Testaamalla kohti parempaa työmatkakokemusta

Juna on suosittu matkustusmuoto erityisesti niiden keskuudessa, jotka haluavat hyödyntää matka-ajan tehokkaaseen työskentelyyn. Viime kuukausina me täällä VR:llä olemme keskittyneet miettimään miten voisimme tulevaisuudessa parantaa junan työskentelymahdollisuuksia entisestään.

Työmatkalaistenkin suosima Ekstra-luokka uudistuu ensi vuoden alussa. Parhaillaan kehitämme yhdessä asiakkaidemme kanssa uudistuksia, joiden tavoitteena on nostaa työskentelymahdollisuudet uudelle tasolle ja tukea rauhallista matkustamista. Kehitystyö on lähtenyt liikkeelle asiakkaiden palautteesta ja työ- ja liikematkalaisten sekä heidän työnantajiensa tarpeita kartoittavista tutkimuksistamme. Viimeisen parin viikon aikana olemme päässeet erityisen kiinnostavaan vaiheeseen, jossa vaihtoehtoisia ratkaisuja on testattu yhdessä asiakasryhmien kanssa. Olemme kutsuneet asiakkaita tutustumaan testivaunuun, josta puolet on vanhaa tuttua Ekstra-luokkaa ja puolet on rakennettu uuden konseptin mukaiseksi.

Asiakastestauksissa on kerätty arvokkaita näkemyksiä sadoilta asiakkailta. Testivaunun avulla olemme saaneet konkreettista palautetta siitä, miten erilaiset ratkaisut toimivat ja miten voisimme tehdä niistä asiakkaillemme entistä parempia. Mielipiteet ja tarpeet vaihtelevat yksilöllisesti, mutta haasteet erilaisten istuinratkaisujen tuoman yksityisyyden, aidosti toimivan työrauhan, matkatavaroiden säilytyksen ja puhelinkopin käytännöllisyyden osalta ovat yhteisiä. Oma merkityksensä on luonnollisesti myös valittavilla materiaaleilla ja vaunun visuaalisella ilmeellä. Olemme lähteneet kehittämään modernia ja inspiroivaa, mutta silti rauhallista ympäristöä ja saaneet kiitosta asiakkailta uudesta raikkaasta suunnasta.

Testivaunu on ollut nyt asiakkaiden käytössä parisen viikkoa ja ensi viikolla sitä pääsee kokeilemaan oma henkilökuntamme. Olen ollut ilahtunut ja äärimmäisen kiitollinen siitä, kuinka innostuneita asiakkaat ovat olleet osallistumaan kehitystyöhön. Meille on kunnia-asia, että voimme palvella hyvin asiakkaitamme ja se onnistuu vain kuuntelemalla heidän tarpeitaan ja toiveitaan. Monen asiakkaan mielestä junassa on hyvä levähtää arjen kiireistä. Tavoitteena on kuitenkin, että juna pysyy myös parhaana, ja entistäkin parempana, vaihtoehtona niille, jotka haluavat käyttää matkansa tehokkaaseen työntekoon.

Tervetuloa yhdessä kehitettyjen ratkaisujen pariin uudistuneeseen Ekstraan 2018.

Uudet maut kohtaavat tutut klassikot

Junissa on tarjottu ruokaa ja juomaa vuosikausien ajan. Itse muistan, kuinka lapsena ravintolavaunuun meneminen oli jännittävä hetki ja mainio tauko matkantekoon! Ravintolavaunu tarjoaa puitteet myös hyvälle seuralle, ehkä uusille tuttavuuksille ja ehkäpä matkan herkullisimmille tarinoille.

Suomalaiset tykkäävät junassa juoda kahvia, olutta ja syödä lihapullia. Junissa nautitaan vuosittain yli 200 000 ruoka-annosta, juodaan yli 440 000 tuoppia olutta sekä yli 1,6 miljoonaa kuppia kahvia. Suosituimmat ruoka-annokset ovat lihapullat, joita nautitaan noin 80 000 annosta joka vuosi sekä juustoruisleipä, joita ahmitaan noin 180 000 kappaletta.

