole päässyt samoihin luotettavuuslukuihin matkanteossa kuin esimerkiksi sveitsiläisten Sr2 veturien vetämät InterCity-junat.

Luotettavuutta parannetaan Pendolinojen elinkaaren suurimmassa muutostyössä. Vuonna 2011 sovittiin junien valmistajan Alstomin kanssa mittavasta luotettavuuden parantamispaketista. Vuoden 2014 loppuun mennessä tehtävillä muutostöillä rajoitetaan hieman junan kallistusominaisuutta, jotta kallistus toimisi luotettavasti myös lumisissa ja jäisissä olosuhteissa. Lumen- ja jään sulattamisessa toivotaan saatavan apua teleihin asennettavasta sulatusputkistosta, jolla jäät saadaan nopeammin poistettua varikoilla käyntien yhteydessä. Jatkossa jäät voidaan sulattaa myös upouudella Oulun varikolla reitin toisessa päässä.

Suuritöisin muutos on kuitenkin junien kaikkien päätykytkinten vaihtaminen kokonaan uuteen malliin. Tällä haetaan nopeutta ja varmuutta junien irrottamisissa ja kytkennöissä. Kaksi ensimmäistä uusilla kytkimillä varustettua junaa on ollut koko talven kestäneissä koeajoissa haastavissa olosuhteissa. Kytkentöjä ja irrotuksia on tehty satoja ja onnistumisprosentti niissä on ollut 99,4 prosenttia. Muutostyöt ja koeajot ovat aiheuttaneet harmia matkustajille, kun talviolosuhteissa Pendolinoja on jouduttu korvaamaan muulla kalustolla. Tästä erityispahoittelut vaasalaisille matkustajille, jotka joutuivat kohtaamaan tämän harmin poikkeuksellisen usein kuluneen talven aikana.

Nyt koeajot ovat ohi ja kytkimet vaihdetaan kuluvan vuoden aikana loppuihin juniin. Näiden yhteensä noin 10 miljoonaa euroa maksavien muutostöiden jälkeen on lupa odottaa Pendolinojen luotettavuuden olennaisesti paranevan. Niillä on edessään vielä miljoonia kilometrejä.

Ari Vanhanen

 

Junaliikenteen täsmällisyys parani helmikuussa merkittävästi

VR Group tiedotti eilen 6. maaliskuuta junaliikenteen täsmällisyydestä helmikuussa.

Junat kulkivat helmikuussa selvästi viime talvea täsmällisemmin. Kaukojunista 86,8 prosenttia saapui määräasemalleen viiden minuutin tarkkuudella helmikuussa. Täsmällisyys oli yli 13 prosenttiyksikköä parempi kuin viime vuoden helmikuussa. Yli 15 minuuttia myöhästyi 3,4 prosenttia junista.

Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä täsmällisyys oli 95,6 prosenttia eli noin 9 prosenttiyksikköä parempi kuin viime helmikuussa. Lähiliikenteen mittarina on junien täsmällisyys lähtö- ja määräasemalla kolmen minuutin tarkkuudella. Vain 0,9 prosenttia lähijunista oli yli kymmenen minuuttia myöhässä tai peruttu, joten vyöhykealueen hyvityskäytännön mukainen korvausraja ei ylity.

Kaukojunia myöhästyttivät helmikuussa muun muassa hiihtolomakauden suuret matkustajaruuhkat ja kalustoviat. Lähiliikenteen myöhästymissyynä olivat erilaiset kalustoviat.

Täsmällisyysprosentteja laskettaessa on otettu huomioon myös perutut junat, jotka lasketaan myöhästyneiksi.

Tavarajunien täsmällisyys oli helmikuussa 89,5 prosenttia, kun myöhästymisrajana on 30 minuuttia.

Rataverkosta, sen järjestelmistä ja ratatöistä vastaa Liikennevirasto. VR vastaa junien operoinnista ja junakaluston kunnosta. VR ajaa vuorokaudessa noin 300 kaukojunaa ja 900 lähijunaa. VR Transpoint ajaa päivittäin noin 450 tavarajunaa.

VR-konserni tiedottaa junien täsmällisyydestä kuukausittain. Matkustajaliikenteen asiakkaat voivat seurata ajankohtaista liikennetilannetta VR:n nettisivuilla osoitteessa www.vr.fi ja mobiilisti osoitteessa m.vr.fi.

Nettisivuilla on Junat kartalla -palvelu, josta näkee junien kulun Suomen kartalla reaaliaikaisesti. Palvelu on saatavilla myös älypuhelimiin.

1