Juna on kulkupeleistä monella tapaa miellyttävä ja huoleton, lisäksi junassa on hyvää ruokaa. Tänä vuonna uudistamme palvelutarjontaamme entisestään, asiakkaita kuunnellen. Tulemme yhdistämään eri ravintolavaunukonseptimme yhdeksi, helposti tunnistettavaksi junaravintolaksi. Oman haasteensa työhön tuo hyvin laaja ja moninainen asiakaskuntamme: vauvasta vaariin, virassa ja viihteellä, monenlaisten ruokatottumusten ja rajoitusten maailmassa elävät matkustajamme.

Nöyrin ja kiitollisin mielin olemme keränneet suuren määrän asiakkaidemme toiveita ja odotuksia junaruualle ja -miljöölle. Myös oma henkilökuntamme on antanut paljon palautetta sekä asiakkaiden kertomana että oman työympäristönsä osalta. Lämpimät kiitokset kaikille palautetta antaneille!

Yhdessä olemme suunnitelleet juurevasti suomalaisen ja bistromaisen junakonseptin, joka vastaa hyvin erilaisiin asiakastarpeisiin. Miljöö on aiempaa kutsuvampi ja oma keittiömestarimme on ollut useissa junissa viime keväästä lähtien maistattamassa ”junaruokaehdokkaita” kuunnellen samalla asiakkaidemme mieltymyksiä. Pinttynyttä mielikuvaa junaruoan heikosta hinta-laatusuhteesta aiomme pöllyttää kunnolla. Koska asiakaspaikkoja emme yhä täydemmissä junissa voi lisätä, teemme tuotteiden mukaan otettavuuden omalle istuinpaikalle mahdollisimman helpoksi.

Pilotti lähtee liikkeelle 6.4.2017

Tänään torstaina 6.4. starttaa liikkeelle uuden konseptin mukainen pilottivaunu. Pilottivaunu on liikenteessä aluksi kesäkuun alkuun saakka, jonka jälkeen tehdään heti pieni muutoksia havaintojen perusteella. Sitten juna palaa liikenteeseen koko kesäksi, palautteiden ja kokemusten keräämistä varten. Lastentaudeilta testattu uusi palvelu laajenee sitten syksyllä koko liikkeellä olevaan kalustoomme.

Tervetuloa testaamaan ja vaikuttamaan uudistukseen! Junassa maistuu parempikin ruoka, joko hyväksi havaittuna lihapullana tai makuna maailmalta!

Lue lisää: vr.fi/ravintolavaunu

Kuinka kuunnella?



Olen tutustunut viime aikoina minimalismiin ja tarkoituksenmukaiseen elämiseen. Siihen kuuluvat oman elämän tarkastelu, ja keskittyminen asioihin, jotka tuottavat itselle arvoa. Tarkoitus ei ole kuristaa vyötä jatkuvasti kireämmälle, vaan sopivan vyönläven löytyessä katsoa positiivisin mielin eteenpäin nauttien kohti uusia kokemuksia. Samalla tavalla kehitystoiminnassa on tunnistettava, mitkä asiat tuovat meille lisäarvoa. On keskityttävä tarkasti oikeisiin kohteisiin, joihin kokeilemme pienin lisäyksin uusia asioita, joista voi tulla laajempia hankkeita. On tärkeää pysähtyä niin yksityis- kuin työelämässä pohtimaan kysymystä: tuottaako tämä lisäarvoa?

Kehitystyössä käytän mukaillen tuplatimantti-mallia (eng. double diamond). Se koostuu neljästä vaiheesta. Ensin kuunnellaan ja kerätään paljon tietoa ja ajatuksia. Toisessa vaiheessa ideoista määritellään toimenpiteitä. Kolmannessa vaiheessa kehitetään haasteeseen sopivia ratkaisuja. Neljännessä vaiheessa tiivistetään kolmannen vaiheen kokemukset ja tuotetaan konkreettinen ratkaisu.



Tuplatimantti kuvaa hyvin tekemistämme, ja sovellan sitä seuraavassa. Olen kehittänyt ajatteluani timantin määrittely- ja tiivistysvaiheissa (2 ja 4) hyödyntäen minimalismin ajatuksia: miten vähemmällä voidaan tehdä enemmän. Keskittymällä oikeisiin asioihin, ja toteuttamalla ne jämäkästi saadaan aikaan paljon enemmän kuin varpaita kylmään veteen varovaisesti kastelemalla.

Kuuntelu ja koutsaaminen

Työntekijöidemme joukossa on paljon pitkän linjan rautatieammattilaisia, jotka ovat nähneet ja kokeneet työtä ennen syntymääni. Heillä on hurja määrä tietoa, jota minä ja kollegani kaipaamme tunteaksemme ja ymmärtääksemme, mitä olemme tekemässä. Olen erittäin iloinen saadessani kuulla erilaisia tarinoita, mutta aina suut eivät ole yhtä vuolaita.

Pyrin itse olla avoimempi ja kysellä paljon. Välillä poltan näppini, mutta usein kuulen hyviä näkökulmia, jotka pudottavat minut pääkonttorin pilvilinnoista. Olemme edenneet avoimempaan kulttuuriin muun muassa yammeria hyödyntämällä, mutta usein otan hyödykseni johdattelevia coaching-kysymyksiä, kuten "Onko sinulla mielessäsi jotain asiaa, jossa minä voisin auttaa?" "mitä olisit itse voinut tehdä eri tavalla siinä tilanteessa?" "miten asia toimisi ideaalitilanteessa?" En todellakaan väitä tietäväni kaikkea, miten rautateitä suunnitellaan, rakennetaan ja kunnossapidetään, mutta uskallan sanoa ottavani uuden tiedon avoimesti vastaan.

Kehittäminen

Tunnen työni joka päivä edellistä paremmin. Pelkkään tiedon keräämiseen ei voi kuitenkaan keskittyä, vaan on kysyttävä: "mitäs tälle asialle tehtäisiin?". Kun on tarpeeksi ideoita, voidaan niistä tiivistää ja valikoida tärkeimmät toteutettavaksi.

Varsinkin nuorempana asiantuntijana koin haasteeksi rajata asioita ja ideoita pois, kun minulla ei ollut kokemusta ja uskallusta tehdä päätöksiä. Kuitenkaan ilman päätöksiä konkreettisista toimenpiteistä asiat jäävät leijumaan, eivätkä muutu miksikään. On aivan turha kuunnella haasteita, jos niille ei aio tehdä mitään.

Erilaisten mielipiteiden yhteensovittaminen työntekijöiltä, esimiehiltä, insinööreiltä ja johdolta ja oikean toteutustavan valinta on haastavaa, mutta mielenkiintoista. Toteuttamiskelpoisen projektisuunnitelman laatiminen, mittaaminen ja toteuttaminen sekä aikataulutus ovat monimutkainen palapeli, joka vaatii konkreettisiin asioihin keskittymistä koko projektiryhmältä.  

Muutos

Olen oppinut, että voin olla varma vain siitä, mikä on minun itseni tehtävissä. Omaa kalenteria on helppo suunnitella joustamaan tekemisen mukaan. Yhteistyössä ja projekteissa oman työn panos on kuitenkin vain pieni osa kokonaisuuden onnistumista, ja varsinkin projektipäällikkönä toimiessa on tärkeämpää mahdollistaa kaikille muille työn tekemisen ja toteuttamisen edellytykset. Suhtaudun edelleen oman työni tekemiseen intohimolla, mutta ykkösprioriteetin paikan on vienyt tiimini ja projektini työn turvaaminen.

Tehtyjen muutosten vieminen organisaatioon vaatii jämäkkyyttä. Yhdessä suunnitelluista reunaehdoista on tärkeää pitää kiinni, mutta osa asioista muuttuu aivan varmasti matkan aikana. Projektin aikana tulee reagoida eli jatkuvan havainnoinnin perusteella muokata toimintaa yhä vain paremmaksi. Tämä tarkoittaa käytännössä, että yksi kehitystyön sykli ei välttämättä riitä, vaan asioita tulee muokata yhä uudelleen. Näin pidetään myös huolta työntekijöistä, joihin muutokset vaikuttavat. Kertomalla miksi, miten ja mitä tehdään, ja tarjoamalla vielä mahdollisuuden vaikuttaa tekemiseen, uskon jatkuvan parantamisen olevan mahdollista.  

Kiinnostuitko? Lue lisää Attracktive-blogista, jossa keskityin kirjoittamaan kokemuksia teknologioiden hyödyntämisestä.

 Pääkuva: Pixhill.com/f9photos

Start-upit rautateille

Olemme kokeilleet ja käyttäneet viime aikoina konenäköä, nelikoptereita, leania, prosessikehitystä, työkoneautomaatiota, infran monitorointia, bodykameroita, virtuaalitodellisuuden hyödyntämistä ja BIMiä.

Tässä blogissa kerron toiminnastamme ja opastan, miten myyt ratkaisujasi rautateille ja olet uudistamassa infra-alaa.

Haasteena hitaus

Vaikka kuluttajateknologia on kehittynyt huimasti viime vuosina, rautatiepuolen perinteisemmät toimittajat tuntuvat olevan muuta kehitystä jäljessä. Osasyitä tuotekehityksen hitauteen voivat olla volyymien pienuus ja SIL-luokitusten (Safety Integrity Levels) täyttäminen. Toimialaa vähemmän tuntevat yritykset puolestaan vaikuttavat kiinnostuneilta, mutta eivät helposti saa selville, missä alan kehitys kulkee ja kuka voisi olla heidän asiakkaansa.

Olen useiden yritysten kanssa keskusteluissa huomannut, ettei rautatieinfrastruktuurin maailmaa tunneta kovin hyvin. Meidän näkökulmasta taas monet start-uppien tai pk-yritysten ratkaisut voisivat olla virkistävä tuulahdus uusia ajatuksia perinteiselle alalle. Emme pelkää olla Euroopan tasolla edelläkävijöitä, kuten esimerkiksi junaliikenteen radiojärjestelmän siirtyminen GSM-R:stä viranomaisverkko VIRVE:en osoittaa.

Mitä teemme?

Liikennevirasto hallinnoi valtion rataverkkoa. Lisäksi yksityisomistajat hallinnoivat rataa esimerkiksi satamissa. VR Track on täyden palvelun rautatieinfrastruktuurin yritys, jonka ratkaisut kattavat koko hankkeen elinkaaren suunnittelusta rakentamiseen ja kunnossapitoon. Meiltä löytyy rautatietekniset materiaalit, koneet, koulutusta, osaamista ja asiantuntijatyötä oikeastaan joka lähtöön. Suurimman osan työntekijöistämme todelliset työolosuhteet ovat radanvarressa tai työmaatoimistolla, joka monella on auton penkki.

Meillä on kaksi tapaa kehittää toimintaamme rautatiealalla: joko tuottaa rataverkon omistajalle parempia palveluita tai omien toimintatapojemme parantaminen. Molemmissa on haasteensa. Me emme yksin pysty parantamaan rataverkkoa, vaan usein loppuasiakas on rataverkon omistaja eli Liikennevirasto. Rautatieinfra on tarjolla avoimena datana, kun Liikennevirasto avasi ratatöiden tietojen (mm. ennakkoilmoitukset ja -suunnitelmat) yhteydessä Trakedia-infran. Rautatiejärjestelmän monimuotoisuuden takia, meidän tarpeitamme asiakkaana voi olla haastava ymmärtää, ja olemme tietenkin itse siitä vastuussa.

Hyvä esimerkki yhteistyöstä pk-yrityksen kanssa on tilannekuvan ja konenäön hyödyntäminen. Kartoitimme Liikennevirastolle asiakasprojektissa rataverkon nopeutta osoittavat merkit. Samalla paransimme omaa toimintamalliamme hyödyntämällä sivutuotteena syntynyttä tilannekuvaa. Olemme käyneet paljon keskusteluja tilannekuvan ja konenäön hyödyntämisestä rautatieympäristössä. On ollut ilo löytää kohteita, joissa yhteistyöllä saadaan  aikaan uusia palveluja. Hyviin lopputuloksiin on päästy todella ymmärtämällä, miten teemme työtä nyt, ja miten uusi teknologia voi siinä auttaa.    

 Suomessa rautateille on perinteisesti tehty kehitystyötä erilaisilla pajoilla, joissa on valmistettu kaikenlaisia teknisiä apuvälineitä ratatyöhön. Rautateillä on myös itse tehty vankkaa kehitystyötä muun muassa turvalaiteteknologiassa, (ks. pysäytyslaite)
Myös maailmalta on löydetty ratkaisuja. Haluaisimme nytkin soveltaa olemassa olevaa kiinnostavinta  teknologiaa rautatieympäristöön.

Onko sinulla vastaus?

Mieti, miten sinun ratkaisusi hyödyttää rautatiealaa. Kuka olisi loppuasiakas, eli kenet sinut pitää vakuuttaa? Usein uusien ratkaisujen loppuasiakas ei ole yksi taho, vaan hyötyjiä on useampia. Tällöin on haastavaa saada oikeat tahot samaan pöytään samaan aikaan.

Juuri nyt meitä kiinnostaa työntekijöiden komennusmajoitusten vuokrakalusteiden hallinnoinnin ulkoistaminen. Emme aina löydä riittävästi sopivia kalustettuja asuntoja rakennusprojektien tekijöille. Kalusteiden hallinnointi ei ole ydinliiketoimintaamme, joten haluaisimme jonkun hoitamaan sen puolestamme. Tarjoaako sinun yrityksesi tätä palvelua?

Ensimmäinen askel voi olla myös olla tällä tavoin kokeilla kepillä jäätä. Ota yhteyttä ja pitchaa asiasi selvästi. Minä ja kollegani kuulemme mielellämme, miten me voisimme tehdä työmme paremmin.

Olen saanut hyviä yhteydenottoja blogien ja seminaariesitysten kautta. Toivon, että seuraat tekemistämme jatkossakin, ja otat yhteyttä kiinnostavista yhteistyömahdollisuuksista.

Seuraa meitä ja minua Twitterissä ja Attracktive-sidosryhmäjulkaisussamme. Ota yhteyttä niin tehdään rautatiealastamme yhdessä parempi.

Ilmari Halme
Kehityspäällikkö, Teknologia ja Innovaatiot, VR Track
Ilmari.halme@vr.fi

Hiljaista vetoa



Muistatko, kun junan veturin kuuli jo kaukaa? 100-vuotisjuhlavuonna 2017 kaupalliseen liikenteeseen tuleva Vectron-sähköveturi poikkeaa monin tavoin lajitovereistaan – se on hyvin hiljainen ja silti siitä tulee VR Groupin tehokkain veturi. Sen teho vastaa noin 60–70 perheautoa.

Vectron, Sr3-veturi sopii sekä nopeaan matkustajaliikenteeseen että raskaaseen tavaraliikenteeseen. Veturi voi vetää reilut 2 000 tonnia painavaa tavarajunaa. Sen huippunopeus on 200 km/tunnissa ja pituus on noin 19 metriä.

Suomalaisiin sääoloihin sopivaksi

Vectron-veturityyppi on räätälöity Suomen rataverkolle ja suomalaisiin sääoloihin sopivaksi. Veturi toimii jopa 40 asteen pakkasessa. Ilmanottoaukot on siirretty katolle, minkä ansiosta pöllyävä lumi ja kosteus eivät kulkeudu rakenteisiin junan kulkiessa.

Veturin alustan rakennetta kehitettiin lumen kerääntymisen välttämiseksi. Kaapelit, antennit ja anturit suojataan lumelta. Veturin keulaan on lisätty lumiaura. Keulaa myös vahvistetaan hirvitörmäysten varalta.

Myös ohjaamon lämmöneristystä on parannettu. Veturin ohjaamo on myös aiempaa tilavampi, ergonomisempi ja paremmin ilmastoitu.

Katso videoita Vectronin vaiheista: uuden sähköveturin valmistus, VR Groupille räätälöidyn sähköveturin tulo Suomeen ja Vectron testiajossa Suomen rataverkolla.

Kyseessä on VR Groupin historian suurin yksittäinen hankinta, jonka arvo on yli 300 miljoonaa euroa. Veturihankinta on osa merkittävää VR Groupin kalustoinvestointien sarjaa. Parin vuosikymmenen aikana uutta kalustoa on hankittu noin miljardilla eurolla.


Kuvat ja videot: Otavamedia Oma Oy

1 2 3 4 5